Pääoman kirjoittaminen – Marxin poliittisen taloustieteen kritiikin synty ja rakenne

1. Lisäarvoteorioiden kriittinen analyysi Elokuussa 1861 Marx paneutui taas poliittisen taloustieteen kritiikkinsä. Hän kirjoitti niin intensiivisesti, että oli kesäkuuhun 1863 mennessä täyttänyt 23 laajahkoa muistivihkoa. Ne käsittelivät rahan muuttumista pääomaksi, kauppapääomaa ja ennen kaikkea erilaisia teorioita, joiden avulla taloustieteilijät olivat yrittäneet selittää lisäarvoa. Hänen tavoitteenaan oli saada valmiiksi Poliittisen taloustieteen arvostelua (Zur Kritik der politischen Ökonomie, 1859), … Lue lisää

Kirjeet ajan ja paikan tunteikkaina ylittäjinä

1800-lukua on kutsuttu kirjeiden kirjoittamisen kulta-ajaksi. Kirjeitä ihannoitiin autenttisena, spontaanina ja luonnollisena itseilmaisun tapana. Ne kuuluivat tiiviisti etenkin säätyläistön elämäntapaan, ja niiden välityksellä ylläpidettiin suku- ja suhdeverkostoja.1 Kirjemuoto lajityypillisine piirteineen määritti myös tunnesuhteiden rakentumista ja vaalimista. Säätyläistön kirjeenvaihto sisälsikin usein vuolasta tunnepuhetta. Vastaanottajalleen kirjeet olivat elonmerkkejä ja tunteiden todisteita. Kirjeet olivat 1800-luvulle asti olleet etenkin … Lue lisää

Mitä Klinikan synnystä pitäisi muistaa?

niin & näin 4/14:ään oli ansiokkaasti kerätty kirjoituksia Michel Foucault’n nyt suomennetusta, mutta jo yli puoli vuosisataa sitten ilmestyneestä teoksesta Klinikan synty. Lukijana kiitän tästä. Raimo Puustisen puheenvuorossa ”Sumea katse” kuitenkin kehotettiin unohtamaan koko teos. Yleislääketieteen professorin mielestä sen edelleen herättämä keskustelu, johon hän tosin itsekin nyt osallistuu, on nimittäin täysin aiheetonta. Sallittakoon lehden lukijan … Lue lisää

Järjellä ja tunteella aviovuoteeseen – Suomalaisen avioliiton ja yhteiselämän historiaa

  Suomen eduskunta hyväksyi joulukuussa 2014 lakimuutoksen, joka mahdollistaa samaa sukupuolta olevien parien avioliiton. Avioliittolainsäädännöstä keskustellaan kuitenkin edelleen kiivaasti. Monet keskustelijat pohjustavat väitteitään historialla ja kristillisellä perinteellä, mutta harva tietää, että kirkollinen vihkiminen määrättiin Suomessa pakolliseksi vasta vuonna 1734. Toki papin aamen oli ollut pitkään vakiintunut käytäntö, mutta vanhempi, keskiajalta peräisin ollut lainsäädäntö oli pitänyt … Lue lisää