Paikka, jossa asfalttikin kimmeltää – Cannesin elokuvajuhlilla

Ensikertalaiselle Cannes näyttäytyi festivaalina, jossa elokuvien katsominen tuntuu edelleen elävältä taidemuodolta eikä museoidulta kulttuurituotteelta. Huomiotalouden ja kuvavirtojen aikakaudella Cannes puolusti elokuvan perustavanlaatuista kokemusta: mahdollisuutta lumoutua pimeydessä valkokankaan äärellä. Kahdelletoista päivälle jakautunut 79. editio painottui queer-elokuvien ääniin ja auteur-elokuvaan samaan aikaan, kun Hollywood vetäytyi poikkeuksellisesti taka-alalle. Festivaali jätti pohtimaan, miten onnistuneesti se tasapainottelee poliittisten puheenvuorojen, taiteen … Lue lisää

Hiljainen ystävä – Kuinka kommunikoida kasvien kanssa?

Yksi tämän vuoden vaikuttavimmista Sodankylän elokuvajuhlilla esitetyistä elokuvista oli unkarilaisen Ildikó Enyedin ohjaama ja käsikirjoittama, hitaasti etenevä ja meditatiivinen Silent Friend (Stille Freundin, 2025). Elokuvan teemat pyörivät kasvi- ja neurotieteellisen tutkimuksen, muistin ja kommunikaation ympärillä. Sen keskipisteenä voidaan katsoa olevan ihmisen sijasta kasvi, vaikka elokuva rakentuukin kolmen erillisen inhimillisen tarinan varaan. Pohdin kirjoituksessani, mitä tällainen … Lue lisää

”Ja kyllä ihmiset vaistoo, että loppu on lähellä” – Transsendentaalisen tyylin uudelleenarviointi Pirjo Honkasalon Betoniyössä

Tässä artikkelissa tarkastelen, miten Paul Schraderin transsendentaalisen tyylin käsite soveltuu Pirjo Honkasalon elokuvaan Betoniyö (2013) ja havainnollistaa hänen auteurin intentionaalisuuttaan. Esittelen elokuvan tulkintaa helpottavia filosofisia kehyksiä ja pyrin arvioimaan uudelleen transsendentaalisen tyylin käsitettä. Analyysi paljastaa, että vaikka Betoniyö sisältääkin transsendentaalisen tyylin elementtejä, sitä leimaa Ilkan hahmon artikuloima vahva pessimistinen diskurssi, joka heikentää henkisen transsendenssin mahdollisuuksia. … Lue lisää

Runo-Suomesta ylimysihmisten syväutopiaan – Pentti Linkolan utooppinen ajattelu

Pentti Linkola on ollut yksi suomalaisen ympäristöajattelun kiistanalaisimmista ja vaikutusvaltaisimmista hahmoista, jonka perintö herättää yhä vilkasta keskustelua. Tässä artikkelissa hänen ajatteluaan tarkastellaan utooppisen yhteiskuntateorian näkökulmasta erityisesti niin sanotun relationalistisen utopiakäsityksen avulla. Lähestymistapa korostaa, että utopiat ovat aina sidoksissa käsityksiin nykyisyydestä ja sen ongelmista, joita vasten ne rakentuvat kriittisiksi vaihtoehdoiksi. Tutkimus tunnistaa kaikkiaan kolme erilaista utopiaa … Lue lisää

Niin kutsuttu hiilinielurealismi

Suomen metsäsektori on viime vuosina vastustanut nykyistä ilmastopolitiikkaa entistä pidäkkeettömämmin. Vastustuksen taustalla on metsien hiilinielujen tärkeä rooli nykyisissä ilmastotavoitteissa sekä metsien hakkuutason kohtalonyhteys nieluihin. Puutuotantokeskeisen metsätalouden puoltajat perustelevat usein vaatimuksiaan ilmastotavoitteiden lykkäämisestä ”realismilla” muuttuneen tilannekuvan edessä. Tarkastelemme metsäsektorin realismipuhetta eli hiilinielurealismia suhteessa sen kritiikin kohteisiin, EU:n LULUCF-asetukseen ja Suomen ilmastolakiin. Hiilinielurealismi kehystää heikentyneen nielutilanteen vaarallisesti … Lue lisää

Selluhegemonia – Suomalaisen metsävallan ruumiinavaus

Metsät ovat olleet Suomessa viime vuodet laajan yhteiskunnallisen kiistelyn kohteena. Erityisesti huolta ovat herättäneet intensiivisiin metsänhakkuisiin perustuvan metsätalouden ja puunkäytön ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutukset. Samalla metsäsektorille on esitetty vaatimuksia paitsi ripeiden kestävyysmurrostoimien toteuttamisesta myös jalostusarvon nostamisesta. Näistä vaatimuksista huolimatta metsien käytössä ei kuitenkaan ole tapahtunut mainittavaa muutosta ja metsäsektorin julkinen vallankäyttö on keskittynyt pitkälti vallitsevien metsänkäyttömuotojen … Lue lisää

Metsän uudet merkitykset – Antiikin traditiot ja ympäristön muutos sydänkeskiajalla

”Nel mezzo del cammin di nostra vita mi ritrovai per una selva oscura.” ”Elomme keskimatkaan ehtineenä samoilin synkkää metsää.” Näillä sanoilla Dante Alighieri aloitti Jumalaisen näytelmänsä. Hänen eksyttävä metsänsä, selva oscura, oli yhtä aikaa konkreettinen paikka ja allegorinen mielenmaisema – ympäristö, joka oli keskiajan ihmiselle tuttu mutta myös uhkaava. Se näyttäytyi hengellisen eksymisen paikkana, koettelemusten … Lue lisää

Pääkirjoitus 3/26

Millaista luontoa talousmetsä voi olla? ”Meistä jokainen on kasvanut talousmetsien keskellä”, toteavat Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä teoksessaan Metsä meidän jälkeemme. Harva suomalainen tuntee luonnontilaista metsää eikä välttämättä osaa sellaista kaivata. Toisaalta Nuuksion ja Sipoonkorven suojelualueisiin tottuneet pääkaupunkiseudun asukit saattavat yllättyä huomatessaan, ettei vastaavia metsäympäristöjä löydy sisämaasta kovin helpolla. Tämän niin … Lue lisää

Sarkastista realismia ja toisinajattelijan optimismia – Ossi Somma 100 vuotta

Tampereella kesän mittaan esillä oleva Ossi Somma 100 vuotta -juhlanäyttely ”Mitä se minulle kuuluu” tutustuttaa kävijät taiteilijan omintakeisen tuotannon pitkään kaareen, pronssista parafiiniin. Näyttely on osa Finlayson Art Areaa (13.6.–16.8.). Vuonna 2020 kuolleen, Nokian Siurossa asuneen Somman kuva- ja veistostaide kurottaa menneisiin kauhuihin, hakaristeihin, keskitysleireihin ja luurankotehtaisiin, ja kuitenkin se muistuttaa kaameuksien yhä uusista muodoista … Lue lisää

#MeToon vaikutukset ja vaikuttamattomuudet yliopistossa

Saapuiko #MeToo koskaan yliopistoihin? Tätä kysyttiin Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa huhtikuussa 2026 järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, jonka alustajiksi ja panelisteiksi oli kutsuttu yliopistoyhteisön eri ryhmien edustajia. Tapahtumassa pohdittiin muun muassa, mikä mahdollistaa häirinnän akateemisessa ympäristössä ja miksi siitä on niin vaikea puhua. Lisäksi annettiin käytännön tietoa siitä, miten yliopisto käsittelee häirintätapauksia ja miten toimia, jos kokee tai … Lue lisää