Asiasanat: Ukrainan sota

Pääkirjoitus 2/25

kirjoittaja

”Keitä nämä ’toisinajattelijat’ sitten ovat? Mistä heidän näkökulmansa kumpuaa ja mikä on heidän merkityksensä? […] Onko heillä ylipäätään voimia tai mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskuntaan tai yhteiskuntajärjestelmään? Voivatko he ylipäätään muuttaa mitään?” Vacláv Havelin klassikkoesseessään ”Voimattomien voima” (1978) esittämät kysymykset palaavat hakematta mieleeni lukiessani maaliskuussa The New York Review of Booksissa ilmestynyttä juttua ”Russia: Letters from the Opposition”. … Lue lisää

Suomalaisten Nato-päätös kollektiivisena epifaniana: Kertomus kansallisesta havahtumisesta

kirjoittaja

Suomen päätöstä hakea Naton jäseneksi on keväästä 2022 saakka kerronnallistettu journalistisessa ja poliittisessa puheessa kohtalokkaana havahtumisen hetkenä ja käännekohtana suomalaisten kansallisessa ”tarinassa”. Millaisia merkityksiä tällainen Nato-päätöksen ymmärtäminen kansakunnan kollektiivisena epifaniana kantaa mukanaan, ja millaisista kulttuurisista mallitarinoista se ammentaa? Tässä artikkelissa ruodimme kirjallisuudentutkijoina Natoa koskevan mediakeskustelun kerronnallisia keinoja ja pohdimme alamme teorioiden ja käsitteistön selitysvoimaa niiden … Lue lisää

Antinomiat Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa, ja kuinka sota haastaa feminististä teoriaa

kirjoittaja

Tämä artikkeli analysoi vasemmistofilosofien (kuten Balibar ja Žižek) sekä feministifilosofien (kuten Butler ja Hark) vastauksia Venäjän täysimittaiseen hyökkäyssotaan Ukrainassa. Laaja sota Euroopassa näyttää luoneen haasteita feministeille, pasifisteille ja vasemmistolaisille, ja haasteet on kuvattu filosofiassa ja feministisessä teoriassa sarjana antinomioita, joihin ei vaikuta olevan helppoja ratkaisuja. Jotkut tunnetut filosofit uskovat, että Ukrainan pitäisi luopua vastarinnasta, sillä … Lue lisää

Filosofia Venäjän ja Ukrainan sodassa

kirjoittaja

Ukrainalaiset ovat taistelleet venäläisiä tai Venäjän tukemia joukkoja vastaan siitä saakka, kun Venäjä valloitti Krimin vuonna 2014. Tässä numerossa julkaistavien tekstien tarina alkaa kuitenkin Venäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan 24.2.2022. Olin tuohon aikaan Torontossa, ja Venäjän hyökkäys Kiovaan kauhistutti minua. Kuitenkin minua vaivasi myös toinen asia: hyvin harva ihminen lähiympäristössäni vaikutti käsittävän, miten merkittävää on, että … Lue lisää

Ideoiden sota

kirjoittaja

Maaliskuussa 2023 järjestetty online-konferenssi ”What Good is Philosophy?” kysyi, miten filosofia voi edistää yhteistä hyvää Ukrainan sodan kontekstissa. Lue lisää…

Pääkirjoitus 3/22

kirjoittaja

”Olen Tšernobylin todistaja… [K]ummasta minä todistan, menneisyydestä vai tulevaisuudesta? […] Mielestäni Tšernobyl on alkua uudelle historian kaudelle. Se on sekä tietoa että näkymä tulevaisuuteen. Aikaisemmat käsityksemme itsestämme ja maailmasta ovat ristiriidassa keskenään. […] Tšernobyl on ennen kaikkea aikaan liittyvä katastrofi.”1 Näin kirjoitti Nobel-voittaja Svetlana Aleksijevitš dokumenttiromaaninsa Tšernobylista nousee rukous (1997) laajennetun laitoksen esipuheessa kaksikymmentä vuotta … Lue lisää

Pääkirjoitus 1/22: Eilispäivän maailmassa tämän päivän eväin

kirjoittaja

Yläasteen historianopettajallani oli tapana kertoa lakonisia kaskuja. Eräs kasku käsitteli sitä, kuinka hän oli antanut oppilailleen tehtäväksi kirjoittaa kuvitteellisen kirjeen kotiin 30-vuotisen sodan rintamalta. ”Rakas kotiväki! Kurjaa, kun täällä sodassa täytyy olla vielä 30 vuotta…” oli yksi kirjeistä alkanut. Kuva: Tommi Kakko. Kaskun oppilas piruuttaan uhmaa mahdottomuutta nähdä tulevaisuuteen ja hahmottaa käynnissä olevalle kaaokselle jokin … Lue lisää