Suomalaisten Nato-päätös kollektiivisena epifaniana: Kertomus kansallisesta havahtumisesta

Suomen päätöstä hakea Naton jäseneksi on keväästä 2022 saakka kerronnallistettu journalistisessa ja poliittisessa puheessa kohtalokkaana havahtumisen hetkenä ja käännekohtana suomalaisten kansallisessa ”tarinassa”. Millaisia merkityksiä tällainen Nato-päätöksen ymmärtäminen kansakunnan kollektiivisena epifaniana kantaa mukanaan, ja millaisista kulttuurisista mallitarinoista se ammentaa? Tässä artikkelissa ruodimme kirjallisuudentutkijoina Natoa koskevan mediakeskustelun kerronnallisia keinoja ja pohdimme alamme teorioiden ja käsitteistön selitysvoimaa niiden … Lue lisää

Maamme kollektiivisena kokemuksena Zacharias Topeliuksen oppikirjassa Boken om vårt land

Artikkeli analysoi Topeliuksen oppikirjassa käytettyä me-kerrontaa sekä sen lähi-ilmiöitä. Me-kerronnan avulla teksti tarjoaa suomalaisille, erityisesti ensisijaisena lukijakuntana toimineille koululaisille, kollektiivista kokemusta kuulumisesta yhteiseen kansaan, jolla on ’meidät’ muista erottava identiteetti. Kertoja asettuu välillä osaksi kuvattua kansaa, välillä tarkastelee sitä ulkopuolelta. Myös kansan sisäiset eroavaisuudet ja suomalaisuuden negatiiviset puolet nousevat kerronnassa esiin. Kokonaisuutta kehystää kertojan näkemys … Lue lisää

Antinomiat Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa, ja kuinka sota haastaa feminististä teoriaa

Tämä artikkeli analysoi vasemmistofilosofien (kuten Balibar ja Žižek) sekä feministifilosofien (kuten Butler ja Hark) vastauksia Venäjän täysimittaiseen hyökkäyssotaan Ukrainassa. Laaja sota Euroopassa näyttää luoneen haasteita feministeille, pasifisteille ja vasemmistolaisille, ja haasteet on kuvattu filosofiassa ja feministisessä teoriassa sarjana antinomioita, joihin ei vaikuta olevan helppoja ratkaisuja. Jotkut tunnetut filosofit uskovat, että Ukrainan pitäisi luopua vastarinnasta, sillä … Lue lisää

Filosofia Venäjän ja Ukrainan sodassa

Ukrainalaiset ovat taistelleet venäläisiä tai Venäjän tukemia joukkoja vastaan siitä saakka, kun Venäjä valloitti Krimin vuonna 2014. Tässä numerossa julkaistavien tekstien tarina alkaa kuitenkin Venäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan 24.2.2022. Olin tuohon aikaan Torontossa, ja Venäjän hyökkäys Kiovaan kauhistutti minua. Kuitenkin minua vaivasi myös toinen asia: hyvin harva ihminen lähiympäristössäni vaikutti käsittävän, miten merkittävää on, että … Lue lisää

Ideoiden sota

Maaliskuussa 2023 järjestetty online-konferenssi ”What Good is Philosophy?” kysyi, miten filosofia voi edistää yhteistä hyvää Ukrainan sodan kontekstissa. Lue lisää…

Mitä Aleksandr Dugin tarkoittaa?

Puhuttaessa Ukrainan sotaan kärjistyneen Venäjän geopoliittisen ja ideologisen ajattelun filosofis-teoreettisista taustavoimista nousee toistuvasti esiin ”putinismin pääideologiksi” ja ”maailman vaarallisimmaksi filosofiksi” maalaillun Aleksandr Duginin nimi. Kuka Dugin on, millaista on hänen vaarallinen ajattelunsa ja mikä on sen yhteys suurvallan aggressioon ja hyökkäyssotaan? Seuraavassa luodaan tiivis yleiskatsaus Duginin ajattelun kahteen keskeisimpään ideologiseen elementtiin: geopoliittiseen Euraasia-ideologiaan ja Duginin … Lue lisää

Filosofien kannanottoja Ukrainan puolesta

Pian Venäjän 24. helmikuuta käynnistämän hyökkäyksen jälkeen ryhdyttiin verkkosivulle Philosophers for Ukraine [toim. huom. alkuperäinen verkkosivu ei enää käytössä, linkki päivitetään, kun kirjoitukset löytyvät pysyvämmin uudelta sivulta] eli Filosofit Ukrainan puolesta kokoamaan filosofien kannanottoja ja puheenvuoroja sodasta. Kampanja kutsuu filosofeja ilmaisemaan tukensa Ukrainalle ja ”ryhtymään rauhan ja oikeudenmukaisuuden lähettiläiksi”. Sivustolle on tähän mennessä kertynyt jo … Lue lisää