Olet täällä

Filosofian toinen

Filosofian toinen

Levinas ja juutalaisuus

Viime vuosisadan totalitaariset hirmuhallinnot, maailmansodat ja juutalaisten kansanmurha panivat monet 1900-luvun filosofit pohtimaan länsimaisen ajattelun suhdetta aikakauden traagisiin tapahtumiin. Liettuanjuutalaista syntyperää ollut Emmanuel Levinas (1906–1995) löysi juutalaista perinnettä tulkiten länsimaiselle filosofialle uuden suunnan, jossa korostuu etiikan merkitys »ensimmäisenä filosofiana». Viisauden rakastamisen sijaan Levinas hahmottaa filosofian »rakkauden viisaudeksi».

Filosofian toinen on tutkimus juutalaisuuden roolista Levinasin ajattelussa. Teoksessa pohditaan, miksi hän piti niin tarpeellisena miettiä juutalaisuuden roolia nykymaailmassa, miten juutalaiset teemat esiintyvät hänen filosofiassaan, ja mikä on uskonnon ja filosofian keskinäinen suhde hänen ajattelussaan. Nämä kolme teemaa viittaavat kysymykseen filosofisen ja esifilosofisen suhteesta hänen ajattelussaan. Levinas esittää monessa yhteydessä, että filosofia perustuu pitkälti esifilosofisille kokemuksille, joita hänelle antoivat juutalaisten pyhien kirjoituksien lukeminen sekä hänen oma henkilöhistoriansa dramaattisella 1900-luvulla.

FM Tommi Wallenius on opiskellut filosofiaa Tampereen ja Fribourgin (Sveitsi) yliopistoissa. Hän valmistelee väitöskirjaa Emmanuel Levinasin fenomenologiasta.

Tommi Wallenius, Filosofian toinen. Levinas ja juutalaisuus
niin & näin -kirjat, 2. painos. 23°45-sarja. 

Kotimaiset

Jaa tämä