Olet täällä

Eurooppa vuonna 2011

Eurooppa vuonna 2011

niin & näin 4/11

Jaakko Belt

 

Keskustelu Euroopasta on pitkään pyörinyt taloudellisten uhkien ja poliittisten ratkaisuyritysten ympärillä. Viimeaikainen eurokriisiruodinta on kuitenkin saanut odottamattomia filosofisia, retorisia, ideologisia ja aatehistoriallisia ulottuvuuksia. Oppijärjestelmien ja keskeiskäsitteiden ilmestyminen puheenvuoroihin kielii paitsi tilanteen vakavuudesta myös aitojen valintojen mahdollisuudesta. Kaivetaanhan filosofinen terminologia ja ismit naftaliinista usein silloin, kun vallitsevan järjestyksen perusta heiluu. Ideoiden paluu on tuonut debatteihin myös kohtalokkuuden tuntua.

Tässä vaiheessa kriisiä Marx on palautettu parrasvaloihin, eikä moraalipuheelta liene välttynyt kukaan. Suomessa näistä tuttuuksista päästiin nauttimaan marraskuun lopussa pidetyssä Presidenttifoorumissa. Komissaari Olli Rehn (kesk) täräytti heti kättelyssä tiskiin marxilaiset ala- ja ylärakenteen käsitteet. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sdp) taas vaati Eurooppaan ”moraalista integraatiota”, jonka turvin tartutaan ”unionin moraalisten valuvikojen lisäksi ahneen voitontavoittelun hillitsemiseen, oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, harmaaseen talouteen ja korruptioon”.

Filosofisia murusia on sadellut muistakin pöydistä. Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja Sixten Korkman lohkaisi marraskuussa Ylen pääuutislähetyksessä, että käsillä on ”eksistentiaalinen kriisi”1. Pitkin vuotta EU:n rämmintää oraakkelimaisen tarkasti kommentoinut Korkman taisi jälleen osua sanavalinnassaan. Onhan Euroopalla edessään historiallisia päätöksiä, joilla sen pitää luoda nahkansa. Ratkaisuissa joudutaan punnitsemaan uudelleen paitsi yhteistyön institutionaalisia muotoja myös Eurooppa-projektin merkitystä ja päämäärää ylipäänsä. Tai kuten Korkman toisaalla muistuttaa: ”Puheita rahaliiton hajoamisesta tai sortumisesta ei voi enää pitää pelkästään tuomiopäivän profeettojen katteettomana pelotteluna tai haihatteluna. Euroopan päättäjät ovat perimmäisten kysymysten äärellä.”

Kriisi tekee myös yritysjohtajista ajattelijoita. Presidenttifoorumiin osallistunut Fortumin yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen johtaja Anne Brunila heittäytyi suurpiirteisen visionääriseksi. Hän hätkähdytti kuulijoita esittämällä suorastaan antikolonialistista sivilisaatiokritiikkiä: vauras länsi, Eurooppa etunenässä, on haluton sallimaan muulle maailmalle tasavertaisia oloja. Tätä yllättävältä taholta kuultua globaalin egaliteetin vetoomusta seurasi kuitenkin arvattavalta taholta kajahtanut lokaalin inegaliteetin vahvistus: kävi ilmi, että Brunila esitti madonluvut ahneelle pohjoiselle, itsekeskeiselle Euroopalle, vain siirtyäkseen syyttämään hyvinvointivaltiota liikakalleudesta.

Kohtalonkysymyksissä retoriikka paljastaa toisinaan ideologiset sitoumukset. Eurooppaministeri Alexander Stubb (kok) yllätti monet esittelemällä harvinaisen auliisti eurodarwinistisia visioitaan marraskuussa Bruggessa pitämässään puheessa2. Otsikoihin nousivat erityisesti lausunnot eurosta ”pohjimmiltaan darwinistisena järjestelmänä”, jossa ”kelpoisimmat selviytyvät” ja ”vahvimmat voittavat”3. Toimittaja Timo Harakka viittasi oitis ”poliittisen darwinismin veriruskeaan historiaan”. Professori Pertti Haaparanta puolestaan piti Stubbin puhetta ”rimanalituksena” kirjoittaen: ”Ilmeisesti tässä on ajatuksena, että markkinat ovat aina oikeassa ja että niille pitää antaa päätösvaltaa.”

Eurooppaministerin puheenvuoron peittelemättömän normatiivinen lataus ei kuitenkaan ilmennyt pelkästään evoluutioteorian vulgaaritulkinnassa, sen tarkoitushakuisessa soveltamisessa talouteen. Stubb nimittäin avasi viestiään kotimaiselle katselijakunnalle tähdentämällä, että luottoluokituksiltaan vahvimmilla euromailla on sekä ”moraali, oikeus että taloudellinen tahto viedä integraatiota eteenpäin”4. Ministerin yhteiskuntafilosofisessa katsannossa ”vahvempien” moraali ja hallinnan oikeutus perustuvat siis markkinoiden päätöksiin. Euroalueen vakautta turvaamaan ja markkinoiden valtaa pönkittämään tarvitaan kuitenkin myös voimakas ”budjettitsaari”, rautanyrkkinen talouskomissaari, joka pitää jäsenvaltiot kestävän taloudenpidon ”kaidalla polulla”. Sanomaansa tuimentaakseen Stubb vielä letkautti: ”Muistakaahan, että minä olen suomalainen, enkä siis puhu tsaareista kevytmielisesti.”

 

Stubbin credossa Eurooppaa ajetaan suuntaan, jota Jürgen Habermas kutsuu Frankfurter Allgemeine Zeitungissa jälki-demokraattiseksi tieksi. Habermas kuvaa Der Spiegelin haastattelussa tarkemmin käännettä, jossa Euroopan demokraattiset rakenteet alkavat purkautua – tai niitä aktiivisesti puretaan. Valta lipuu kansalaisilta ja parlamenteilta Euroopan komissiolle, EU:n huippukokousten poliittisen eliitin pieniin piireihin ja lopulta markkinoille.

Kuin osoituksena Habermasin analyysin osuvuudesta Stubbin puheenvuorossa ei mainita sanallakaan demokratiaa tai edustuksellisuutta, eikä Euroopan unionin ja markkinalogiikan legitimiteettiin kansalaisten silmissä pureuduta kunnolla. Sen sijaan vaaditaan ”lisää sääntöjä, sääntöjen vahvaa toimeenpanemista ja sääntöjen kulttuuria”. Lisäksi ”Eurooppa tarvitsee enemmän kilpailua, liikkuvuutta ja kapitalismia – ei vähemmän”. Kyynisempi saattaisi päätellä, että markkinaliberaalin euroteknokraatin maailmassa pätee Habermasin sivaltama motto: ”Mitä vähemmän demokratiaa, sen parempi markkinoille.”

Habermas uskoo, että Euroopan kurssi voidaan vielä kääntää vahvistamalla globaalia kansalaisyhteiskuntaa ja ottamalla kansalaiset mukaan perussopimusten uudistuksiin. Mutta pessimismillekin riittää katetta, ainakin jos näkee kriisin Korkmanin tavoin eksistentiaalisena. Historiallisia analogioita uskalletaan hakea kaukaakin. Aate- ja oppihistorian dosentti, latinisti Juhani Sarsila löytää Euroopan nykytilanteesta yhtäläisyyksiä Rooman perikatoon: “Elämme pysyvän huolen ja epävarmuuden tilassa. Sitä voi verrata Rooman tasavallan viimeiseen vuosisataan. Tämä on menoa. Ikuisuus takana ja loppu edessä.”

 

Viitteet

1 YLE tv-uutiset 24.11.2011. Presidenttifoorumissa ulkoministeri Erkki Tuomioja (sdp) luonnehti nykykriisiä niin ikään ”eksistentiaaliseksi”. Euroopan velkakriisin sijaan hän kuitenkin tarkoitti globalisaation, väestöräjähdyksen ja ympäristöongelmien muovaamaa tilaa, jossa vanhat opit ja aiemmin toimineet ratkaisut eivät enää päde.

2 Puhe on luettavissa kokonaisuudessaan hallituksen verkkosivuilla. Kaikki lainaukset ovat kyseisestä tekstistä, ellei toisin mainita.

3 Stubb tarkensi puheessaan esittämiä näkemyksiä Ylen haastattelussa. Ks. YLE tv-uutiset 17.11.2011.

4 YLE tv-uutiset 17.11.2011.

 

Numerot

niin & näin 4/22

Teknologian kritiikki & Hoiva

niin & näin 3/22

Kirjasto & Vapaus ja suuttumus

niin & näin 2/22

Kokeellisuuksia & Lahja

niin & näin 1/22

Kriitikko ja Taiteen tilat

niin & näin 4/21

Carl Schmitt & illiberaali demokratia sekä Töissä akatemiassa

niin & näin 2/21

Kriittisiä näkökulmia terveyteen, sairauteen ja lääketieteeseen

niin & näin 1/21

Feministisen filosofian suuntia, sodan ja rauhan oikeudesta, esteettisistä kokemuksista & pseudohistoriaa

niin & näin 2/20

Sukupuolta tulkitsemassa & Poikkeustila

niin & näin 1/20

Taide/Elämä

niin & näin 4/19

tiedostamaton, trauma & luovuus

niin & näin 3/19

tekoäly & Euroopan rajoilla

niin & näin 1/19

sivistys & esitys

niin & näin 4/18

poliittiset tunteet & ääni

niin & näin 2/18

väri & "hullut vuodet"

niin & näin 1/18

digitaaliset ihmistieteet & kertomukset nykyjournalismissa

niin & näin 4/17

managerialismi & estetiikka & tieto

niin & näin 3/17

kohtaaminen & havainto

niin & näin 2/17

ruumiillinen mieli & sanoilla tekeminen & julkinen viestintä

niin & näin 1/17

kansalaistaito & meditaation filosofia

niin & näin 4/16

Lauri Viita & scifi

niin & näin 3/16

itsen kertominen,  kasvit & sienet

niin & näin 2/16

kirjeet & biologian filosofia

niin & näin 1/16

velka & avoin julkaiseminen & filosofian opettaminen

niin & näin 2/15

esineet & eläin & mustat vihkot

niin & näin 1/15

rakkaus & Yhdysvaltain demokratiasta

niin & näin 4/14

hulluus & kuolema

niin & näin 2/14

Saksan kirjeenvaihtajat & Dialektiikka, elämä, logiikka

niin & näin 1/14

Miksi filosofiaa?

niin & näin 4/13

tuli & uni

niin & näin 3/13

sukupuolieron ajattelijat, David Bentley Hart, Kriittisyyteen kasvattaminen, Medeia & Spinoza, Sodankylä

niin & näin 2/13

elokuva, todellisuus, dokumentaarisuus

niin & näin 1/13

Arvid Järnefelt, Filosofia, uskonto & elämänkatsomustieto

niin & näin 4/12

Konservatismi ja liberalismi & Hölderlin

niin & näin 3/12

Leibniz & Talous & Demokratia

niin & näin 2/12

Pelit ja Leikit & Nick Land

niin & näin 4/11

Suomi 2011

niin & näin 3/11

epistemologia & venäläisestä ajattelusta

niin & näin 2/11

kävely filosofiassa ja runoudessa & Edvard Westermarck

niin & näin 4/10

ei-mikään & teoria/käytäntö

niin & näin 3/10

vastarinta & politiikan sielutiedettä

niin & näin 2/10

sensuuri & sananvapaus

niin & näin 1/10

evoluutio, mielen filosofia & politiikka  

niin & näin 4/09

anarkia & öljy  

niin & näin 3/09

mystiikka & elämä  

niin & näin 2/09

ruoka & metafora  

niin & näin 4/08

opiskelijat & uskontokritiikki

niin & näin 3/08

Kojève & vapaus

niin & näin 2/08

Emerson & ihmistieteiden filosofiaa

niin & näin 1/08

tieteen luonto & Neuvostoliitto

niin & näin 4/07

filosofiset praktiikat & itsenäisyys & filosofian opettamisesta

niin & näin 3/07

taide & politiikka

niin & näin 2/07

affektit, emootiot & tunteet

niin & näin 1/07

Opetus, kasvatus, filosofia & Leena Krohn & Nick Land

niin & näin 4/06

suomentaminen & Georg Simmel

niin & näin 3/06

ympäristöfilosofia & suomalainen demokratia

niin & näin 2/06

1700-luvun poetiikka & imperiumit

niin & näin 1/06

tekniikan filosofia

niin & näin 4/05

filosofia vastaan runous & Habermas

niin & näin 3/05

usko, uskonto ja naturalismi & Ricœur & tekijänoikeudet

niin & näin 2/05

oikeus ja filosofia & logiikka

niin & näin 1/05

katastrofit & Max Scheler

niin & näin 4/04

kääntämisen filosofia & Nussbaum, Dreyfus, Pettit & Derrida

niin & näin 3/04

virolainen filosofia & käytännön lääketiede

niin & näin 2/04

eurooppalaisia identiteettejä & Urheilu ja Olympia

niin & näin 1/04

suomalaisesta ajattelusta & Augustinus & Ihmiskone

niin & näin 4/03

ensimmäinen filosofia & Blanchot ja muita ranskalaisia & rosvovaltiot

niin & näin 3/03

ajatteleminen, asuminen & rakentaminen

niin & näin 2/03

islam ja filosofia

niin & näin 1/03

Hannah Arendt & Ecce Homo – Nietzsche & Saarinen ja soveltava filosofia

niin & näin 4/02

utopia, järki, valistus & syyskuun yhdestoista

niin & näin 3/02

hermeneutiikan perintö: Gadamer, Betti, Ricœur, Vatimmo & filosofian opetus

niin & näin 2/02

Ranskan filosofia(ton) 1800-luku & homo economicus & delikaatti ajattelija – Simo Knuuttila

niin & näin 1/02

afrikkalainen ajattelu & materiaalinen Platon & Luce Irigaray

niin & näin 4/01

perenniaalinen filosofia & 20. vuosisata  

niin & näin 3/01

1900-luku & Rousseau  

niin & näin 2/01

uskonto & luontosuhde

niin & näin 1/01

transhumanismi & transsendentaalifilosofia ja traditio & filosofisia liikkeitä

niin & näin 4/00

Hannah Arendt & soveltava etiikka

niin & näin 3/00

Eläinten vallankumous, luonnon itseisarvo ja väestöteoria & filosofian historiasta

niin & näin 2/00

oleminen ja aika & opettamisen filosofia

niin & näin 1/00

tiede oikeudessa & väitöstilaisuuden idea

niin & näin 4/99

filosofiapraktiikat & Kommunistinen manifesti

niin & näin 3/99

McDowellin maailma ja mieli & globaali etiikka

niin & näin 2/99

Amerikka & Richard Rorty & Leibniz

niin & näin 1/99

tietoisuudesta ja aivotutkimuksesta & postmoderni & suomalainen etiikka

niin & näin 4/98

tekijänoikeus, tekijä ja Foucault & oikeudenmukaisuudesta

niin & näin 3/98

Wittgenstein, kieli ja filosofia &  opettamisen filosofia

niin & näin 2/98

maailmankaikkeuden musiikki & Aristoteles

niin & näin 1/98

elämiskaupunki & Kant

niin & näin 4/97

tragedia & Sokal

niin & näin 3/97

feminismi & kansakunnat

niin & näin 2/97

taiteet & lääketiede

niin & näin 1/97

Derrida & retoriikka

niin & näin 4/96

Descartes 400 v. & Heidegger ja olio

niin & näin 3/96

tieteenfilosofia & kriisidiskurssit

niin & näin 2/96

oikeus ja moneus & Gadamer ja Husserl

niin & näin 1/96

etiikka & Leibniz

niin & näin 4/95

ruumiinfilosofia & juomingit

niin & näin 3/95

peli ja Foucault & Vattimo ja nihilismi

niin & näin 2/95

von Wright ja Spinoza & opettaminen ja kirjallisuus

niin & näin 1/95

Hegel, Kant & venäläinen ajattelu

niin & näin 3/94

englantilainen ja opettamisen filosofia & nihilismi & Nietzsche

niin & näin 2/94

totuus & rotusuomalaiset

niin & näin 1/94

luontosopimus ja esisokraatit & kulttuuri ja kieli

Jaa tämä