”It’s Jubilation Thru and Thru” – Uudesta Dylan-elokuvasta

Sight & Sound kutsuu elokuvaa biopiciksi. (Se myös viittaa ”musiikillisen biopicin tuttuihin nuotteihin”.) Guardian nimittää sitä biopiciksi. (Se myös mainitsee ”klassiset musiikki-biopicin keinot”.) BBC luonnehtii teosta biopiciksi. (Se myös tuo esiin sovinnaiset tai ”kuluneet biopic-konstit”.) Vulture kuvailee leffaa biopiciksi. (Se myös sanoo sen kulkevan ”halki monien odotettujen biopic-tahtien”.) Little White Lies tunnistaa pätkän biopiciksi. (Se … Lue lisää

Pääkirjoitus 2/25

”Keitä nämä ’toisinajattelijat’ sitten ovat? Mistä heidän näkökulmansa kumpuaa ja mikä on heidän merkityksensä? […] Onko heillä ylipäätään voimia tai mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskuntaan tai yhteiskuntajärjestelmään? Voivatko he ylipäätään muuttaa mitään?” Vacláv Havelin klassikkoesseessään ”Voimattomien voima” (1978) esittämät kysymykset palaavat hakematta mieleeni lukiessani maaliskuussa The New York Review of Booksissa ilmestynyttä juttua ”Russia: Letters from the Opposition”. … Lue lisää

Sukupuolen biologian filosofiaa

Sukupuoli tuntuu olevan jatkuvan kiistelyn kohde, milloin mistäkin näkökulmasta. Viime aikoina on kiistelty esimerkiksi siitä, onko biologialla prioriteetti sukupuolen määrittelyssä, tai seuraako biologiasta, että on vain kaksi sukupuolta. Erimielisyyttä on myös siitä, miten  biologinen sukupuoli ylipäätään tulisi määritellä. Lue lisää…

Se oli vain vitsi! – Huumoriin vetoaminen rasismin levittämisen välineenä

Huumorin avulla voidaan levittää ja vähätellä rasismia. Ymmärryksemme rasistisen viestinnän luonteesta ja menetelmistä on kasvanut siihen kohdistuneen tutkimuksen myötä merkittävästi. On syytä myös pyrkiä ymmärtämään niitä psykologisia tekijöitä, jotka tekevät ainakin osasta yleisöä alttiin vähättelemään rasismin ongelmaa silloin kun sitä levitetään huumorin kontekstissa. Lue lisää…

Armon armoilla – José Saramagon Kertomus sokeudesta poikkeustilaromaanina

Portugalilaiskirjailijan dystooppinen romaani näyttää ensilukemalta kuljettavan lukijansa valosta pimeyteen ja takaisin. Giorgio Agambenin poliittisesta filosofiasta ammentava Saramago-tutkimus onkin korostanut, kuinka teoksen päähenkilöiden ryhmä kykenee sokeusepidemian otteessa mitenkuten tarrautumaan säällisen elämän rippeisiin ja selviää. Pelastuneiden näkökulma kuitenkin sivuuttaa lukuisat romaanissa menehtyvät sokeat. Tarkentamalla katseeni heihin osoitan, kuinka teoksen kerronnassa vilahtavat kuolevat sokeat muodostavat Kertomus sokeudesta -romaanin … Lue lisää

Political phenomenology from history to the contemporary world – An interview with Antonio Calcagno

Why should we be interested in early women phenomenologists alongside the most famous male philosophers? Why should we care about Latin philosophy that has not been translated into English? Antonio Calcagno (b. 1969) visited the University of Helsinki in November 2024, invited by the Centre of Excellence EuroStorie. Calcagno is a professor of philosophy at … Lue lisää

Suomalaisten Nato-päätös kollektiivisena epifaniana: Kertomus kansallisesta havahtumisesta

Suomen päätöstä hakea Naton jäseneksi on keväästä 2022 saakka kerronnallistettu journalistisessa ja poliittisessa puheessa kohtalokkaana havahtumisen hetkenä ja käännekohtana suomalaisten kansallisessa ”tarinassa”. Millaisia merkityksiä tällainen Nato-päätöksen ymmärtäminen kansakunnan kollektiivisena epifaniana kantaa mukanaan, ja millaisista kulttuurisista mallitarinoista se ammentaa? Tässä artikkelissa ruodimme kirjallisuudentutkijoina Natoa koskevan mediakeskustelun kerronnallisia keinoja ja pohdimme alamme teorioiden ja käsitteistön selitysvoimaa niiden … Lue lisää

Tunnesuhteet ja sukutraditio suomen- ja ruotsinmielisessä kansallisessa kiinnittymisessä: Johanna Schybergson aatteiden välissä

Johanna Schybergson (1856–1936, os. Tikkanen) oli 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka lähisuhteissa yhdistyivät suomenmielinen sukutausta sekä myöhempi kiinnittyminen ruotsinkielisiin piireihin avioliiton ja kansalaisyhteiskunnan aktiviteettien kautta. Johanna Schybergsonin samaistumisen ja kuulumisen kokemuksiin vaikuttivat tunnesuhteet ja yhteiskunnalliset kehityskulut. Lue lisää…

Maamme kollektiivisena kokemuksena Zacharias Topeliuksen oppikirjassa Boken om vårt land

Artikkeli analysoi Topeliuksen oppikirjassa käytettyä me-kerrontaa sekä sen lähi-ilmiöitä. Me-kerronnan avulla teksti tarjoaa suomalaisille, erityisesti ensisijaisena lukijakuntana toimineille koululaisille, kollektiivista kokemusta kuulumisesta yhteiseen kansaan, jolla on ’meidät’ muista erottava identiteetti. Kertoja asettuu välillä osaksi kuvattua kansaa, välillä tarkastelee sitä ulkopuolelta. Myös kansan sisäiset eroavaisuudet ja suomalaisuuden negatiiviset puolet nousevat kerronnassa esiin. Kokonaisuutta kehystää kertojan näkemys … Lue lisää