Olet täällä

Vapausmyssy ja tasavaltalaisuus, tai huomioita tonttulakin poliittisesta historiasta

Vapausmyssy ja tasavaltalaisuus, tai huomioita tonttulakin poliittisesta historiasta

niin & näin 4/16
LiiteKoko
PDF icon netn164-34.pdf3.64 MB

Punainen myssy, bonnet rouge, liitetään erityisesti Ranskan vallankumoukseen ja sen jälkeiseen tasavaltalaisuuden kuvastoon. 1700-luvun loppu- ja 1800-luvun alkupuolen vallankumoukselliset antoivat suuren merkityksen myssylle, joka antiikin Roomassa oli ollut vapautettujen orjien tunnusmerkki. Vapausmyssy ei kuitenkaan ollut valistusajan symbolinen innovaatio, sillä myssy tai hattu oli ollut keskeinen poliittisen vapauden merkki myöhäiskeskiajan ja varhaisen uuden ajan kaupunkitasavaltojen ja ammattikuntien keskuudessa. Vapausmyssyn symboliikka ja historialliset vaiheet tuovatkin lisävalaistusta antiikista juontuvaan tasavaltalaiseen poliittiseen perinteeseen. Lue lisää... (pdf)

Artikkelin kuvat (klikkaa isommaksi)

Kuvat 1 & 2: Varhaisia Ranskan vallankumouksen aikaisia kuvia myssystä poliittisen vapauden tai vapautumisen eksplisiittisenä symbolina.
Jean-Jacques-Francois Le Barbier, Déclaration des droits de l’homme et du citoyen.
Jean-Baptiste Lesueur, Plantation d’un arbre de la Liberté, n. 1790. 1789.
Musée Carnavalet, Pariisi. Valokuvat: Wikimedia Commons.

 

Kuva 3: Kolumbian tasavallan vaakuna.
Valokuva: Wikimedia Commons.

 

Kuva 4: Kuuban tasavallan vaakuna.
Valokuva: Wikimedia Commons.

 

Kuva 5: New Jerseyn osavaltion vaakuna.
Valokuva: Wikimedia Commons.

 

Kuva 6: Yhdysvaltain sotaministeriön vaakuna.
Valokuva: Wikimedia Commons.

 

Kuva 7: Constantino Brumidi, The Apotheosis of Washington, 1865.
Rotundan maalaus Yhdysvaltain kongressin United States Capitol -rakennuksessa, Washington, D.C. Valokuva: Wikimedia Commons.

 

Kuva 8: Eugène Delacroix, Vapaus johtaa kansaa, 1830. Louvre, Pariisi.
Valokuva: Wikimedia Commons.

 

Kuva 9: John Hogarth, satiirinen gravyyri John Wilkesistä, 1760-luku.
Valokuva: Wikimedia Commons.

 

Kuva 10: Eyre Crowe oli abolitionisti. Punainen myssy ikään kuin valaa toivoa ja lupaa: vaikka vanhempiesi sukupolvi joutuu vielä elämään orjana, sinun sukupolvesi saa jo vapauden.
Eyre Crowe, Slaves waiting for sale: Richmond, Virginia, 1861.
Heinz Collection, Washington, D.C. Valokuva: Wikimedia Commons.

 

Kuva 11: Brutuksen kolikko (EID MAR -hopeadenaari), jossa pileus tikareiden välissä, 42 eaa.
Valokuva: Wikimedia Commons.

 

Kuva 12: Manumissiota kuvaava roomalainen reliefi ajanlaskun alun tienoilta.
Musée Royal de Mariemont, Morlanweltz.

 

Kuva 13: Lorenzino di Medicin mitali, 1537.
Münzkabinett, Staatliche Museen zu Berlin, Berliini. Kuva: museon verkkosivut.

 

Kuva 14: Henrik II:n mitali, 1552.
Kuva julkaistu oikeudenomistajien luvalla: Fritz Rudolf Künker GmbH & Co. KG, Osnabrück / Lübke & Wiedemann, Stuttgart.

 

Kuva 15: Varhainen kuva dogesta päässään corno ducale. Niccolò Semitecolo, Monumento funebre del doge Michele Morosini (yksityiskohta), 1382.
Basilica dei Santi Giovanni e Paolo, Venetsia. Valokuva: Wikimedia Commons.

 

Kuva 16: Tizian, Doge Andrea Grittin muotokuva, n. 1540.
National Gallery of Art, Washington, D.C. Kuva: museon verkkosivut.

 

Kuva 17: Canaletto, Venice: The Upper Reaches of the Grand Canal with S. Simeone Piccolo (yksityiskohta), n. 1738.
NG163, National Gallery, Lontoo. Valokuva: Niko Noponen.

 

Kuva 18: Etualalla mahdollisesti Dante Alighieri päässään cappuccio.
Giotto (mahdollisesti), Paratiisi-fresko (yksityiskohta), 1330-luku.
Museo del Bargello, Firenze. Valokuva: Wikipedia Commons.

 

Kuva 19: Lorenzo Medici päässään cappuccio.
Andrea del Verrocchio, maalattu terrakottapysti, n. 1480.
National Gallery of Art, Washington, D.C. Valokuva: Wikimedia Commons.

 

Kuva 20: Sandro Botticelli, Tuntematon nuori mies, jolla Cosimo Medici vanhemman mitali, 1474.
Galleria degli Uffizi, Firenze. Valokuva: Wikimedia Commons.

 

Kuva 21: Domenico Ghirlandaio, Vanha mies lapsenlapsineen, n. 1480.
Louvre, Pariisi. Valokuva: Wikimedia Commons.

 

Kuva 22: Varhainen kuva punamyssyisistä merimiehistä.
Hans Holbein nuorempi, vesiväritetty piirros hansalaivasta, n. 1532.
Städel Museum, Frankfurt am Main. Valokuva: Wikimedia Commons.

 

Kuva 23: Henry Scott Tuke, All Hands to the Pump (yksityiskohta), 1888.
Tate Britain, Lontoo. Valokuva: Niko Noponen.

 

Kuva 24: Punamyssyinen Pyhä Eligius oikealla. Spinello Aretino, Pyhä Antonios Suuri ja Pyhä Eligius, n. 1370.
Metropolitan Museum of Art, New York. Valokuva: Wikimedia Commons.

 

Kuva 25: Eligius käsityöläismestarina kahden apulaisen kanssa. Niklaus Manuel Deutsch, Pyhä Eligius, 1515.
Kunstmuseum, Bern. Valokuva: Wikimedia Commons.

 

Kuva 26: Luennoiva kirurgimestari John Banister. Tuntematon, n. 1580.
Barber-Surgeon’s Hall, Lontoo. Valokuva: Wikimedia Commons.

 

Kuva 27: Hendrick Avercamp, A Scene on the Ice near a Town, n. 1615.
NG1479, National Gallery, Lontoo. Valokuva: Wikimedia Commons.

 

Kuva 28: Punamyssyinen mies työssään.
Yksityiskohta Avercampin maalauksesta (Kuva 27).
NG1479, National Gallery, Lontoo. Valokuva: Niko Noponen.

 

Kuva 29: Toinen punamyssyinen mies työssään.
Yksityiskohta Avercampin maalauksesta (Kuva 27).
NG1479, National Gallery, Lontoo. Valokuva: Niko Noponen.

 

Kuva 30: Punamyssyinen mies tauolla.
Yksityiskohta Avercampin maalauksesta (Kuva 27).
NG1479, National Gallery, Lontoo. Valokuva: Niko Noponen.

 

Kuva 31: Kolme idästä tulevaa magia fryygialaismyssyissään.
Bysanttilainen mosaiikki (yksityiskohta), 500-luvun puoliväli.
Sant’Apollinare Nuovo, Ravenna. Valokuva: Wikimedia Commons.

 

Kuva 32: Punamyssyisiä troijalaisia ja Troijan hevonen.
Kuva käsikirjoituksessa Vergilius Romanus, 500-luku.
Folio 101r, Biblioteca Apostolica, Vatikaani. Valokuva: Wikipedia Commons.

 

Kuvat 33 & 34: Kanadalaisen Krieghoffin talviaiheiset maalaukset levisivät painokuvajäljennöksinä laajalle jo 1800-luvun jälkipuoliskolla ja antoivat vaikutteita joulukorttikuvastolle.
Cornelius Krieghoff, The Woodcutter, 1857. Art Gallery of Ontario, Toronto.
Cornelius Krieghoff, The Toll Gate, 1859. Yksityiskokoelmassa.
 Valokuvat: Wikipedia Commons.

 

Kuvat 35 & 36: Aikalaiskuvia Englannin kruunua vastaan kapinoineista quebeciläisistä vallankumouksellisista.
Katherine Jane Ellice, vesivärimaalaus, 1838.
Charles Beauclerck, litografia (yksityiskohta), 1840.
Bibliothèque et Archives Canada, Ottawa. Valokuvat: Wikimedia Commons.

 

Kuva 37: Gerda Tirén, kansikuva Jultomten-lehdessä, 1898.
Valokuva: Wikimedia Commons.

 

Asiasanat: demokratia, tasavalta, antiikki, kaupunkivaltiot, renessanssi, 1700-luku, valistus, kisällit, joulu, aatehistoria, Yhdysvallat
Teema/osio: Verkkotekstit
Paperilehden sivut: 146-157 (verkko-osio)

Jaa tämä