Poliittisen filosofian vanhassa perinteessä valta ja sen käyttö kytkettiin tiettyyn poliittiseen yhteisöön, esimerkiksi antiikin polikseen tai moderniin suvereeniin valtioon. Politiikkatiede irrottautui 1900-luvun jälkipuoliskolla tiiviistä käytäntösuhteesta, usein hyvistä syistä. Viime vuosikymmeninä monet uudet asiantuntijadiskurssit systeemiteoriasta verkostoteorioihin ja New Public Managementiin ovat tulleet määrittelemään politiikkaa ja ”yhteisten asioiden” hallintaa. Perinteisempien tieteenalojen, kuten valtio-opin ja poliittisen filosofian, on katsottu menettäneen vaikuttavuuttaan. Liikkeenjohtomainen strateginen managerialismi esitetään uutena hallinnan mallina, joka vapauttaa vanhojen yhteisöllisten mallien jäykkyydestä ja painolasteista. Voiko managerialistinen hallinta palvella mitä tahansa yhteisöjä ja arvopäämääriä? Artikkeli luo kuvaa asiantuntijatiedon ja politiikan muuttuvasta suhteesta. Lue lisää…
