Uncategorized
In memoriam: Veikko Rantala (1933–2026)
Tampereen yliopiston filosofian emeritusprofessori Veikko Rantala, joka tunnettiin lempinimellä ”Vexi”, kuoli 18. helmikuuta 2026. Hän oli syntynyt Lahdessa 5. marraskuuta 1933 ja oli kuollessaan 92-vuotias. Rantalan lapsuutta varjosti sota. Hän valmistui ylioppilaaksi Kajaanin yhteislyseosta vuonna 1952, jonka jälkeen hän opiskeli Helsingin yliopistossa matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Rantala valmistui filosofian maisteriksi matematiikka pääaineenaan vuonna 1958. Valmistuttuaan … Lue lisää
Taloudellisesta pakottamisesta, näännyttämisestä ja poliittisen toivon mahdollisuuksista – Jessica Whyten haastattelu
Lokakuun alussa Suomessa vieraillut australialainen filosofi Jessica Whyte on monipuolisella urallaan pureutunut kriittisesti useisiin polttaviin aiheisiin. Hänen tutkimuksensa on käsitellyt humanitarismia, militarismia, Australian turvapaikkapolitiikkaa, Israelin ja Palestiinan konfliktia sekä erilaisia uusliberaalin hallinnan muotoja. University of New South Walesin apulaisprofessori oli yksi Helsingin yliopistolla järjestetyn Crises Redux: Europe in a Global Context -konferenssin pääpuhujista. Poliittista filosofiaa, … Lue lisää
Kehityksen loppu
Lännen avustustyön malli oli harhaa. On realistisemman vaihtoehdon aika. Lue lisää…
Detaljista vetäminen, ajatuskoe ja rinnakkainasettelu – Esseen kirjoittaminen tutkimuksellisena menetelmänä
Kirjallisuudenlajina essee on monimuotoinen, mutta yksi monista lajin edustajia yhdistävistä piirteistä on pyrkimys tutkia ja ymmärtää maailmaa kirjoittamalla. Tiedon tuottamisen näkökulmasta katsottuna esseen ominaislaatua voi pohtia vertaamalla sitä ihmistieteellisen tutkimusartikkelin prototyyppiin; lajeilla on sekä yhteisiä että erottavia piirteitä, joista ilmeisimmät koskevat menetelmällisiä, rakenteellisia ja tyylillisiä ratkaisuja. Esittelyssä kolme esseissä käytettävää ”tutkimusmenetelmää”: detaljista vetäminen, ajatuskoe ja … Lue lisää
Paikan ja kentän filosofiaa – katsaus Nishida Kitarōn ja Nishitani Keijin ajatteluun
Kioton koulukuntaan luetut Nishida Kitarō ja Nishitani Keiji ovat kenties kaksi tärkeintä modernia japanilaista filosofia. Heidän ajattelunsa muotoutui länsimaisen ja itäaasialaisen, etenkin buddhalaisen, filosofian traditioiden välisessä vuoropuhelussa. Molempien filosofien luovuus näkyy siinä, että he eivät tyytyneet olemaan vain joko länsimaisen tai itämaisen ajattelun edustajia, vaan heidän ajattelunsa kaatoi raja-aitoja. Syntyi aitoa maailmanfilosofiaa, joka avaa uusia … Lue lisää
Myötätuntoinen luonnonsuojelu – uusi uhka luonnon monimuotoisuudelle?
Ihmisten luontosuhteisiin on viime aikoina toivottu empatiaa ja myötätuntoa. Myös luonnonsuojeluun on ehdotettu uudenlaista, tunneperustaista moraalikehystä. ”Myötätuntoinen luonnonsuojelu” (compassionate conservation) vaatii, että eläimet kohdataan yksilöinä eikä niitä vahingoiteta edes suojelutoimissa. Monien suojelubiologien mukaan tutkimus ei kuitenkaan tue myötätuntoisen luonnonsuojelun ideoita – jotka eivät heidän mukaansa ole lopulta edes kovin myötätuntoisia. Lukuisat biologit pitävät myötätuntoista luonnonsuojelua … Lue lisää
Pääkirjoitus 1/26
Saksan liittokansleri Friedrich Merz avasi helmikuun puolivälin alla järjestetyn Münchenin turvallisuuskonferenssin puheenvuorolla, jonka aloitus tiivisti aikalaistunnot: ”[O]ikeuksiin ja sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys on tuhoutumassa. Pelkään, että on sanottava vielä suoremmin: niin epätäydellinen kuin tämä järjestys oli parhaimpinakaan aikoina, nyt sitä ei enää ole olemassa.” Tietä Merzin ulostulolle raivasi Kanadan pääministerin Mark Carneyn Maailman talousfoorumissa tammikuussa … Lue lisää
Marxilainen kritiikki, aristoteeliset käytännöt ja tomistinen perinne – Alasdair MacIntyre (1929–2025)
Alasdair MacIntyre kuoli 21. toukokuuta 96-vuotiaana. Viime vuosikymmeninä MacIntyrea luonnehdittiin usein ehkäpä aikamme vaikutusvaltaisimmaksi katoliseksi filosofiksi. Muistokirjoituksia hänestä julkaisivat niin Guardianin ja New York Timesin kaltaiset valtalehdet kuin lukuisa joukko eri kielisiä katolisia lehtiä ja muita toimijoita. Joitakin tämän muistokirjoituksen lukijoita saattaa yllättää ja ilahduttaakin tieto siitä, että edesmennyttä MacIntyrea muistivat laajoissa kirjoituksissaan myös monet … Lue lisää
Interview with Michael Devitt on philosophy of language, Saul Kripke, and naturalism
Michael Devitt (1938–) is an Australian-born philosopher whose long and still on-going career has made him known as a proponent of a realist, naturalist approach to the philosophy of language. In September 2025, he visited Tampere by an invitation of his long-lasting friend, Professor Panu Raatikainen. I had the honour of interviewing him in Panu’s … Lue lisää