Heimokuntaisuutta vastaan

Vasemmisto on aina ollut parhaimmillaan osoittaessaan ristiriitoja ja ironioita demokratioissa, jotka väittävät perustuvansa universaaleihin oikeuksiin mutta samalla syrjinnän ja köyhyyden keinoin kieltävät noiden oikeuksien hedelmät suurelta joukolta ihmisiä. Vain huonoimmillaan vasemmisto on tullut siihen johtopäätökseen, että tekopyhyys on kovertanut nuo oikeudet niin ontoiksi, että ne voidaan hylätä tai jopa tuhota. Lue lisää…

Miten tieteenfilosofin kannattaisi tutkia objektiivisuuden käsitettä?

Perinteiset käsitykset objektiivisuudesta uskollisuutena tosiasioille ja objektiivisuudesta arvovapautena on tieteenfilosofiassa pitkälti hylätty. Tämän seurauksena jotkut ovat esittäneet koko objektiivisuuden käsitteestä luopumista, kun taas toiset ovat hyväksyneet sen monimerkityksisyyden. Kumpikin vaihtoehto on epätyydyttävä. Miten objektiivisuuden käsitettä siis kannattaisi analysoida? Millaista objektiivisuuskäsitystä oikeastaan haluamme kehittää? Tässä kirjoituksessa luon kantaaottavan katsauksen viimeaikaiseen tieteenfilosofiseen keskustelun objektiivisuudesta ja puolustan funktionaalista … Lue lisää

Objektiivisuus on kuollut, kauan eläköön objektiivisuusihanne!

Objektiivisuus on journalismin kiistakäsite. Se on helppo tulkita yksiulotteisesti ja tuomita mahdottomaksi. Silti siitä luopuminen on osoittautunut ylivoimaiseksi. Länsimaisen journalismin historia osoittaa, että objektiivisuusihanne ei ole pelkkä uskonkappale, vaan journalistista professiota kannatteleva tukipilari, johon on eri aikoina liitetty erilaisia määreitä. Se on elävää perinnettä, joka kannattelee journalismia instituutiona ja vahvistaa sen asemaa demokratiassa tänäkin päivänä. … Lue lisää

Valtio ei ole me – Edith Steinin sotienvälinen valtioteoria

Edith Steinin sotienvälisenä aikana kirjoittama valtioteoria tarjoaa historiallisesti ja filosofisesti kiinnostavia näkemyksiä valtiosta ja poliittisesta ontologiasta. Tästä huolimatta Steinin yhteiskuntafilosofinen tutkimus on pitkälti jäänyt huomiotta. Väitän, että hänen työnsä tulisi kuitenkin sisällyttää 1900-luvun valtioteorian ja poliittisia aiheita käsittelevän fenomenologian kaanoniin. Lue lisää…

Pääkirjoitus 2/24

Vincent Bevins nimeää kirjansa If We Burn (2023) alaotsikossa 2010-luvun ”joukkomielenosoitusten vuosikymmeneksi”. Los Angeles Timesin kirjeenvaihtajana Brasiliassa kannuksensa hankkinut journalisti piirtää globaalia kuvaa paikallisin tapausesimerkein. São Paulosta Tunisiin ja Kairoon, Hongkongista Kiovaan, Jakartaan ja Santiago de Chileen protestoijat lähtivät kaduille sankoin joukoin useammin kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Poliittisilta tavoitteiltaan ja vaikutuksiltaan moninaisia liikehdintöjä yhdisti … Lue lisää

Kukka Pitkänen

Kukka Pitkänen (s. 1989) on Hämeenlinnassa asuva kuvataiteilija, joka työskentelee pääasiassa piirtäen ja taidegrafiikan tekniikoilla. Grafiikan tekniikoista erityisesti monotypia- ja puupiirrostekniikat vetävät häntä puoleensa maalauksellisuuden ja kerroksellisuuden mahdollisuuksillaan. Myös yllätyksellisyyden elementti vetoaa häneen grafiikan tekemisessä. Kuva syntyy peilikuvana, ja lopullinen paperille piirtyvä teos on lähes aina hieman muuta kuin alkuperäinen näkymä painolaatalla antaa olettaa – … Lue lisää

Mikko-Pekka Hyvärinen

”Olen oululaislähtöinen ja Helsingissä työskentelevä kuvataiteilija. Aloitin vuoden 2024 alussa maisteriopinnot Taideyliopistossa, jossa kehitän tällä hetkellä työskentelyäni abstraktimpaan suuntaan. Minua on taiteen tekemisessä aina kiehtonut jonkinlaiset rajatilat ja emotionaalisesti latautuneet näkymät. Aiemmissa teoksissani, jotka ovat nyt ilokseni tässäkin lehdessä esillä, olen pyrkinyt hahmottamaan liminaalisia tuntoja jokapäiväisessä urbaanissa maisemassa. Teokseni alkavat usein kehkeytyä, kun pysähdyn jonkin … Lue lisää

30 vuotta toimivaa anarkismia: Ville Lähde, Jarkko S. Tuusvuori ja Tere Vadén niin & näin -myyttien äärellä

  niin & näin -lehti perustettiin keväällä 1993. Ensimmäisenä ilmestymisvuonna 1994 lehteä julkaistiin kolme numeroa, sen jälkeen lehti on ilmestynyt neljästi vuodessa. Viime vuosi oli siten lehden 30. vuosikerta ja nyt käsillä on 120. numero. Juhlistamme merkkivuotta tämän numeron lisäksi muun muassa avaamalla uudet verkkosivumme, joilla julkaistaan jatkossa myös keskustelutallenteita. Ensimmäisessä keskustelussa muistelimme lehden historiaa … Lue lisää

Nikolai Klix (1977–2023)

Yhteiskunnallista moninaisuutta ja suvaitsevaisuutta tutkinut filosofian väitöskirjatutkija Nikolai Klix (s.1977) menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen konferenssimatkalla elokuussa 2023. Klix syntyi Länsi-Berliinissä ja kävi siellä edistyksellistä Kinderhaus Friedenaun päiväkotia, jossa omaksui loppuiäkseen luontevan suhtautumisen integroitumiseen vammaisten ja vammattomien kesken. Nikolain tunteneet tietävät, kuinka sujuvasti hän eli sosiaalisissa tilanteissa, tarvittaessa antoi ja pyysi vaivattomasti apua ja huumoritajuisena ja älykkäänä … Lue lisää