Yhteiskunnallista moninaisuutta ja suvaitsevaisuutta tutkinut filosofian väitöskirjatutkija Nikolai Klix (s.1977) menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen konferenssimatkalla elokuussa 2023.
Klix syntyi Länsi-Berliinissä ja kävi siellä edistyksellistä Kinderhaus Friedenaun päiväkotia, jossa omaksui loppuiäkseen luontevan suhtautumisen integroitumiseen vammaisten ja vammattomien kesken. Nikolain tunteneet tietävät, kuinka sujuvasti hän eli sosiaalisissa tilanteissa, tarvittaessa antoi ja pyysi vaivattomasti apua ja huumoritajuisena ja älykkäänä sai kaikki asianosaiset tuntemaan olonsa luontevaksi tilanteessa kuin tilanteessa. Kaksoiskansalaisena Klix kasvoi kaksikieliseksi, ja puhui myöhemmin seitsemää muutakin kieltä (englannin ja ruotsin lisäksi italiaa, espanjaa ja portugalia sekä alkeita venäjästä ja arabiasta).
Perhe muutti 1983 Helsinkiin, josta tuli Nikolain kotikaupunki hänen loppuelämäkseen ulkomaanvisiittejä lukuun ottamatta. Hän kävi Elias-koulua, josta kirjoitti ylioppilaaksi 1998. Teoreettista filosofiaa hän opiskeli Helsingin yliopistossa kandidaatintutkintoon asti, kun taas MA-tutkinnon hän sai Sheffieldistä 2018. Erasmus-vaihdossa Klix oli Firenzessä. Vuoden 2020 tammikuusta hän toimi väitöskirjatutkijana filosofian tohtoriohjelmassa Tampereen yliopistossa.
Klixin väitöskirjatutkimus pyrki analysoimaan ongelmia vallitsevassa suvaitsevaisuuden käsitteessä ja sille rakentuvissa käytännöissä. Hän tarkasteli kielellisiin ja käsitteellisiin ratkaisuihin sisältyvää valtaa ja mahdollisuutta vastustaa niitä uudenlaisia kielellisiä ja käsitteellisiä ratkaisuja luomalla. Vaikka suvaitseminen, toleraatio tai ”sietäminen” on pintatasolla positiivinen, hyväksyvä asenne, siihen liittyy tyypillisesti kohdetta koskeva negatiivinen arvoarvostelma. Klix pyrki löytämään paremman, kunnioitukselle ja vastavuoroiselle tunnustamiselle perustuvan käsitteistön yhteiskunnallisten vähemmistöjen kohtaamiselle. Hänen ehdotuksensa suvaitsevaisuuden (tolerance) korvaajaksi oli kunnioituksesta ammentava kunnioitsevaisuuden (respectance) käsite. Suuntaviivoja tälle hän tarkasteli artikkelissaan “On the Conceptual Insufficiency of Toleration and the Quest for a Superseding Concept” (2019)1Nikolai Klix, On the Conceptual Insufficiency of Toleration and the Quest for a Superseding Concept. Public Reason. Vol. 10–11, No. 1–2, 2019, 61–76. Verkossa: publicreason.ro/pdfa/134..
Väitöskirjatutkijavuosinaan Klix osallistui erittäin aktiivisesti filosofian seminaareihin ja tutkimusaiheensa kansainvälisiin konferensseihin ja muun muassa organisoi työseminaarin aiheelleen keskeisestä dominaation, ylivallan, käsitteestä. niin & näin -lehdelle (4/2015) Käännös Vilém Flusserin tekstistä ”Gedächtnisse” julkaistiin niin & näin -lehden numerossa 4/2015 otsikolla ”Muisteja”2Vilém Flusser, Muisteja (Gedächtnisse). Suom. Nikolai Klix. niin & näin 4/2015, 27–32..
Klixin toimeliaisuus ei kohdistunut pelkästään ajatteluun tai teorioihin, vaan hän oli kansainvälisesti erittäin laajasti verkostoitunut kansalaisaktivisti. Hän vaikutti Kynnys ry:ssä, Vihreässä puolueessa ja sen vammaisjärjestössä Vihreät Vaivaiset sekä Euroopan vihreiden vammaisjärjestöverkostossa European Green Disability Network. Hän toimi myös Abilis-säätiön hallituksessa, Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREAssa, Tilaa taiteilijuuteen -hankkeessa ja Pohjoismaisessa normikriittisen johtajuuden verkostossa. Hän oli myös tuomassa Suomeen vähemmistöjen asemaan filosofiassa keskittyvää Minorities and Philosophy -järjestöä. Vapaa-ajallaan Nikolai oli aktiivinen jäsen erityisesti capoeiran harrastajayhteisöissä.
Nikolai Klix tunnettiin näkemyksellisenä ja tinkimättömänä vähemmistöjen oikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolustajana ja tärkeänä keskustelukumppanina ja ajattelijana. Häntä jäävät kaipaamaan vanhemmat, veli perheineen, kummilapset, sukulaiset Suomessa ja Saksassa sekä lukuisat ystävät ja kollegat.
