Nikolai Klix (1977–2023)

Yhteiskunnallista moninaisuutta ja suvaitsevaisuutta tutkinut filosofian väitöskirjatutkija Nikolai Klix (s.1977) menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen konferenssimatkalla elokuussa 2023. Klix syntyi Länsi-Berliinissä ja kävi siellä edistyksellistä Kinderhaus Friedenaun päiväkotia, jossa omaksui loppuiäkseen luontevan suhtautumisen integroitumiseen vammaisten ja vammattomien kesken. Nikolain tunteneet tietävät, kuinka sujuvasti hän eli sosiaalisissa tilanteissa, tarvittaessa antoi ja pyysi vaivattomasti apua ja huumoritajuisena ja älykkäänä … Lue lisää

Kitkaa datakoneistoon? – Digitaalisen banaalin ja demokratian kysymyksiä

Elämämme on digitaalisten teknologioiden monin tavoin lävistämää. Mutta mikä kaikki on toisin ja mikä vain samaa harmaata atk:ta kuin ennenkin? Tekoälysovellusten, TikTok-kritiikin ja kitkaa lisäävän digitaalisen vastarinnan esiin nostamat kysymykset liittyvät myös demokratian sisäisiin jännitteisiin. Digitaalisen banaalin oloissa tarvitsemme väärin- ja toisinkäytön mahdollisuuksia. Koneen hengen ihmettä on odotettu pitkään. David Lodgen kampussatiiriromaanissa Maailma on pieni … Lue lisää

”Emotionaalisen hätänsä herrat” – Diabeteksen hoito tunnekäytäntönä 1900-luvun lopun suomalaisessa psykosomatiikassa

Psykosomatiikka on pieni luku lääketieteen historiassa, mutta siihen perehtyminen kertoo paljon kehon ja tunteiden vuorovaikutukseen kohdistuvista käsityksistä. Tarkastelen kulttuurintutkija Monique Scheerin ’tunnekäytäntöjen’ (emotional practices) käsitteen avulla, kuinka tunteisiin vaikuttaminen tuli osaksi tyypin 1 diabetesta koskevaa psykosomatiikan keskustelua 1900-luvun lopun Suomessa. Diabeetikoilta alettiin vaatia tunnetaitoja, kuten tunteiden nimeämistä, säätelyä ja kommunikaatiota, mikä kieli muutoksista sekä lääketieteellisessä … Lue lisää

Juoksua tyhjän päällä – Epävarmuudesta ja ilmastonmuutoksesta

On helppo unohtaa, ettei maailma ensimmäistä kertaa vaikuta huojuvan kuilun partaalla. ”Kysymykseen, kuinka koskaan saatamme irtaantua tämän tilanteen ilmiselvästä mielipuolisuudesta, ei ole vastausta”, kirjoitti Hannah Arendt viisikymmentä vuotta sitten pohtiessaan Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välistä ydinvarustelukilpaa. Kuten nykyään, tuolloinkin apokalyptinen mieliala oli tullut tavanomaiseksi. Jonkinlaista lohtua voi hakea siitä, että miten pahalta tahansa asiat näyttivät Arendtille, … Lue lisää

30 vuotta toimivaa anarkismia: Ville Lähde, Jarkko S. Tuusvuori ja Tere Vadén niin & näin -myyttien äärellä

  niin & näin -lehti perustettiin keväällä 1993. Ensimmäisenä ilmestymisvuonna 1994 lehteä julkaistiin kolme numeroa, sen jälkeen lehti on ilmestynyt neljästi vuodessa. Viime vuosi oli siten lehden 30. vuosikerta ja nyt käsillä on 120. numero. Juhlistamme merkkivuotta tämän numeron lisäksi muun muassa avaamalla uudet verkkosivumme, joilla julkaistaan jatkossa myös keskustelutallenteita. Ensimmäisessä keskustelussa muistelimme lehden historiaa … Lue lisää

Paula Humberg & Joshua Bird

Paula Humberg (s. 1983) on Sipoossa asuva valokuva- ja biotaiteilija. Häntä innostavat ympäristönsuojeluun liittyvät aiheet sekä kokeelliset ja tieteellisessä tutkimuksessa käytetyt valokuvaus- ja kuvantamismenetelmät. Hän on työskennellyt runoilija Joshua Birdin kanssa sekä tehnyt yhteistyötä biologien kanssa ja valmistunut itsekin biologiksi (FM) Itä-Suomen yliopistosta. Humberg käyttää valokuvataiteellisessa työskentelyssään usein biologisesta tutkimuksesta lainattuja menetelmiä, jotka tuovat teoksiin … Lue lisää

Rauno K. Rintanen

Rauno Rintanen (s. 1977) oli vielä syksyyn 2022 asti niin sanottu pöytälaatikkotaiteilija. Jo vuosien ajan hän oli piirtänyt, maalannut ja kirjoittanut, mutta vain itselleen. Rintasen ensimmäinen askel julkisuuteen oli HÄKÄÄ, osana valtakunnallista Zineton-tapahtumaa julkaistu pienlehti, jossa tamperelaistaiteilija ja hänen ajatuksensa esiteltiin kuvien, tekstin ja pitkän haastattelun kautta. Loppuvuodesta 2023 Suomen johtavana taidegrafiikan vedostuspajana tunnettu Himmelblau järjesti Rintasen … Lue lisää

Pääkirjoitus 1/24

Ursula K. Le Guinin romaanissa Maailma, vihreä metsä (1979/1984) imperialistit saapuvat ikimetsän peittämälle planeetalle ja ryhtyvät kaatamaan puita Maa-planeetan eliitin luksusjahtien kansilaudoiksi. Muutaman vuoden orjuutuksen ja riiston jälkeen metsäplaneetan asukkaat – joiden piti antropologien mukaan olla kykenemättömiä sodankäyntiin – ryhtyvät vastarintaan ja ajavat valloittajat ensin loukkuun, sitten ulos planeetalta. Romaanissa kiinnostavinta ei ole altavastaajaa puolustava … Lue lisää