Aikalaisfilosofi demokratian, teknologioiden ja tietämättömyyden ytimissä – Haastattelussa Jaana Parviainen

Jaana Parviainen on filosofian dosentti ja tutkija Tampereen yliopistossa. Laajalle ulottuva uteliaisuus on johtanut hänet tutkimaan muun muassa tanssin fenomenologiaa, ruumiillisuutta työelämässä, kosketuksen monia eri muotoja, asiantuntijuutta ja asiantuntijatietoa sekä tietämättömyyttä ja demokratiaa. Parviaisen monitieteellisissä, yhteistyöhön nojaavissa hankkeissa myös tutkittavia on osallistettu tutkimuksen tekoon. Lisäksi hän on ollut mukana lanseeraamassa livetiede-esityksiä, joissa tieteellistä tietoa esitetään … Lue lisää

Hoivan roolit: ihmisen ja kumppanilajien suhde

Hoiva nähdään usein yksisuuntaisena toimintana, vaikka todellisuudessa se on monin tavoin vastavuoroista, eikä hoivaajan ja hoivattavan rooleja useinkaan voida erottaa. Tarkastelen aihetta henkilökohtaisen kokemukseni kautta ja käytän empiirisenä esimerkkinä elämääni avustajakoiran kanssa. Jakamamme yhteinen arki on syventänyt ymmärrystäni hoivan moniulotteisuudesta ja sen vuorovaikutteisesta luonteesta. Lue lisää…

Filosofiaa yli rajojen maailmankongressissa

Elokuun alussa 2024 Rooman Sapienza-yliopistolla kokoontunut 25. World Congress of Philosophy (WCP) oli vuoden suurin filosofinen konferenssi. Osallistujia ympäri maailman yhteen koonnut tapahtuma avasi ikkunoita filosofian aihepiireihin laidasta laitaan. Kokonaiskuvaa konferenssista ei voi väittää saaneensa – tarjonnan paljoudesta saattoi nähdä vain yhden otoksen. Lue lisää…

Heimokuntaisuutta vastaan

Vasemmisto on aina ollut parhaimmillaan osoittaessaan ristiriitoja ja ironioita demokratioissa, jotka väittävät perustuvansa universaaleihin oikeuksiin mutta samalla syrjinnän ja köyhyyden keinoin kieltävät noiden oikeuksien hedelmät suurelta joukolta ihmisiä. Vain huonoimmillaan vasemmisto on tullut siihen johtopäätökseen, että tekopyhyys on kovertanut nuo oikeudet niin ontoiksi, että ne voidaan hylätä tai jopa tuhota. Lue lisää…

Miten tieteenfilosofin kannattaisi tutkia objektiivisuuden käsitettä?

Perinteiset käsitykset objektiivisuudesta uskollisuutena tosiasioille ja objektiivisuudesta arvovapautena on tieteenfilosofiassa pitkälti hylätty. Tämän seurauksena jotkut ovat esittäneet koko objektiivisuuden käsitteestä luopumista, kun taas toiset ovat hyväksyneet sen monimerkityksisyyden. Kumpikin vaihtoehto on epätyydyttävä. Miten objektiivisuuden käsitettä siis kannattaisi analysoida? Millaista objektiivisuuskäsitystä oikeastaan haluamme kehittää? Tässä kirjoituksessa luon kantaaottavan katsauksen viimeaikaiseen tieteenfilosofiseen keskustelun objektiivisuudesta ja puolustan funktionaalista … Lue lisää

Objektiivisuus on kuollut, kauan eläköön objektiivisuusihanne!

Objektiivisuus on journalismin kiistakäsite. Se on helppo tulkita yksiulotteisesti ja tuomita mahdottomaksi. Silti siitä luopuminen on osoittautunut ylivoimaiseksi. Länsimaisen journalismin historia osoittaa, että objektiivisuusihanne ei ole pelkkä uskonkappale, vaan journalistista professiota kannatteleva tukipilari, johon on eri aikoina liitetty erilaisia määreitä. Se on elävää perinnettä, joka kannattelee journalismia instituutiona ja vahvistaa sen asemaa demokratiassa tänäkin päivänä. … Lue lisää

Valtio ei ole me – Edith Steinin sotienvälinen valtioteoria

Edith Steinin sotienvälisenä aikana kirjoittama valtioteoria tarjoaa historiallisesti ja filosofisesti kiinnostavia näkemyksiä valtiosta ja poliittisesta ontologiasta. Tästä huolimatta Steinin yhteiskuntafilosofinen tutkimus on pitkälti jäänyt huomiotta. Väitän, että hänen työnsä tulisi kuitenkin sisällyttää 1900-luvun valtioteorian ja poliittisia aiheita käsittelevän fenomenologian kaanoniin. Lue lisää…

Pääkirjoitus 2/24

Vincent Bevins nimeää kirjansa If We Burn (2023) alaotsikossa 2010-luvun ”joukkomielenosoitusten vuosikymmeneksi”. Los Angeles Timesin kirjeenvaihtajana Brasiliassa kannuksensa hankkinut journalisti piirtää globaalia kuvaa paikallisin tapausesimerkein. São Paulosta Tunisiin ja Kairoon, Hongkongista Kiovaan, Jakartaan ja Santiago de Chileen protestoijat lähtivät kaduille sankoin joukoin useammin kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Poliittisilta tavoitteiltaan ja vaikutuksiltaan moninaisia liikehdintöjä yhdisti … Lue lisää

Kukka Pitkänen

Kukka Pitkänen (s. 1989) on Hämeenlinnassa asuva kuvataiteilija, joka työskentelee pääasiassa piirtäen ja taidegrafiikan tekniikoilla. Grafiikan tekniikoista erityisesti monotypia- ja puupiirrostekniikat vetävät häntä puoleensa maalauksellisuuden ja kerroksellisuuden mahdollisuuksillaan. Myös yllätyksellisyyden elementti vetoaa häneen grafiikan tekemisessä. Kuva syntyy peilikuvana, ja lopullinen paperille piirtyvä teos on lähes aina hieman muuta kuin alkuperäinen näkymä painolaatalla antaa olettaa – … Lue lisää