Olet täällä

Käsitteet kokoon

LiiteKoko
PDF icon netn143-21.pdf77.91 KB

”Filosofeille tuskin on uutta, että käsitteenmuodostus on keskeistä tieteessä. Tieteen kansallinen termipankki mahdollistaa monitieteisen keskustelun käsitteenmuodostuksesta.”

Suomen kielen professori Tiina Onikki-Rantajääskö tekee termityötä poikkeuksellisessa hankkeessa. Pilottivaiheessa oleva Tieteen kansallinen termipankki (TTP) kokoaa yhteen eri tieteenalojen termistöjä tutkijayhteisön, opettajien, toimittajien ja laajan yleisön käyttöön. Asiantuntijat tuottavat wikialustalle tietoa alansa erikoissanastosta: termien suomenkielisiä nimityksiä, käännösvastineita, määritelmiä ja selityksiä sekä tekstiesimerkkejä.

Termipankkia johtavan Onikki-Rantajääskön mukaan hankkeen tarkoituksena on kehittää suomen kieltä tieteen kielenä. Pyrkimyksenä on helpottaa tieteen rinnakkaiskielisyyttä eli useiden eri kielten käyttöä tieteestä puhuttaessa sekä edistää tieteidenvälistä keskustelua käsitteiden merkityksistä, esimerkiksi siitä, missä määrin termejä käytetään samassa merkityksessä eri aloilla. ”Termipankki myös lisää termitietoisuutta”, Onikki-Rantajääskö täydentää.

Tällä hetkellä Termipankista löytyy muun muassa kielitieteen, kasvitieteen ja oikeustieteen termistöjä. Filosofian aihealue on niin ikään mukana pilottihankkeessa. ”Filosofian määritelmät ovat kiinnostavia monitieteisyyden kannalta. Toivon, että se on yksi niistä aihealueista, jotka virittävät monitieteistä keskustelua. Filosofiassahan törmää myös liukuvaan rajaan erikoisalan termistön ja yleiskielen välillä”, Onikki-Rantajääskö summaa.

Termipankin toiminta perustuu kunkin tieteenalan edustajien talkootyöhön. Filosofian alueen koordinaattorina toimii filosofian tohtori Markku Roinila. Hän on tehnyt sivuille alustavan termien luokittelun ja toimii asiantuntijaryhmän koollekutsujana[1]. Kysyimme Roinilalta työstä filosofian käsitteiden parissa.

Miten termityötä tehdään? Entä missä määrin filosofian aihealueen rakentaminen on määritelmien kokoamista – missä määrin niiden luomista?

Aloitin tehtävän relevanteista Logos-ensyklopedian artikkeleista, joista muokkasin termisivut yhteistyössä kirjoittajien kanssa. Tämän jälkeen ryhdyin kartoittamaan olemassa olevia filosofian sanastoja muun muassa filosofian kurssikirjojen ja lukion oppikirjojen pohjalta. Lopulta sanastoja löytyi parikymmentä, tosin niitä voi hyödyntää vaihtelevassa määrin. Joissakin määritelmät ovat hyvin ylimalkaisia ja jopa harhaanjohtavia, toisissa niitä voi käyttää lähes sellaisenaan. Termipankki hankki myös julkaisuluvan joihinkin sanastoihin, joita pystyttiin hyödyntämään kokonaisina. En ole vielä ehtinyt käydä läpi kaikkia sanastoja, mutta jo nyt Termipankissa on 764 filosofian termisivua. Termien ei toki tarvitse olla peräisin mistään valmiista sanastosta, vaan mikä tahansa tutkijayhteisössä vakiintunut termi on olennainen Termipankin kannalta.

Sanastojen anti on pääosin määritelmissä, jotka ovat kaikkein haastavin tehtävä. Olen toki käyttänyt myös ulkomaisia lähteitä, mutta tyypillinen tekemäni termisivu on sellainen, jossa määritelmä on joko sellaisenaan tai hiukan muotoiltuna otettu jostakin valmiista sanastosta, mutta seliteosa koostuu useasta koti- ja ulkomaisesta lähteestä. Tarkoitus on luoda luotettava lyhyt esittely siitä, mitä kukin termi merkitsee, mieluiten niin, että kaikki merkitykset ovat läsnä.

Termisivujen ei ole tarkoitus kilpailla esimerkiksi Logos-ensyklopedian kanssa, mutta pyrkimys on luoda muuhun nettimateriaaliin verrattuna kilpailukykyinen lähde. Koska Termipankkia rakentavat alan asiantuntijat, se edustaa tieteellistä tietoa vastapainona sille, että netissä löytyy monenlaista tietoa, jonka luotettavuus voi olla kyseenalaista.

Kaiken kaikkiaan siis aivan valmista mallia termisivulle ei ole olemassa, vaan se koostuu monen eri lähteen toimitustyöstä. Pitää kuitenkin muistaa, että sivut voivat kehittyä monen eri tekijän yhteistyönä, jolloin tieteen itseään korjaavuus toteutuu. Kuka tahansa rekisteröitynyt filosofiasta kiinnostunut voi osallistua keskusteluun kullakin termisivulla, haastaa esitetyn määritelmän, kertoa havaitusta virheestä ja tarjota lisätietoja, jolloin sivua voidaan parantaa. Tässä suhteessa Termipankki on täysin läpinäkyvä. Myös muutoksia voidaan seurata suoraan wikisivulta.

Määritelmät eivät aina ole helppoja, varsinkaan jos valmiita malleja ei ole. Termipankin blogista voi lukea esimerkiksi useamman päivän savotastani ’onnellisuus’-termin määrittelyssä – haasteellista, mutta palkitsevaa puuhaa. Suosittelen jokaiselle esseen, gradun, väitöskirjan tai artikkelin kirjoittajalle keskeisten termien määritelmän miettimistä suomeksi. Siitä voi seurata yllättäviä oivalluksia.

Millaisia kielikysymyksiä filosofian termityöhön liittyy?

On selvää, että kaikille filosofian termeille ei ole vielä vakiintuneita suomenkielisiä versioita ja joitakin voi olla lähes mahdoton luoda. Termipankissa on muutama sivu, joissa käsite ei ole suomenkielinen, mutta määritelmä ja selitykset ovat – esimerkiksi Lebensphilosophie voidaan kyllä kääntää suomeksi, mutta silloin termin yhteys tiettyyn suuntaukseen häviäisi. Näin Termipankki voi edistää suomenkielisen filosofian termistön syntymistä ja keskustelun avulla voidaan luoda uusiotermejä tarpeen mukaan. Uusien suomenkielisten teosten myötä voidaan lisätä hyväksi havaittuja suomenkielisiä filosofisia termejä Termipankkiin ja muokata vanhoja.

Filosofian osalta termityö on vasta alussa, joten kiinnostavaa ja palkitsevaa puuhattavaa riittää. Yhteistyöllä filosofian termialueesta muodostuu pysyvä ja hyödyllinen resurssi kaikille suomalaisille filosofeille.

Viite & Linkit

1. Asiantuntijaoikeuksia annetaan asiantuntijaryhmän päätöksellä kaikille kiinnostuneille tutkijoille jatko-opiskelijoista alkaen. Asiantuntijastatusta voi hakea sekä lähettää parannusehdotuksia ja muuta palautetta osoitteella: tieteentermipankki-info@helsinki.fi. Asiantuntijastatuksen hakemisen yhteydessä pyydetään lyhyttä esittelyä sekä alan professorin, tieteellisen seuran hallituksen jäsenen tai Termipankin filosofian asiantuntijaryhmän jäsenen suositusta (nimen mainitseminen riittää). Filosofian termityön ohjeet löytyvät täältä.

Asiasanat: [HTML], otteita ajasta, käsitteet, Tieteen termipankki
Teema/osio: Verkkotekstit, Otteita ajasta
Paperilehden sivut: 119–120

Jaa tämä