Kiintopisteitä totuuden jälkeisessä keskustelussa suunnistaville

Vaikka valheet, paskapuhe, propaganda ja salaliittoteoriat eivät tunnu olevan ihan heti menossa minnekään, aikamme hankalin ongelma saattaa silti olla ”totuuden jälkeinen” puhetapa. Ihmisillä on verraton kyky käyttää valtaa – ei vain yli muiden ihmisten, esimerkiksi lainkäytössä ja sotatoimissa, vaan myös yli muiden elämänmuotojen ja lopulta yli ympäristön, joka mahdollistaa vakautemme ja säilymisemme. Jos haluamme päättää … Lue lisää

Pääkirjoitus 4/17

Elmer Diktoniuksen esikokoiskokoelmassa Min dikt (1921) viivähdetään noen myrkyttämän, ”hiilenmustan talon” äärellä. Runon puhuja katsoo ikkunassa ymmyrkäisenä istuvan pojan kalpeita kasvoja: ”Kauhu täytti minut: ihmiset, mitä olemme? mihin menemme? mitä olemme tehneet?”1 Kuva: Antti Salminen Säkeet on kirjoitettu kolme vuotta sisällissodan jälkeen. Ne kaikuvat takaraivossa lukiessani Diktoniuksen romaania Janne Kubik (1932), joka marssittaa muotopuolen tai … Lue lisää

Vasen, vasen, oikea

”Voiko paremmaksi pannakaan”, huokaisi SvenskaYle. Hymyilevä mies (2016) on ansainnut kehunsa ja palkintonsa. Se on upea työ ohjaus- ja näyttelijä- sekä kuvaus-, äänitys-, puvustus- ja lavastuspanoksiltaan, eikä käsikirjoituksessa ja leikkauksessa tai muussakaan tuotannossa keksi moitittavaa. Erikoinen piirre vastaanotossa on pulmallinen suhtautuminen teoksen aihepiiriin. Syrjään sysäämisen tai pois selittämisen sijasta nyrkkeily antaa eväitä ymmärtää elokuvan omalaatuista … Lue lisää

From the Embodied Mind to Incorporated Objects – Interview with Giovanna Colombetti

Enactivism understands the mind as a result of interaction between a living organism and its environment. Human cognition and emotions are also based on an active relationship with the world and its objects. Philosopher of cognitive sciences, Professor Giovanna Colombetti, illustrates that clothes can become a part of the lived body, and a musician and … Lue lisää

Maahanmuuttajien vastustaminen ei ole kriittisyyttä

”Nyt Halla-ahon kaudella kansalainen toivoo journalisteilta skarppausta. Muistakaa, että saatte itse laatia kysymyksenne.” Näin sattuvasti twiittasi ajankohtaiskommentaattori Kaarina Hazard (s. 1966) 10. kesäkuuta klo 15:45. Oli juuri selvinnyt, että Euroopan parlamentin jäsen Jussi Halla-aho (s. 1971) on 1995 perustetun Perussuomalaiset-puolueen uusi puheenjohtaja. Aiheesta uutisoiminen kertoikin heti terävöittämisen tarpeesta. Helsingin Sanomat nimittäin kiirehti raportoimaan Jyväskylän puoluekokouksesta, … Lue lisää

Kun Gödel amerikkalaistui – loogikko ja perustuslaki

Kurt Gödel (1925). Kuva: Wikimedia Commons Miamin yliopiston filosofian professori Risto Hilpinen käytti niin & näin –palstoilla (1/17) mainiosti erästä tieteenhistoriallista anekdoottia. Hän palasi legendaarisen loogikon Kurt Gödelin (1906–1978) tapaukseen, jonka käänteet olivat suomalaiskollegan mielestä ajattelemisen arvoisia hiljattain alkaneella presidentti Trumpin valtakaudella. Tarina Määrissä eli nykyisen Tšekin tasavallan alueella Brnossa syntyneen ja Itävallan kansalaiseksi 1929 tulleen matemaatikon … Lue lisää

Logiikan ja reaalifilosofian suhteesta Hegelillä

G. W. F. Hegel (1770–1831) katsoi esittäneensä välttämättömän järjestelmän. Se ei olisi vain yksi monista kokonaisrakennelmista filosofian historian jatkumossa, vaan absoluuttinen systeemi. Logiikan ja reaalifilosofian suhde systeemissä on keskeisimpiä Hegelin filosofian herättämiä kysymyksiä. Hänen järjestelmänsä ensimmäisen osan eli logiikan ja toisen ja kolmannen osan muodostavan reaalifilosofian on määrä vastata toisiaan. Hänen tuotannossaan on kuitenkin aineksia … Lue lisää

Transsendentaalinen apperseptio ja puruṣa – Tietoisuuden metafysiikka Kantilla ja Patañjalin joogafilosofiassa

Ajattelijoita ja totuudenetsijöitä niin idässä kuin lännessäkin on kiehtonut havainto siitä, että on olemassa jotakin, mikä yhdistää kaikkea kokemusta ja tekee siitä juuri minun kokemustani. Miten kaiken kokemuksen subjektia on lähestytty Patañjalin joogafilosofiassa ja Immanuel Kantin transsendentaalisessa idealismissa?Lue lisää…

Sormi osoittaa kuuta. Meditatiivinen kokemus länsimaisen buddhalaisuuden hegemoniastrategioissa

Buddhalainen meditaation kuvasto valaistumisen käsitteineen ja meditaatioasentoineen omaksuttiin ja muokattiin viime vuosisadan kuluessa osaksi länsimaisia henkisyyden muotoja. Taustalla on meditatiivisen kokemuksen kategoria, joka mahdollistaa buddhalaisen meditaation universalisoinnin näennäisesti kulttuurista riippumattomaksi. Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa julkaistulla kirjallisuudella oli tässä kehityskulussa tärkeä asema. Erityisesti zenbuddhalaisuus esiteltiin länsimaiseen maailmankuvaan sopivana meditatiivisena perinteenä. Lue lisää…

Pääkirjoitus 4/16: Pilkkujen kulttuuripolitiikkaa

Kuva: Tytti Rantanen ”Kymmenen bopoa [boheemia porvaria] on ihas­televinaan kahta punaista pilkkua kankaalla, koska spekulatiiviset markkinat ovat määrän­neet taiteilijalla olevan jotain arvoa – tätä ei suoraan sanottuna voi minun mielestäni kutsua kulttuuripolitiikaksi.” Ranskan äärioikeistolaisen Front National -puolueen nuorimpiin kansanedustajiin kuuluva Marion Maréchal-Le Pen (s. 1989) laukoi mielipiteitään kulttuuri-instituu­tioista puolueen kesäkoulun päättäjäisissä Marseillessa 2015. Hänen tätinsä, … Lue lisää