Interview with Michael Devitt on philosophy of language, Saul Kripke, and naturalism

Michael Devitt (1938–) is an Australian-born philosopher whose long and still on-going career has made him known as a proponent of a realist, naturalist approach to the philosophy of language. In September 2025, he visited Tampere by an invitation of his long-lasting friend, Professor Panu Raatikainen. I had the honour of interviewing him in Panu’s … Lue lisää

Against a linguisticized way of doing metaphysics: an interview with John Heil

In May, Finnish philosophers were privileged to enjoy the company of metaphysician and philosopher of mind John Heil (b. 1943). Regardless of his busy schedule – the Dynamis seminar in Turku, several workshops, and a philosophy colloquium in Helsinki – I got a chance to sit down with professor Heil to discuss some of the … Lue lisää

Saul Kripke in memoriam

Yksi nykyajan merkittävimmistä filosofeista, Saul Aaron Kripke, menehtyi 15. syyskuuta 2022. Kuolinsyyksi on ilmoitettu haimasyöpä. Kripke syntyi 13. marraskuuta 1940 New Yorkissa ja oli kuollessaan 81-vuotias. Kuva: Wikimedia Commons, Public Domain. Kripken perhetausta oli vahvasti juutalainen. Hänen isänsä Myer Samuel Kripke (1914–2014) opiskeli New Yorkin Amerikan juutalaisessa teologisessa Akatemiassa teologian maisteriksi ja tohtoriksi sekä maisteriksi … Lue lisää

Kulttuurievoluutio ja inhimillinen oppiminen transaktionaalisen naturalismin näkökulmasta

Klassisen pragmatismin perinteestä ponnistavalla transaktion käsitteellä viittataan organismin ja ympäristön keskinäissuhteisiin, joissa osapuolet ovat tekemisissä toinen toistaan muuttaen ja muuttuen. Tämä eroaa selvästi interaktiosta ymmärrettynä kahden eri osapuolen vuorovaikutuksena, jossa kumpikin säilyttää ominaisluonteensa. Transaktionaalisen naturalismin näkökulmasta ihmismielen ymmärretään kehittyvän relationaalisesti, jatkuvissa organismi–ympäristö-transaktioissa, keskeisinä elementteinään muuttuva yhteisö ja kehittyvä kulttuuri. Miltei vastakkaista kantaa edustaa nativistinen naturalismi, … Lue lisää

Värigeometria ja samanvärisyyden moniselitteisyys: Wittgenstein, Lichtenberg ja Goethen Värioppi

Newton lähestyi värejä fysiikasta, Johann Wolfgang von Goethe (1749–1832) havaintopsykologiasta käsin. Ludwig Wittgenstein asettaa omat kysymysmerkkinsä syvemmälle. Värikäsitteemme ovat jo sellaisinaan moniselitteisiä. Muistiinpanoissaan Wittgenstein ilmoittaa päämääräkseen löytää ”värikäsitteiden logiikan” – joka ”täyttää sen tehtävän, jonka teorian on usein väärin odotettu täyttävän” (I.22). Wittgensteinin ensimmäiset värien välisiä suhteita koskevat pohdinnat ovat peräisin jo hänen filosofiansa varhaiskaudelta. … Lue lisää