Olet täällä

Valikoima niin & näin -lehden tekstejä filosofianopetukseen

Kokoelmaan on poimittu niin & näin -lehden verkkoarkistosta tekstejä, jotka saattavat soveltua filosofian (ja muidenkin aineiden) opettamiseen eri kursseilla. 

(Jos sivun tekstit ja linkit näkyvät selaimellasi/laitteellasi huonosti, kokeile vaihtoehtoista versiota.
Kokoelma täydentyy. Koonneet: Tuukka Tomperi & Jarkko Halkonen. Opetuksessa käytettyjä n&n-tekstejä ja ehdotuksia
valikoiman täydennykseksi sekä toimimattomia linkkejä voi ilmoittaa osoitteeseen: tuukka.tomperi (at) gmail.com)

 

Tekstit on jaoteltu seuraavasti:

- FI 1 Johdatus filosofiseen ajatteluun 
- FI 2 Etiikka 
- FI 3 Yhteiskuntafilosofia 
- FI 4 Totuus (aiemmin Tieto, totuus ja todellisuus)
- Muita filosofian ja elämänkatsomustiedon kursseihin/aiheisiin sekä muihinkin oppiaineisiin sopivia sisältöjä
- Teemanumeroita eri aiheista, myös muiden oppiaineiden opetukseen 
- Lyhyitä klassikkosuomennoksia 

Kokoelmasta löytyvät lisäksi vuosien varrella palkittujen yo-kirjoittajien lehdessä julkaistut esseet: 
- Ylioppilaskirjoitusten palkittujen vastaajien esimerkkivastaukset

Kokoelman lopussa on joukko lehdessä ilmestyneitä artikkeleita filosofian didaktiikasta ja opettamisen filosofiasta: 
- Didaktiikkaa ja opettamisen filosofiaa

Tekstit ovat opettajille tarkoitettuja vinkkejä aineistoiksi. Valikoimaan on etsitty kirjoituksia, joiden sisältö, käsittelytaso ja pituus voisivat sopia lukio-opetukseen. Kunkin kohdalla opettajan on kuitenkin itse arvioitava, onko tekstin luonne sopiva. Kokoelmaa ei ole siten tarkoitettu sellaisenaan suoraan opiskelijoiden omaksi lukemistoksi. Tekstit on listattu kategorioittain aikajärjestyksessä tuoreimmasta vanhimpaan.

Kaikki niin & näin -lehden sisällöt ovat vapaasti verkossa luettavissa vuosilta 1994–2017. 
Tekstejä voi etsiä tietokannan hakutoiminnoilla: https://www.netn.fi/lehti/artikkelikanta
Tai suoraan selaamalla lehtivuosikertoja: https://www.netn.fi/lehti 

 

FI1 
Johdatus filosofiseen ajatteluun

Tytti Rantanen, Saksankielisen filosofian taianomainen 20-luku – Wolfram Eilenbergerin haastattelu (4/2019) (Pohdittavaksi esim: Ketkä ja mitä olivat ’’taikurit’’?)

Maryanne Wolf, Silmäilystä on tullut normaali tapa lukea – ja se mullistaa yhteiskuntamme (1/2019) (Digiarjen, laiteaddiktion, etäopetuksen ja lyhytjänteisen hyppimisen aikakaudelle tarpeellinen muistutus, että keskittynyt, pitkäjänteinen lukeminen on hyödyllistä aivoille ja tärkeää ajattelulle.)

Jeremy Lent, Steven Pinkerin optimistinen kertomus ihmiskunnan edistyksestä on pahasti pielessä – kahdeksan kuvaajaa (4/2018) (Populaarin nykyajattelijan edistyskäsityksen kritiikkiä ja edistyksen idean tarkastelua. Pitkä mutta graafeineen havainnollinen ja selkeä. Pohdittavaksi: Millä perusteilla on väitetty, että ihmiskunta edistyy kohti parempaa? Millä perusteilla voi väittää, että ihmiskunta ei ole edistynyt kohti parempaa?)

Elise Liikala, Filosofisten ja teologisten keskustelujen hyödyllisyys – P4C-filosofointimenetelmä senioreiden parissa (3/2017) (Millä tavalla filosofiaa harjoitetaan seniorikodissa? Eroaako se lasten ja nuorten filosofoinnista?)  

Anu Virtanen, Ihmisenä olemisen taito. Haastattelussa filosofi Oscar Brenifier (1/2017) (Selkeät, lyhyet kysymykset ja vastaukset. Miksi filosofia on tärkeää? Kuinka haastateltavan mielestä koulussa tulisi harrastaa filosofiaa ja miksi? )

Edmund Husserl, Sokrates–Buddha (1/2017)
Kreeta Ranki & Jussi Omaheimo, Muistiinpanoja suomennoksesta
(Lyhyt klassikkosuomennos. Mitä Sokrateella ja Buddhalla on yhteistä, mitä eroa?)

Margaret Cavendish, Kaksi filosofista kirjettä (2/2016) 
Elina Halttunen-Riikonen, Suomentajan alkusana edelliseen 
(Lyhyt klassikkosuomennos. Millaisia ajatuksia kirjoittaja mielestäsi esittää, miten ilmaisisit joitain niistä omin sanoin nykykielellä?) 

Hanne Appelqvist, Ajattelun kohteena ihminen. Sir Anthony Kenny muistuttaa humanismin perinteestä (3/2014) (Pitkä mutta selkeä haastattelu) 

Jaakko Belt, Pääkirjoitus (1/2014) (Selkeäsanaisesti eritelty filosofian merkitystä) 

Sami Syrjämäki, Miten filosofia vaikuttaa yhteiskuntaan? (3/2013)

Sami Syrjämäki & Ville Lähde, Filosofia ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen (3/2013) (Erittelee filosofian yhteiskunnallista vaikuttavuutta historiassa ja nykyisessä yliopistomaailmassa. Etenkin tekstin alku käyttökelpoinen. Millä tavoin filosofit ovat ottaneet kantaa yhteiskunnallisiin asioihin? Pitäisikö filosofien nykyään ottaa enemmän kantaa?) 

Hanna Nikkanen, Internetissä kukaan ei tiedä, että olet mielikuvituksen tuotetta (3/2012) (Tehtävä: Esitä jokin tuore esimerkki paljastuneesta nettihuijauksesta. Millaisia keinoja informaation kriittiseen tarkistamiseen voi verkossa käyttää? Miten informaatiota voi arvioida filosofisten tieto-/totuuskäsitysten avulla?)

Gottfried Wilhelm Leibniz, Tunnetulle Thomas Hobbesille, Mainzissa, 23.7.1670 (3/2012)
Gottfried Wilhelm Leibniz, Thomas Hobbesille, Pariisissa 1674 (3/2012) 
(Ihailijakirjeitä filosofilta toiselle 1600-luvulla. Esimerkki siitä, miten filosofit pitivät yhteyttä toisiinsa ennen nopeita viesti- ja liikennevälineitä. Johdanto edellisiin: Juhana Lemetti, Barokkiajan ihailijapostia.) 

Janne Säynäjäkangas, Sokrateen perilliset (1/2012) 
Niko Lempa, Roosa Ahokas, Olli Virkki, Nufitissa (1/2008) 
(Raportteja lukiolaisten Sokrates-väittelykilpailusta. Tehtävä: Ota selvää Sokrates-väittelykisasta etsimällä Nuorten filosofiatapahtuman verkkosivut. Valitse yksi väittelyaihe joko näistä teksteistä tai verkkosivuilta ja kirjoita siitä filosofinen mielipidekirjoitus puolesta tai vastaan)

Ville Lähde, Pääkirjoitus (1/2012) (Filosofina toimimisesta. Tehtävä: Tekstissä todetaan filosofian olevan monikasvoista. Mitä tällä tarkoitetaan? Millaisiin kysymyksiin filosofien tulisi mielestäsi kyetä vastaamaan?)

Ville Lähde, Demokratia ja omat mielipiteet (1/2012) (Mitä tarkoittaa, että jokaisella on oikeus mielipiteisiinsä, mutta nuo mielipiteet voivat kuitenkin olla vääriä?)

Anna Ovaska, Feministinen filosofia tänään (1/2012) (Tehtävä: Ota selvää tai tarkista, mitä sex/gender -erottelu on tarkoittanut. Mieti, miksi tekstissä puhutaan sen ylittämisestä) 

Jarkko S. Tuusvuori, Filosofiaa perusopetukseen – kaikuja keskusteluista (2/2010)
(Millä perustein filosofian opiskelua peruskouluissa kannatetaan, millä vastustetaan?)

Tapani Kilpeläinen, Käsitteet hampaissamme – Haastattelussa Carolyn Korsmeyer (2/2009) 
(Ruuan ja makuaistin filosofiaa, esimerkki siitä, miten kaikista elämän ulottuvuuksista voi filosofoida. Pohdittavaksi: Millaisia filosofisia kysymyksiä ruuasta ja syömisestä voi herätä? Lisälukemista samassa teemanumerossa, joka sisältää humoristisiakin tekstejä ruuasta.) 

Solja Kovero, Filosofian opiskelua 00-luvulla (4/2008) (Mikä on filosofian opiskelulle omaleimaista?)

Niina Nylund, Platonin Akatemian flow'ssa (4/2008) (Pohdittavaksi: Miten filosofoiminen voi muuttaa maailmaa paremmaksi?)

Mari Okkonen, Uudenkaupungin lukiossa (4/2007) (Ota kantaa väitteeseen: filosofoiminen on joutenoloa) 

Mervi Ahonen, Filosofiatapahtumasta (2/2007) (Mistä aiheista vuonna 2007 käytiin filosofista keskustelua? Pohdi mikä tekee aiheista filosofisia.) 

Mervi Ahonen, Nuorten filosofiatapahtumassa (1/2007) (Mikä tapahtumassa nousseista kysymyksistä on mielestäsi mielenkiintoisin. Keksitkö siihen liittyen vielä lisäargumentteja?) 

Kai Alhanen, Filosofia ja ihmiselämän haavoittuvuus. Martha Nussbaumin haastattelu (4/2004) (Selkeä eikä kovin vaativa tunnetun nykyfilosofin haastattelu, antiikin filosofiasta, tunteista, moraalista ym.)
Kai Alhanen, Martha Nussbaum – etiikan, tunteiden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden filosofi (4/2004) (Saate edelliseen)

Juhani Pietarinen, Platon: kaunis mieli (1/2004) (Selkeästi ja filosofian aloittelijoillekin helppotajuisesti Platonin ihmiskäsityksestä, aikansa yhteiskunnan kritiikistä ja kasvatuksen merkityksestä. Pohdittavaksi: Millainen on tiivistettynä Platonin ihanteellinen ihmiskäsitys? Miten arvioisit nykykulttuuria sen valossa? Onko Platonin kasvatusihanteilla ja nykyisellä kasvatuksella ja koululla jotain yhteistä?) 

Juha Himanka, Miksi filosofiaa? Filosofian opintojen motivoinnista (3/2003)

Esa Saarinen, Soveltavan filosofian luova räjähdysvoima (1/2003) (Millaista filosofiaa kirjoittaja haluaa harjoittaa? Miten yhteistä on antiikin elämänfilosofialla ja kirjoittajan soveltavalla filosofialla? Mitä annettavaa filosofialla on insinööreille?) 

"Kysy filosofilta" -tapahtuman satoa (1/2003) (Neljä lasten/nuorten kysymystä ja filosofien vastausta. Tehtävä: Valitse yksi kysymyksistä ja vastaa siihen itse hyödyntämällä esitettyä vastausta mutta pohtien asiaa omasta näkökulmastasi uudelleen.)

Sirkku Hellsten, Afrikkalainen filosofia: historiaa ja nykypäivää (1/2002) (Varsin pitkä, mutta selkeä ja yleistajuinen esittely filosofiasta Afrikassa ja afrikkalaisessa kulttuurihistoriassa. Myös pohdintaa siitä, mitä filosofia on ja mitä voidaan lukea filosofiaksi.) 

Ismo Puhakka, Filosofiasta lukiossa (2/2000)  
Niklas Vainio, Muistelmia filosofian tunneilta (2/2000)  
(Kaksi opiskelijoiden kuvausta lukiofilosofiasta. Pohdittavaksi: Missä suhteessa omat kokemuksesi filosofian opiskelusta ovat samankaltaisia ja missä erilaisia kuin kirjoittajien?) 
Samassa numerossa useita muitakin lyhyitä juttuja siitä, mitä filosofian opettaminen ja opiskeleminen voivat olla.

Leila Haaparanta, Millainen on filosofinen ongelma? (4/1999) (Edistyneemmille ja etenkin filosofian jatko-opinnoista kiinnostuneille hieman vaikeampi mutta selkeä pohdinta siitä, mitä filosofiassa kysytään ja mitä filosofian tutkijat tekevät.)

Juha Varto, Maa kuusta nähtynä (4/1996) (Lyhyt kolumni kielipolitiikasta ja suomen kielen muutoksista. Pohdittavaksi: Ajattelu on riippuvaista kyvystämme käyttää kieltä. Huolellinen ja tarkka ajattelu edellyttää huolellista kielenkäyttöä. Keksitkö uusia esimerkkejä kielen muuttumisesta ja arkiseen käyttöön tulleista uusista sanoista? Löytyykö esimerkkejä kielen muuttumisesta tarkempaan suuntaan uusilla käsitteillä? Entä epämääräisempään suuntaan?)

Teemanumeroita: 
Miksi filosofiaa?
(1/2014) (Useita lyhyitäkin tekstejä, joissa pohditaan, mitä filosofia on, miten filosofiaa harjoitetaan ja mitä arvoa tai merkitystä filosofialla voi olla)
Filosofian opettaminen lapsille/peruskoulussa (4/2007) 
Filosofiset praktiikat (4/2007)
Opetus, kasvatus & filosofia (1/2007)
Suomalainen ajattelu (1/2004)
Islam ja filosofia (2/2003)
Afrikkalainen filosofia (1/2002)
Filosofian opettaminen (2/2000)

 

FI2 
Etiikka

Sanna Tirkkonen, ”En vain kyennyt liikkumaan” – Lamaantumiskokemuksen fenomenologia seksuaalisessa väkivallassa (4/2019) (Edistyneille. Pohdittavaksi: Mitä annettavaa filosofialla on seksuaalisen väkivallan tarkastelussa?) 

Tommi Uschanov, Pihlström ja negatiivinen ajattelu (2/2019) (Pitkä mutta selkeästi argumentoiva essee Sami Pihlsrömin Ota elämä vakavasti – Negatiivisen ajattelijan opas -teoksesta)
Sami Pihlström, Huomioita Tommi Uschanovin huomioista (Vastauspuheenvuoro Uschanovin tekstiin)

Pii Telakivi, Myös me filosofit – Sukupuolittunut syrjintä (yliopisto)filosofiassa (2/2018)

Sami Pihlström, Velvollisuus ennen onnellisuutta – ja käytännöllinen järki ennen teoreettista (1/2017) (Selkeä esitys aiheesta)  

Minna Hagman, Väkivallalla rajattu ihmisyys (4/2016) (Arvio Epäihmisyyden museo -teoksesta) 

Elisa Aaltola, Eläimellinen moraalipsykologia: tunne, järki ja kiasmat (2/2015) (Pitkä mutta selkeä. Mitä empatian lajeja on?)

Mari Stenlund, Psykoottiset harhaluulot uskonnon- ja mielipiteenvapauden haasteena (4/2014) (Miten ihmisoikeudet toteutuvat psykiatrisista häiriöistä kärsivien kohdalla?)

Kreeta Ranki, Puheenvuoro eläinten puolesta (1/2014) (Kirja-arvio. Eläinten tietoisuus, eläinetiikka. Miten kirjan mukaan eläimiin tulisi suhtautua?)

Jussi Omaheimo, World of Warcraftin etiikkaa (2/2012) (Mitä World of Warcraft voi opettaa moraalista?) 

Mika Hannula, Saako rasistia vetää turpaan? Hyve-etiikan rajat ja mahdollisuudet (4/2011) (Selkeästi argumentoiva, konkreettiset esimerkit)

Risto Koskensilta, Virheitä ja moraalipuheen semantiikkaa (2/2011) 
(Edistyneille oppilailla lukion oppikirjoissa mainittujen eettisten teorioiden tarkempaa erittelyä. Selkeästi esitelty teoriat ja näiden suhteet)

Marcelo Dascal, Ihmisten erilaisuuden haaste ja kommunikaation etiikka (3/2011) 
(Pitkä, mutta selkeät vastaukset haasteeseen)
Markku Roinila, Marcelo Dascal – Pluralistinen filosofi (3/2011) 
(Lopussa avaimet edellisen tulkintaan)

Seneca, Kirje Luciliukselle (3/2010)
(Johdanto tekstiin: Antti T. Oikarinen, Johdatus Senecan kirjeeseen
Klassikkokäännös. Vaikeahko. Edistyneille kysymys: kuinka Seneca kehottaa suhtautumaan kuolemaan?)

Elisa Aaltola, Eläinelon etiikka (3/2009) ( Millä eri tavoin eläimiin etiikassa suhtaudutaan?) 

Niina Nylund, Platonin Akatemian flow'ssa (4/08) (Esseetehtävä tekstin pohjalta: miten filosofoiminen voi muuttaa maailmaa paremmaksi?)

Aristoteles, Protreptikos-fragmentti / On filosofoitava (4/2008) (Selkeä ja lyhyt klassikkokäännösfragmentti kadonneesta teoksesta. Mitä Aristoteles toteaa onnellisuudesta ja ihmisen arvosta?)  
Juha Himanka, Tuomas Nevanlinna, Eero Salmenkivi & Erja Salmenkivi, Saate Aristoteleen fragmenttiin

Saara Hacklin & Julian Honkasalo, Provokaatiota vai vaikuttamista? (3/2007) (Soveltavaa etiikkaa taiteen saralla) 

Panu Raatikainen, Kuvitelmat ja moraalinen vastuu (3/2007) (Soveltavaa etiikkaa fiktion saralla) 

Jaakko Kuosmanen, Kontekstuaalisuuden politiikka – Isaiah Berlinin arvopluralismi politiikan taustateoriana (3/2007) (Edistyneille syventävänänä tekstinä arvojen moninaisuudesta ja liberalismista. Vaatii arvopluralismin käsitteen avaamista etukäteen)

Valtteri Ristilä, Kuinka välttää ilojen inflaatio (4/2006) (Kirja-arvio onnellisuutta käsittelevästä kirjasta. Selkeästi onnellisuuden filosofiasta ja nykyelämän ongelmista. Pohdittavaa: Millaisia näkemyksiä tekstissä esitetään onnellisuuden tavoittelemisesta? Suomi on todettu kansainvälisissä vertailevissa kyselyissä maailman onnellisimmaksi maaksi – miten tätä voisi näiden näkemysten avulla selittää?) 

Elisa Aaltola, Sentimentaalisuus vs. analyyttinen järki – Tunteiden asema eläinetiikassa (2/2001) (Melko pitkä mutta selkeä esitys tunteiden moraalisesta merkityksestä laajemminkin kuin vain eläinetiikan kysymyksissä.)

Matti Häyry, Eläinten vallankumous? Jeremy Bentham vastaan muu maailma (3/2000) (Filosofi Jeremy Benthamin aikanaan harvinaislaatuisen eläinoikeuspohdinnan pohjustama selkeä ja lyhyehkö pohdinta moraalin perusteista ja olioiden moraalisesta merkityksellisyydestä. Pohdittavaksi: Mitä mahdollisia perusteita tekstissä mainitaan sille, pitäisikö jokin olio ottaa moraalisesti huomioon? Mitä eettisiä tai muita oikeuksia tällaisilla olioilla voisi olla?)

Yrjö Uurtimo, Käytännön elämä ja kaikkeus Aristoteleella (2/1997) (Edistyneille. Johdatusta Aristoteleen filosofian perusajatuksiin ihmisestä ja elämän päämääristä yhteiskunnassa ja kaikkeudessa) 

 

FI3
Yhteiskuntafilosofia

Niko Noponen, Ankkojen kanssa luonnontilasta kansalaisyhteiskuntaan ja takaisin (1/2020) (Yhteiskuntafilosofian opettamiseen soveltuva valmis kokonaispaketti tekstejä) 

Sami Syrjämäki, Vapauden kesäkoulu: liberaalipoliitikot pulpetissa (2/2018) (Pitkä mutta selkeä esitys poliitikkojen liberalismia koskevista käsityksistä.)

Kaisa Herne, Oikeudenmukaisuusteoriat kohtaavat talouden (1/2016) (Mm. Rawlsin soveltamisesta)

Heikki Saxén & Salla Saxén, ”Nuorissa kytee syvemmän poliittisen keskustelun palo”. Haastattelussa filosofi Michael Sandel (2/2015) (Mm. virikkeitä deliberatiiviseen demokratiaan) 

Maija Aalto-Heinilä, Rawls, Sandel ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan olemus (4/2013) (Selkeä ja kattava kirja-arvio, Rawls-kritiikkiä. Millä tavalla Rawlsin ja Sandelin käsitykset oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta eroavat toisistaan?)

Sami Syrjämäki, Ideologioiden maailma – Michael Freedenin haastattelu (4/2012)  

Sami Syrjämäki, Konservatismi ja liberalismi -kysely tunnetuille poliitikoille (Paavo Arhinmäki, Carl Haglund, Ilkka Kantola, Seppo Kääriäinen, Ville Niinistö, Sauli Niinistö, Pekka Haavisto, Päivi Räsänen, Timo Soini, Alexander Stubb) (4/2012) (Miten kukin poliitikko kuvaa suhdettaan aatteeseen?)   https://netn.fi/node/5134
Sami Syrjämäki, Ideologioilla vai ilman (Katsaus poliitikkojen vastauksiin)

Julian Honkasalo, Harvardista Belgradiin, Belgradista Kairoon Väkivallaton vastarinta vallankumouksellisena toimintana (2/2011) 
(Lyhyt, selkeä. Milloin vastarinta on oikeutettua ja miksi se kannattaa toteuttaa väkivallattomasti?) 

Jarkko Tontti, Ilmaisunvapauden uhat 2000-luvulla (2/2010)
Sami Syrjämäki, Miksi sananvapauden rajoittamisesta puhutaan? (2/2010) 
(Tehtävä: Käytä apuna ja aineistona näitä tekstejä ja lisätiedon lähteitä ja kirjoita essee, jossa pohdit, millaisissa tilanteissa sananvapauden rajoittaminen olisi mielestäsi eettisesti ja yhteiskuntafilosofisesti perusteltua.) 

Sami Syrjämäki, Vapaus teoriassa, vapaus käytännössä (3/2008) (Miksi vapaudesta puhuminen on monesti ongelmallista – mitä sudenkuoppia siinä voi olla?)  

Tuija Parvikko, Filosofia, politiikka ja vapaus (1/2008) (Miksi Sokrateen oikeudenkäynti oli Parvikon mielestä filosofian historiassa niin merkittävä?)

Eeva Luhtakallio, Ei niin yksinäiset koiranulkoiluttajat (1/2008) (Mitä tarkoittaa vastademokratia ja missä se tapahtuu?)

Jaakko Kuosmanen, Hyvä paha nationalismi (1/2008) (Arvio Benedict Andersonin Kuvitellut yhteisöt -teoksesta. Mitä "kuviteltu yhteisö" tarkoittaa?)

Lars Hertzberg, Yhdenvertaisten keskusteluun (4/2007) (Haastavahko teksti. Puolusta väitettä: demokratia vaatii filosofiaa)

Teppo Eskelinen, Liberalismi, moraali ja kansalaistottelemattomuus (4/2004) (Selkeä artikkeli kansalaistottelemattomuudesta yhteiskuntafilosofisena kysymyksenä)

Sakari Kainulainen, Aika vaatii vapautta – muuta mitä niistä? (Edistyneille vapauden käsitteestä ja muodoista) (1/1997)

Heikki Mäki-Kulmala, Hobittien taloustiede (3/1996) (Lyhyt humoristinen vinoilu taloustieteen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Pohdinta: Miksi kirjoittaja ehdottaa, että taloustieteilijöistä pitäisi tulla hobittien kaltaisia?)

Eerik Lagerstpetz & Simo Vihjanen, Armosta ja oikeudesta (2/1996) (Edistyneille filosofista pohdintaa ns. armahdusoikeudesta)

Marjaana Kopperi, Metafysiikasta retoriikkaan eli oikeudenmukaisuutta postmodernisti (1/1996) (Edistyneille. Pitkä mutta selkeästi kirjoitettu katsaus yhteiskuntafilosofian uudempiin teorioihin.) 

Sirkku Hellsten, Toimintamahdollisuudet sosiaalipolitiikan oikeudenmukaisuuden kriteerinä (2/1995) (Edistyneille. Pitkä mutta selkeästi kirjoitettu katsaus Martha Nussbaumin ja Amartya Senin tunnettuun toimintamahdollisuuksien etiikkaan hyvinvointivaltiota pohdittaessa) 

 
Teemanumeroita:  
Marx (3/2014)
Konservatismi ja liberalismi (4/2012)
Talous ja demokratia (3/2012)
Politiikan sielutiedettä (3/2010)
Sananvapaus & sensuuri (2/2010)
Anarkia & öljy (4/2009)
Vapaus (3/2008)
Taide & politiikka (3/07)
Oikeus ja filosofia (2/2005)

 

FI 4
Totuus (aiemmin Tieto, tiede ja todellisuus) 

Nick Enfield, Kiintopisteitä totuuden jälkeisessä keskustelussa suunnistaville (1/2018) (Selkeästi esitettyjä pointteja ajankohtaisesta keskustelusta) 

Robert Epstein, Aivot vailla sisältöä (2/2017) 

Inkeri Koskinen, Objektiivisuus humanistisissa tieteissä (4/2016) (Mitä objektiivisuus tarkoittaa, miten se toteutuu humanistisissa tieteissä?) 

Jan Forsman, Cavendishistä, Moresta, kirjeistä ja filosofiasta (4/2016)  

Jaakko Belt, Anna Ovaska & Pii Telakivi, Millaista on olla tietoinen? – David Chalmersin helpot ja vaikeat kysymykset (3/2015)  

Jaakko Belt, Anna Ovaska & Pii Telakivi, Is It Matter, Does It Matter? (3/2015) (Lyhyt mutta haastava katsaus tietoisuuden ongelmaan)  

Olli-Pekka Vainio, Luonteella on väliä. Johdatus hyveisiin ja niille pohjaavaan tietoteoriaan (2/2014) (Pitkähkö mutta selkeä artikkeli tiedonmuodostuksessa vaadittavista hyveistä) 

Panu Raatikainen, Looginen positivismi, Wienin piiri ja Moritz Schlick (1/2014) (Edistyneille. Pitkä mutta selkeä kronologinen tarina) 

Michael D. Gordin, Miten erottaa ’pseudo’ ’tieteestä’? (4/2012) (Yksityiskohdissaan vaikea, mutta muuten selkeä ja mielenkiintoinen)

Olli Hietanen, Kestävä kehitys päättää valistuksen projektin (4/2007) (Miten kirjoittaja kritisoi valistusta ja empirismiä?)

Krister Talvinen, Johtaako naturalismi skeptisismiin? (1/2004) (Filosofi Plantingan teistisen tietoteorian esittely ja kritiikki. Ei alkeistasoa, mutta selkeä ja tiiviihkö teksti, joka ei vaadi kovin paljon tieteenteorian taustatietoja, kunhan lukija ymmärtää, mitä tietoteoreettinen naturalismi tarkoittaa.) 

Tapio Nummenmaa, Vanhan Platonin uutuudet: toiminnan motiivien analyysia (3/1999) (Psykologian ja filosofian rajankäyntiä antiikin filosofian näkökulmasta. Psykologiasta kiinnostuneille ja psykologian jatkokursseja suorittaville.)  

Ari Peuhu, Naturalistinen manifesti (3/1997) (Edistyneille. Mitä naturalismi on?) 

Sami Pihlström, Tieteenfilosofian jättiläiset vastakkain (3/1996) (Edistyneemmille, haastava mutta selkeä kahden merkittävän tieteenfilosofin, Kuhnin ja Popperin, pääteosten suomennosten arvio ja heidän ajattelunsa vertailua)
(Samassa numerossa vielä edistyneemmille ja luonnontieteistä kiinnostuneille: 
Petri Ylikoski, Tieteenfilosofian naturalistinen käänne 
Ilkka Kieseppä,  Mistä fysiikan filosofiassa on kyse?

Teemanumeroita: 
Biologian filosofia (2/2016)
Epistemologia (3/2011) 
Evoluutio (1/2010)
Ihmistieteiden filosofiaa (2/2008)
Hermeneutiikka (2/2003)
Logiikan historia (2/2005) 
Totuus (2/1994)

 

Muita filosofian ja elämänkatsomustiedon kursseihin/aiheisiin sekä muihinkin oppiaineisiin sopivia sisältöjä

Ilja Lehtinen & Ville Lähde, Kirjeenvaihto tulevaisuudesta, toivosta ja toivottomuudesta (3/2019) (Pitkiä ja perusteellisia tekstejä kaipaaville opiskelijoille ajankohtaista ja painavaa keskustelua oman aikamme tulevaisuudennäkymistä sekä toivon ja toivottomuuden kokemuksista)

Asko Nivala, Onko tekoälyä olemassa? (3/2019)
(Tekoäly-teemassa myös kaksi muuta verkossa julkaistua artikkelia pidemmälle ehtineille opiskelijoille) 

Jarkko Halkonen, Haaste historianopetukselle: hukkuuko yksilön kokemus sodasta kansallisen tarinan puristuksessa? (2/2019) (Mikä historian tuntemuksessa ja historian opiskelussa on merkityksellistä?) 

Tuukka Tomperi & Jaakko Belt, Johdatukseksi sivistyksen ajattelemiseen (1/2019) (Mitä sivistys on?)

Panu Raatikainen, Jordan Peterson – oikeiston pop-intellektuelli (4/2018) (Yleistajuisesti kirjoitettu kritiikki osaa nuoria kiinnostavasta julkisen älyllisen keskustelun hahmosta)

Ville Lähde, Saako ilmastonmuutoksella pelotella? (1/2018) (Ilmastonmuutoskeskustelusta, toiminnasta ja asenteista)

Sirkka Ahonen, Aika haastaa suomalaisuuden myytit (4/2017) 

Elina Halttunen-Riikonen, Kansalaiseksi kelpaamattomat – Julian Honkasalo Hannah Arendtista, rodullistamisesta ja hallinnasta (2/2017)

Elina Halttunen-Riikonen & Anna Ovaska, "Hullu tuo Trump!" (1/2017) (Poliittisessa keskustelussa harjoitetun psykologisen (näennäis)diagnosoinnin kritiikkiä)

Laura Gustafsson, What About Plants? (1/2017)

Pasi Takkinen, Ihminen, Elämä ja Kone (4/2016) (Vaikeahko mutta inspiroiva filosofian opiskelijoiden kirjoituskilpailujen palkittu essee)

Jukka Mikkonen, Kasvit, kaikki heidän viisautensa (3/2016) 

Tuukka Tomperi, So long, and thanks for all the fish – moraalikeskustelusta, poliittisesta kulttuurista ja delfiineistä (3/2016)

Tapani Kilpeläinen, Ei ymmärrystä ilman kiistaa – Haastattelussa Kenan Malik (1/2016) (Monikulttuurisuus, moraalin historia)

Cordelia Fine, Räjähtävätkö työssäkäyvien äitien aivot? Uusi suosittu neuroseksismin lajityyppi (3/2014) (Sukupuolieroja koskevien väitteiden havainnollistavaa kriittistä tarkastelua)

Herakleitos, Fragmentit tulesta (4/2013)  
Herakleitos, Fragmentit unesta (4/2013) 
Antti Salminen, Maailmanpyörä palaa – Huomioita Herakleitoksen tulesta (4/2013)
Johan L. Pii, Feuer frei – Esisokraattinen tuli ja väkivalta (4/2013) (Herakleitos ja Rammstein-yhtyeen sanoitukset)

Jarkko S. Tuusvuori & Jaakko Belt, Koulun pari- ja tuhatvuotisviisaudet (3/2012) (Millä tavoin oman uskonnon opetusta on puolustettu, millä tavoin vastustettu?) 

Alan Wolfe, Pahantekijät ja me (1/2012) (Selkeä teksti siitä, miten pahan toiminnan erojen huomioon ottaminen on tärkeää sen vastustamisessa. Tekstin avulla voi keskustella siitä, kuinka johonkin ajankohtaiseen esimerkkiongelmaan tulisi vastata, tai siitä, onko olemassa yleistä "metafyysistä" pahuutta)
Sami Syrjämäki, Alan Wolfe vs. pahantekijät (1/2012) (Edellistä taustoittava lyhyt johdanto)

Marke Ahonen, Vaivannäön kunnia. Työ ja antiikin filosofia (1/2012) 

Sami Syrjämäki, Taistelu joulusta (4/2011) 

Suomi 2011, joulutodistus (4/2011) (Selvitettäväksi: mikä on Suomen nykyinen asema joillakin jutussa luetelluilla kansainvälisen vertailun mittareilla) 

Juha Suoranta, Samassa maailmassa – kappale turvananojien Suomea (4/2011) (Turvapaikananojien arkitodellisuudesta ja valtion suhtautumisesta heihin) 

Matti Kamppinen, Ateismi – ihmisen asialla (2/2011)  

Petri Räsänen, Globalisaation loistava kurjuus (4/2008) 

Rosa Meriläinen, Tunnustuksellinen Suomi (4/2006) 

Ville Lähde, Ympäristöfilosofian haasteet (3/2006)

Ville Lähde, "Ei tuumaakaan periksi" – terrorismin retoriikasta (3/2005)  

Mikko Salmela, Terveyden filosofia tehokkaan terveydenhuollon kätilönä (3/2004) (Hieman edistyneemmille, ei kuitenkaan vaikea. Terveyskäsitysten ja terveydenhuollon kysymysten selkeää filosofista jäsentelyä)

Teija Tiilikainen, Eurooppalaisen identiteetin mahdollisuus (2/2004) (Selkeää eurooppalaisen identiteetin, Euroopan perinteiden ja unionin mahdollisuuksien pohdintaa. Viittaa alla linkitettyyn Habermasin ja Derridan kirjoitukseen, mutta ei vaadi sen lukemista)
Jürgen Habermas & Jacques Derrida, Sodan jälkeen: Euroopan uudelleensyntyminen (2/2004) 
Kirjoitukset ovat osa laajaa Eurooppa-teemanumeroa, jossa myös muita sopivia ja lyhyehköjäkin tekstejä

Marke Ahonen, Urheiluaatteen juurilla (2/2004) (Olympian kisojen ja antiikin urheiluperinteiden historiaa selkeästi ja tiiviisti. Myös antiikin filosofien käsityksiä urheilusta. Tehtävä: Poimi filosofien ajatuksia ja kirjoita niiden tuella essee tai mielipidekirjoitus huippu-urheilusta – ylistys tai kritiikki tai oma punnittu pohdintasi)

Tuukka Perhoniemi, Kehollisesta sivistyksestä ja hyvästä elämästä. Keskustelu Tapio Korjuksen kanssa liikunnan asemasta yhteiskunnassamme (2/2004) (Menestyksekkäisiin keihäänheittäjiimme ja sittemmin valmentajiin kuuluvan Korjuksen urheilijalle harvinaista filosofointia. Tehtävä: Kirjoita urheilun yhteiskunnallisesta merkityksestä tai omasta suhteestasi liikuntaan tai urheiluun)
(Samassa numerossa edeltävien kahden lisäksi myös muutama muu urheilu-teemainen teksti, mm. urheilufaniudesta)

Jaakko Hämeen-Anttila, S. H. Nasr ja modernin ihmisen henkinen kriisi (2/2003) (Islamilaista nykyfilosofiaa selkeästi esiteltynä)

Olli Tammilehto, Miksi Arne Naess ei ole Norjan Pentti Linkola? (1/2003) (Mitä on syväekologinen ajattelu? Ota selvää, kuka oli hiljattain edesmennyt Pentti Linkola. Mikä kirjoittajan mukaan erottaa filosofi Naessin ja Linkolan toisistaan?)    

Tapani Kilpeläinen, Oikeudesta laiskuuteen (2/2002) (Miksi filosofi Lafargue puolusti laiskuutta?)  

Anthony Flew, Teologian falsifikaatio (4/1998) (Nykyfilosofin hyvin kuuluisa lyhyt kirjoitus, joka johdattaa ytimekkäästi kysymään yksinkertaisen mutta perustavanlaatuisen uskonnonfilosofisen kysymyksen. Pohdittavaksi riittää lopun kysymys itsessään) 
Olli Loukola, Suomentajan johdanto (4/1998) (Suomennoksen esittely)

Plutarkhos, Sopiiko filosofia keskustelunaiheeksi juominkeihin? (4/1995) (Melko lyhyt klassikkokäännös. Ja miten on?)
(Suomentajan johdantoessee käännökseen: Mikko Yrjönsuuri, Media ja juhlat)    

 

Teemanumeroita eri aiheiden ja muiden oppiaineiden opetukseen 

Kansalaistaito (1/2017)
Scifi / Lauri Viita (4/2016)
Biologian filosofia (2/2016)
Musiikki (3/2015) 
Sukupuolieron ajattelijat (3/2013) 
Elokuva, todellisuus, dokumentaarisuus (2/2013)
Katsomusaineet (1/2013)
Talous ja demokratia (3/2012) 
Pelit ja leikit (2/2012)
Työ (1/2012)
Käveleminen filosofiassa ja runoudessa (2/2011)
Teatteri (1/2011) 
Politiikan sielutiede (3/2010)
Sananvapaus & sensuuri (2/2010)
Evoluutio (1/2010)
Anarkia / Öljy (4/2009)
Ruoka / Metafora (2/2009)
Pop (1/2009)  
Uskontokritiikki (4/2008) 
Taide ja politiikka (3/2007) 
Ympäristöfilosofia (3/2006)
Tekniikan filosofia (1/2006)
Runous (4/2005)
Usko, uskonto ja naturalismi (3/2005)
Eurooppa / Urheilu (2/2004)
Arkkitehtuuri (3/2003)
Islam ja filosofia (2/2003)
Utopiat (4/2002)
Talous (2/2002)
Uskonto ja filosofia (1/2001)
Retoriikka (1/1997)

Kaikki lehdessä ilmestyneet teemakokonaisuudet: netn.fi/lehti/teemat 

 

Lyhyitä klassikkosuomennoksia 

Varhaisissa vuosikerroissa julkaistiin lehtien takakannessa antiikin ajattelijoilta ja kirjailijoilta suomennettuja katkelmia esittelyineen. Ne tarjoavat toisinaan yllättäviäkin visiittejä omaan aikaansa ja kirjoittajansa ajatteluun:

Aristoteles, Urheus (1/1994)
Platon, Neljä runoa (2/1994) 
Parmenides, Fragmentti VI ja Fragmentti XIII (3/1994)
Demokritos, Fragmentteja (1/1995)  
Hesiodos, Runo (2/1995) 
Anakreon, Neljä runoa (3/1995) 
Protagoras, Fragmentteja (4/1995)  
Anaksimandros, Fragmentteja (1/1996) 
Ksenofanes, Fragmentteja (2/1996) 
Epikharmos, Fragmentteja (4/1996) 
Anaksagoras, Fragmentteja (2/1997) 
Melissos, Fragmentteja (3/1997) 
Boëthius, Filosofian lohdutus, katkelma (4/1997) 
Seneca, Otteita kirjeestä Luciliukselle (1/1998) 
Platon/Henricus Aristippus, Maksimaalista musiikkia (2/1998) 
Juvenalis, Ote (4/1998) 
Cicero/Augustinus, Otteita (1/1999)  
Mestari Eckhart, Ote (2/1999) 
Vergilius, Ote (3/1999) 

Muita lyhyitä suomennoksia: 
Plutarkhos, Sopiiko filosofia keskustelunaiheeksi juominkeihin? (4/1995) 
David Hume, Puhetaidosta (1/1997)
David Hume, Maun ja passion herkkyydestä (2/1997) 
David Hume, Tragediasta (4/1997) 
G. W. Leibniz, Mietiskelyjä tiedosta, totuudesta ja ideoista (2/1999) (Varhaisen uuden ajan tietoteoriaa) (Markku Roinila, Suomentajan johdatus
J. S. Mill, Sana "luonto" (1/2001)
J. S. Mill, Tiedon hyöty (1/2001) (Kaksi kuuluisan filosofin 17-vuotiaana, teini-iässään, siis lukioikäisenä, kirjoittamaa lyhyttä kirjoitusta) (Jarkko S. Tuusvuori, Suomentajan esipuhe
Jenny d'Héricourt, Vapautunut nainen (2/2002) (Varhainen naisten vapauksien ja tasavertaisuuden feministinen vaatimus) (Kirsti Penttilä, Saate suomennokseen
Ya‘qûb Ibn Ishâq al-Kindî, Ensimmäisestä filosofiasta (Katkelma islamilaisen filosofian varhaisimpiin kuuluvan teoksen aristoteelisesta ajattelusta) 
Abû Bakr Ibn Tufay, Filosofin ruokavalio ja päivittäiset askareet (2/2003) (Katkelma keskiaikaisen arabifilosofin harvinaisesta filosofisesta kertomuksesta) 
G. W. F. Hegel, Kuka ajattelee abstraktisti? (3/2003) (Filosofian vaikeaselkoisen jättiläisen aikansa salonkipiireille suuntaama yleistajuiseksi tarkoitettu satiirinen esitelmä)
Aristoteles, Protreptikos / On filosofoitava (4/2008) (Selkeä ja lyhyt klassikkokäännösfragmentti kadonneesta teoksesta. Esittely: Himanka, Nevanlinna, Salmenkivi & Salmenkivi, Saate Aristoteleen fragmenttiin)
Seneca, Kirje Luciliukselle (3/2010) (Esittely: Antti T. Oikarinen, Johdatus Senecan kirjeeseen)
Gottfried Wilhelm Leibniz, Tunnetulle Thomas Hobbesille, Mainzissa, 23.7.1670 (3/2012) & Gottfried Wilhelm Leibniz, Thomas Hobbesille, Pariisissa 1674 (3/2012) (Ihailijakirjeitä filosofilta toiselle 1600-luvulla. Esimerkki siitä, miten filosofit pitivät yhteyttä toisiinsa ennen nopeita viesti- ja liikennevälineitä. Johdanto edellisiin: Juhana Lemetti, Barokkiajan ihailijapostia
Ranskan vallankumouksellinen kansalliskokous, Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus (3/2013) (Poliittisen historian merkkipaalu, varhaisimpana pidetty ihmis- ja kansalaisoikeusjulistus, joka kuitenkin käytännössä rajoittui julistamaan oikeuksia vain mieskansalaisille, vuodelta 1789)  
Olympe de Gouges, Naisen ja naiskansalaisen oikeuksien julistus (3/2013) (Edellisen kriittinen täydennys ja muunnos, jossa yhtäläisiä oikeuksia vaaditaan myös naisille, vuodelta 1791)
Herakleitos, Fragmentit tulesta (4/2013) & Herakleitos, Fragmentit unesta (4/2013) (Antti Salminen, Maailmanpyörä palaa – Huomioita Herakleitoksen tulesta)
G. W. F. Hegel, Musiikin vaikutus (3/2015) (Musiikin luonnetta käsittelevä katkelma Hegelin estetiikka-teoksesta) (Johan L. Pii, Hegelin estetiikka – idea ja aistisuus taiteissa. Lyhyt johdatus edelliseen eli Hegelin estetiikka- ja musiikkikäsityksiin)
Margaret Cavendish, Kaksi filosofista kirjettä (2/2016) (Elina Halttunen-Riikonen, Suomentajan alkusana)

 

Ylioppilaskirjoitusten palkittujen vastaajien esimerkkivastaukset: 

Otso Huopaniemi ja Jaakko Joutsi (Kevät 1995
+11. A. Mitä ihmiskunnalle tulee tapahtumaan? Voiko kukaan ihminen aidosti toivoa ihmiskunnan tuhoa? Onko ihmiskunnalla jokin eettinen tehtävä? (Aineistolainaus mukana tehtävässä.) 
(Katsaus kokeeseen & Palkintotilaisuuden raportti)  

Miia Mustonen (Kevät 1997
4. Nominalismi on oppi, jonka mukaan reaalimaailmassa ei ole olemassa sukuja eikä lajeja vaan ainoastaan yksilöitä. Toisaalta puhumme eläin- ja kasvilajeista, jotka biologiatieteen mukaan syntyvät ja katoavat. Pohdi lajien asemaa reaalimaailmassa.  
+6. Globaalin etiikan mahdollisuus. Mitä yhteisiä arvoja maailman (globaaliin) etiikkaan pitäisi sisällyttää?
(Katsaus kokeeseen

Juuso Hannukainen (Kevät 1998
1. On sanottu: "Teon moraalisen hyvyyden ja pahuuden ratkaisee teon tarkoitus." Arvioi tuon käsityksen paikkansapitävyyttä. 
4. Pohdi antiikin filosofian merkitystä nykysuomen kulttuuriperinteelle. (Aineistolainaus ohessa.)
(Katsaus kokeeseen

Antti Keskinen (Kevät 1999)
2. Aristoteleen teoria syistä on kuuluisa filosofian historiassa. Esittele se ja vertaa sitä lyhyesti oman vuosisatamme tieteelliseen käsitykseen. 
5. Nälänhätä voi syntyä vaikka ruokaa on saatavilla runsaasti, jos ihmiset eivät voi ostaa ruokaa rahan puutteen vuoksi. Arvioi yhteiskuntafilosofisesti hyvinvoinnin jakautumista. Millä perustein voi sanoa hyvinvoinnin jakautuvan oikeudenmukaisesti?
+6. Mikä on filosofisen keskustelun ja tutkimuksen luonne? Vertaile eri käsityksiä ja esittele niitä kriittisesti. 
(Katsaus kokeeseen samassa tiedostossa.) 

Tuomas Ranta (Kevät 2000
2. Millaista a priori -tietoa ihmisellä on? Millaista a posteriori -tietoa ihmisellä on? Mitä vaikeuksia filosofit ovat osoittaneet tähän jaotteluun sisältyvän? 
5. Analogia argumentin muotona
+6. Tarkastele urheilun arvoja ja ihanteita ja niiden oikeutusta filosofisena kysymyksenä. 
(Katsaus kokeeseen

Ville Paukkonen (Kevät 2001)
2. Mitä ovat arvot, ja miten ne vaikuttavat ihmisen toimintaan? 
3. Taj Mahalia on yleisesti sanottu yhdeksi maailman kauneimmista rakennuksista. Miten tällaisia väitteitä perustellaan ja arvioidaan filosofisessa estetiikassa?
5. Tieteiskirjailija Arthur C. Clarken tarinaan perustuvassa Stanley Kubrickin elokuvassa 2001: Avaruusseikkailu esiintyy ajatteleva ja tunteva tietokone HAL, joka kärsii mielenterveyden ongelmista. Voivatko tulevaisuuden tietokoneet ajatella ja tuntea kuin HAL? Millä perusteella?
(Katsaus kokeeseen

Rosa-Maria Lehto, Alina Mänttäri ja Mikko Pelttari (Kevät 2002
ET 2. Olemme kaikki yksimielisiä siitä, että eläimiä pitää kohdella hyvin. Pohdi, mistä saamme tietää, mikä on hyvää eläinten kohtelua. Mitkä ovat tässä tapauksessa tietolähteet, ja mihin eri tietolähteiden luotettavuus perustuu? 
FI 1. Onnellisuus etiikan päämääränä. 
(Katsaus kokeeseen

Heidi Elmgren ja Maija Kuusisto (Kevät 2003
4. Tieteellisen tiedon luonne luonnontieteissä ja ihmistieteissä. 
+6.  ”Rikosoikeudellisessa ajattelussa on kuitenkin viime aikoina otettu vakavasti esille kysymys, onko rikoksen ja rangaistuksen perinteinen kytkentä aiheellista ja onko eettisesti hyväksyttävää valtion toimenpitein tahallisesti aiheuttaa kärsimystä.” (Kaarlo Helasvuo kirjassa Humanistin maailmanetiikka 1997.) Millaisin perustein rangaistuksia voidaan pitää oikeutettuina? Jos rangaistuksia ei voida oikeuttaa, mitä asetettaisiin niiden tilalle? 
(Katsaus kokeeseen

Olli Mäkelä ja Tiina Remes (Kevät 2004
FI 1. Hyödyn käsite etiikan perustana. 
4. Sokrateen kerrotaan sanoneen, että hyve on tietoa ja että hän on kaikkein viisain ihminen Ateenassa, koska vain hän tietää, ettei tiedä. Selosta Sokrateen väitteitä ja kerro, millainen päätelmä niistä seuraa. 
ET 1. Mikä on hyvinvointivaltio? Miten hyvinvointivaltio oikeutetaan? 
5. Millaisessa yhteiskunnassa yksilö on vapaa? Pohdi kysymystä esimerkkien avulla. 
(Katsaus kokeeseen

Maria Leskinen ja Pyry Takala (Kevät 2005
FI +6. Suomessa on muihin kehittyneisiin maihin verrattuna pienet tuloerot. Usein ajatellaan, että tuloeroja tarvitaan taloudellisen kasvun kannustimeksi. Pitäisikö tuloeroja pyrkiä edelleen kaventamaan tasa-arvon nimissä, vaikka taloudellinen kasvu vaarantuisi, vai olisiko perusteltavissa, että taloudellisen kasvun takaamiseksi tuloerojen sallitaan kasvaa. Pohdi asiaa filosofisesti. 
ET 5. Joskus hyvinvointiyhteiskunnassa pidetään ihmisestä huolta heidän omasta tahdostaan riippumatta. Tätä kutsutaan holhoukseksi. Anna esimerkkejä holhouksesta ja pohdi, milloin holhous on perusteltua ja milloin ei?
(Katsaus kokeeseen

Arto Hellman, Visa Kurki, Eevi Lappalainen, Meeri Väänänen ja Helga West (Kevät 2006
FI 5. "Jokainen olio on itsensä kanssa identtinen." (a) Onko lause luonteeltaan empiirinen vai käsitteellinen? Perustele vastauksesi. (b) Ilmaiseeko lause a priori- vai a posteriori- tietoa? Perustele vastauksesi. (c) Onko lause tosi vai epätosi? Soveltuvatko sellaiset totuusteoriat kuin korrespondenssi-teoria lauseen totuusarvon ratkaisemiseen? 
8. Anja hurjastelee mopolla jalkakäytävällä. Hän pystyy pelkästään hyvällä onnella väistämään jalankulkijan. Jos hän olisi ajanut jalankulkijan päälle, hän olisi saanut rangaistuksen. Aivan samanlaisessa tilanteessa Petterillä ei ole onnea, vaan hän ajaa jalankulkijan päälle ja saa rangaistuksen. Pohdi Anjan ja Petterin syyllisyyttä ja rankaisemisen oikeudenmukaisuutta. 
+10. Filosofi G. E. Moore väittää, että koska etiikan teorioita ei voi soveltaa arjen ongelmiin, on paras toimia yleisesti hyväksyttyjen sääntöjen mukaan. Esittele erilaisia etiikan teorioita ja pohdi niiden soveltuvuutta arjen ongelmien ratkaisemiseen. Esitä oma perusteltu filosofinen mielipiteesi Mooren väitteestä. 
ET 4. Eräissä kulttuureissa ei ole lupa kuvata ihmistä eikä Jumalaa. Länsimaissa Jumalasta tehdään pilakuvia. Mitä tämä kertoo pyhyyden käsitteestä ja sen muutoksista eri kulttuureissa?
+10. Historioitsijat eivät jossittele. Silti on mielenkiintoista pohtia, mitä olisi tapahtunut, jos tärkeitä henkilöitä ei olisi syntynyt tai ei olisi ollut merkittäviä historiallisia murroksia, kuten tieteellis-teknistä vallankumousta, marxilaisuutta, Suomen talvisotaa, freudilaisuutta tai Ranskan suurta vallankumousta. Valitse henkilö tai ilmiö ja pohdi monipuolisesti arvojen, yhteiskunnan ja historian muutosta edellä mainitusta näkökulmasta.
(Katsaus kokeeseen

Laura Ekholm (Kevät 2007
3. Eri kulttuureissa moraali määritellään eri tavoin. Voiko olla moraalisia totuuksia, ellei ole yksimielisyyttä siitä, mitä moraali on? Anna esimerkkejä eri kulttuureiden toisistaan eroavista moraalikäsityksistä. Käytä hyväksesi uskonnon tai elämänkatsomustiedon ja historian tietojasi.  
+10. Käsittele oppi-, kulttuuri- ja henkilöhistoriallisesti naisia tieteen ja filosofian uranuurtajina. Pohdi miksi filosofian ja tieteen historiassa mainitaan enemmän miehiä kuin naisia. Voit käyttää laajasti muissa oppiaineissa saamiasi tietoja.
(Katsaus kokeeseen

Joel Kättö ja Tuulikki Viilo (Kevät 2008)
FI 1. Sanotaan, että yksilön vapaudella on aina rajansa. (a) Pohdi miten väite on perusteltavissa. (b) Anna esimerkkejä yksilön vapauksista ja selitä niitä. (c) Mitä vapauksia ihminen ei voi itselleen vaatia?
ET 8. Kulttuuri on merkityksiin perustuvaa inhimillistä toimintaa. Pohdi mitä tällä tarkoitetaan. Onko mahdollista puhua eläinyhteisöjen kulttuurista? 

Lassi Vainio (Kevät 2009)
8. Miten parhaassa mahdollisessa valtiossa pitäisi valita valtion johtajat?
(Katsaus kokeeseen

Minna Haapamäki (Kevät 2010)  
3. Antiikin roomalainen filosofi Seneca sanoo: ”Tee itsesi onnelliseksi!” Onko tämä kehotus eettisesti oikeutettavissa? Perustele.
7. J. S. Mill puhuu kirjassaan Vapaudesta enemmistön tyranniasta. Tällä hän tarkoittaa sitä, että demokratiassa enemmistö päättää asioista. Millä perusteella tätä voidaan väittää tyranniaksi? Pohdi kysymystä kriittisesti.
(Katsaus kokeeseen

Mona Tärk (Kevät 2016)
2. Myymäläauton valikoimat ovat usein vaikeasti ennustettavia. Sen sijaan tiedät, että tavanomaisesti käyttämästäsi ruokakaupasta saa suosikkileipääsi. (a) Erittele, millaiset perusteet oikeuttavat tällaisissa arkisissa tapauksissa puhumaan tiedosta. (b) Millä edellytyksillä suosikkileipäsi saatavuutta koskeva tieto täyttää klassisen tiedon määritelmän ehdot? Perustele vastauksesi.
5.  (a) Kuvaa a priori- ja a posteriori -tiedon välistä eroa ja anna kummastakin tiedon lajista esimerkki. (2 p.) (b) Miten tämä erottelu liittyy analyyttisten ja synteettisten totuuksien väliseen eroon? (4 p.)
(Katsaus kokeeseen)  

Arttu Laitinen ja Pyry Vaismaa (Syksy 2019)
5. Moraalinen dilemma. Moraalisia periaatteita on usein pyritty hahmottelemaan moraalisten dilemmojen avulla. (5.1.) Anna esimerkki moraalisesta dilemmasta ja selitä, miksi kyseessä on dilemma. (5.2.) Pohdi eri ratkaisuvaihtoehtoja kohdassa 5.1. antaamasi esimerkkidilemmaan.  
8. Hyvinvointivaltio. Kirjailija ja tutkija Jari Ehrnrooth väittää tekstikatkelmassa (aineisto 8.A), että tulevaisuuden sosiaalipolitiikka tarkoittaa jotakin muuta kuin valtion vastuuta kansalaisistaan. Hänen mukaansa vastuu hyvästä elämästä kuuluu vastaisuudessa yksilöille itselleen. (8.1. Esittele tekstikatkelman pääväitteet ja pohdi, minkälaiseen yhteiskuntafilosofiseen ajatteluun ne
perustuvat. (8.2.) Esitä oma perusteltu arviosi tekstikatkelmassa (aineisto 8.A) hahmotellun mallin toimivuudesta.  
(Katsaus kokeeseen

 

Filosofian (ja elämänkatsomustiedon) didaktiikkaa ja opettamisen filosofiaa 

Tuukka Tomperi, Kriittisen ajattelun opettaminen ja filosofia. Pedagogisia perusteita (4/2017) 
Johan Autio, Mindfulness-meditaation ohjaamisesta kansainvälisessä koulussa (1/2017)
Tuukka Tomperi, Lukiofilosofia, pedagoginen filosofointi ja aineenopettajan ammattitaito (1/2016) 
Ukri Pulliainen, Lukiofilosofian tulevaisuus – Ukkologiasta ajattelun taitoihin (1/2015) 
Elise Liikala, P4C auttaa osallistujia löytämään äänensä (3/2014)
Tuukka Tomperi & Hannu Juuso, (Lasten) pedagoginen filosofia – kasvatuksen historiallinen mahdollisuus (1/2014) 
Vesa Jaaksi, Mitä filosofiana opetetaan (1/2014)
Katariina Holma, Kriittinen ajattelu kasvatuspäämääränä (3/2013)
Eero Salmenkivi, Ylioppilastutkinnon filosofian ainereaalikoe ja lukion opetussuunnitelman perusteet (1/2013)
Mikko Kuha, Filosofian opetus lukiossa, kaikki kunnossa? (2/2010)
Jari Keinänen, Konkretismi ja filosofian mahdollisuus (3/2009)
Pentti Moilanen, Mistä eväät filosofian opettamiseen peruskoulussa? (4/2007)
Saara Hacklin, Kaisa Heinlahti & Tuukka Perhoniemi, Vastuun antinomiat – filosofian ja sen opettamisen suhteesta (1/2007) 
Juha Himanka, Miksi filosofiaa? Filosofian opintojen motivoinnista (3/2003)
Jari Keinänen, Ajattelun taidot, yleissivistys ja filosofian opetuksen kehittäminen (3/2002)
Juha Varto, Lapset ja filosofian opettamisen umpikuja (2/1996)
Jukka Tavi, Opettamisen ja auktoriteetin ongelma (2/1996) 
Jussi Kotkavirta, Filosofian opettaminen ja ajatuksellinen suuntautuminen (2/1995) 
Juha Suoranta, Kasvatuksen kadonnut lupaus ja tulevaisuuden haasteet (3/1994)
Veli-Matti Värri, Menonin paradoksi "neliulotteisessa" kasvatustodellisuudessa (2/1994)

Teemanumerot: 
Katsomusaineet (1/2013)
Filosofian opettaminen lapsille/peruskoulussa (4/2007) 
Opetus, kasvatus ja filosofia (1/2007)
Filosofian ja elämänkatsomustiedon opetus (3/2002) 
Filosofian opettaminen (2/2000)
Opettamisen filosofia (1/1995)

 

Filosofian opettajan kannattaa muistaa myös laajat asiantuntija-artikkelit filosofian verkkoensyklopedia Logoksessa
 
Parhaina lukio-opettajan käsikirjoina palvelevat pakollisten kurssien mukaisesti filosofian pikkujättiläiset
Ajattelun pikkujättiläinen 
Etiikan pikkujättiläinen

Ajattelutaidot-sarjasta löytyy lukuisia muitakin hyödyllisiä teoksia.