Asiasanat: Yhdysvallat
Pääkirjoitus 2/17
Pieni elintila ”Tuoli, pöytä, lamppu. Valkoisessa katossa seppeleenmuotoinen kohokuva ja sen keskellä kipsaamalla peitetty sileä paikka, kuin tyhjä kohta kasvoissa joista silmä on poistettu. Siinä on varmasti joskus riippunut kattovalaisin. Kaikki on otettu pois mihin voisi kiinnittää köyden. Ikkuna, kaksi valkeaa verhoa. Ikkunan edessä penkki ja sillä pieni tyyny. Kun ikkuna on raollaan – se … Lue lisää
Kansalaiseksi kelpaamattomat – Julian Honkasalo Hannah Arendtista, rodullistamisesta ja hallinnasta
Viime vuonna Hannah Arendtin (1906–1975) feministisistä tulkinnoista väitellyt Julian Honkasalo tutkii tätä nykyä rotuhygienian historian marginaaleja: sukupuolivähemmistöihin kuuluneiden kohtaloita rodunjalostuskiihkon kourissa. New Yorkin Bronxissa asuva Honkasalo on seurannut aitiopaikalta Arendt-kiinnostuksen kasvua Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeen. Arendtin asema hittiajattelijana ei Honkasaloa yllätä: ”Hän on ikään kuin kubistinen taiteilija, joka tekee töitään katsoen asiaa yhtä aikaa monesta eri … Lue lisää
”Hullu tuo Trump!”
Miksi presidentin diagnosointi narsistiksi tai psykopaatiksi on heikkoa poliittista analyysia ja vielä heikompaa vaikuttamista? Tammikuussa taloustieteen nobelisti Paul Krugman twiittasi: ”Ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa: presidentti, joka on valtaan noustessaan selvästi mieleltään sairas.”1 Krugman ei ollut suinkaan ensimmäinen presidentin hulluksi leimannut: Donald Trumpin mielenterveyden, tai pikemminkin sen puutteen, puinnista on tullut yhä suositumpaa hänen voitettuaan … Lue lisää
Kun Gödel amerikkalaistui – loogikko ja perustuslaki
Kurt Gödel (1925). Kuva: Wikimedia Commons Miamin yliopiston filosofian professori Risto Hilpinen käytti niin & näin –palstoilla (1/17) mainiosti erästä tieteenhistoriallista anekdoottia. Hän palasi legendaarisen loogikon Kurt Gödelin (1906–1978) tapaukseen, jonka käänteet olivat suomalaiskollegan mielestä ajattelemisen arvoisia hiljattain alkaneella presidentti Trumpin valtakaudella. Tarina Määrissä eli nykyisen Tšekin tasavallan alueella Brnossa syntyneen ja Itävallan kansalaiseksi 1929 tulleen matemaatikon … Lue lisää
Vapausmyssy ja tasavaltalaisuus, tai huomioita tonttulakin poliittisesta historiasta
Punainen myssy, bonnet rouge, liitetään erityisesti Ranskan vallankumoukseen ja sen jälkeiseen tasavaltalaisuuden kuvastoon. 1700-luvun loppu- ja 1800-luvun alkupuolen vallankumoukselliset antoivat suuren merkityksen myssylle, joka antiikin Roomassa oli ollut vapautettujen orjien tunnusmerkki. Vapausmyssy ei kuitenkaan ollut valistusajan symbolinen innovaatio, sillä myssy tai hattu oli ollut keskeinen poliittisen vapauden merkki myöhäiskeskiajan ja varhaisen uuden ajan kaupunkitasavaltojen ja … Lue lisää
