Kirjoittaminen ja automaatio – Tietämisestä ja taitamisesta tekoälyn aikakaudella

Kirjoitan tätä artikkelia suuritöisen romaanin juuri viimeisteltyäni. Romaanin kanssa työskentely on kestänyt anteliaasti laskeskellen neljä vuotta, ja todellisuudessa sitäkin pidempään. Mitä järkeä tällaisessa puuhastelussa on, jos tekoäly voi kirjoittaa samanlaisen kirjan napin painalluksella? Lue lisää…

Kuoleman varjon laaksoon – Ydinsota elokuvissa

Maailmanlaajuinen ydinsota oli konkreettinen uhka läpi koko kylmän sodan aikakauden, ja sen varjossa kasvoi useampi sukupolvi. Tuota mielen kuvastoa voi olla vaikea tavoittaa nykyään, mutta ydinsodan vaarojen ymmärtäminen on yhä tärkeämpää, kun ydinsapelia kalistellaan niin Venäjällä ja Pohjois-Koreassa kuin Israelissakin. Maailmanlopun ainekset ovat yhä olemassa, mutta asiaa on vaikea kuvitella. Elokuvalliset kuvaukset ydinsodasta auttavat ymmärtämään … Lue lisää

The Enactive Mind in the midst of Other People, Institutions, and Technology – Interview with Shaun Gallagher

American philosopher Shaun Gallagher (b. 1948) is one of the world’s leading thinkers in the field of embodied and social cognition. In this interview, he discusses his understanding of enactivism and how it relates to questions about embodiment, social institutions, and emerging technologies. According to enactivism, mental capacities like perception, memory, or thinking are not … Lue lisää

Niko Skorpio

Niko Skorpio työskentelee kuvan, äänen ja sekalaisen kadonneen ja löydetyn materiaalin parissa. Hänen taustansa on kokeellisessa underground-musiikissa ja graafisessa suunnittelussa, joiden parissa hän on toiminut 1990-luvulta alkaen. Viime aikoina hän on keskittynyt abstraktiin tussipiirustukseen. ”Työskentelyni on intuitiivisten tilojen kartoittamista. Suosin sattumaa ja muita kontrollia hylkiviä keinoja voidakseni luovuttaa ohjakset alitajuisille voimille. Jonkin ihmisluonnolle vieraan tavoitteleminen … Lue lisää

Kristiina Korjonen

”Olen vuonna 2017 Turun Taideakatemiasta valmistunut tamperelainen taidemaalari. Teokseni ovat abstrakteja akryylimaalauksia, joiden pinnan rakennan toistamalla pieniä vetoja maaliin kastettua virkkuukoukkua tai kynän kärkeä apuna käyttäen. Maalaaminen on minulle pyrkimystä tehdä järjestystä ja kauneutta kaaokseen. Tekniikkani on hidas ja keskittymistä vaativa ja jo itsessään osa teemoja mitä teokseni käsittelevät; ajan kulumista ja hetkessä läsnä oloa. … Lue lisää

Pääkirjoitus 4/24

Kuva: Touko Hujanen

Marraskuussa uutisoidun tutkimuksen mukaan maallikkolukijat pitivät enemmän tekoälyn kuin ihmisen kirjoittamista runoista. Kielimallia koulutettiin kymmenen runoilijan korpuksilla Chaucerista ja Shakespearesta Plathiin ja Laskyyn. Koehenkilöillä tätä koulutusta ei ollut: yli 90 prosenttia osallistujista luki runoutta vuodessa joitakin kertoja tai ei lainkaan, ja kaksi kolmannesta ei tuntenut yhtäkään kohderunoilijaa, jota tekoäly oli imitoinut. Koska mallien kehittyminen on … Lue lisää

Hämärän pelit – joitain filologisia huomioita Herakleitoksen fragmenttiin B 52 DK

Pentti Saarikoski kääntää Herakleitoksen fragmentin B 52 DK ”Aika lapsi leikkivä, kuninkuus lapsen kädessä.” Käännös on ilmaisultaan ja hämäryydeltään kiitettävän herakleitoslainen, mutta missä määrin se vastaa alkuperäistä tekstiä? Ehkä Herakleitoksen tarkoituksena ei ollutkaan esittää näkemystään ajan perimmäisestä luonteesta, vaan jotain aivan muuta. Lue lisää…

Referentiaalisuuden reunaehdot eli Collianderien elämäkerturit luottamussopimusta solmimassa

Tietokirjoittamista määrittelee referentiaalisuuden vaade: sanotulla pitää olla vastineensa todellisuudessa. Tässä artikkelissa elämäkerturi avaa kirjoitusprosessiaan ja pohtii tekemiään valintoja. Miten lukija vakuutetaan kirjoittajan hyvistä aikomuksista ja tulkintojen paikkansapitävyydestä? Samalla siinä kehitellään tietokirjoittamisen tutkimukseen soveltuvaa luottamussopimuksen käsitettä. Lue lisää…

Antinomiat Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa, ja kuinka sota haastaa feminististä teoriaa

Tämä artikkeli analysoi vasemmistofilosofien (kuten Balibar ja Žižek) sekä feministifilosofien (kuten Butler ja Hark) vastauksia Venäjän täysimittaiseen hyökkäyssotaan Ukrainassa. Laaja sota Euroopassa näyttää luoneen haasteita feministeille, pasifisteille ja vasemmistolaisille, ja haasteet on kuvattu filosofiassa ja feministisessä teoriassa sarjana antinomioita, joihin ei vaikuta olevan helppoja ratkaisuja. Jotkut tunnetut filosofit uskovat, että Ukrainan pitäisi luopua vastarinnasta, sillä … Lue lisää