Olet täällä

Erojen havaitseminen aristoteelisessa havainnonfilosofiassa

Erojen havaitseminen aristoteelisessa havainnonfilosofiassa

niin & näin 3/17
LiiteKoko
PDF icon netn173-12.pdf164.21 KB

Aristoteelisessa kommentaariperinteessä aistihavainnon on katsottu olevan yksinkertaisimmillaan kullekin aistille ominaisen muodon vastaanottamista, reseptiota, kun taas aistittavien muotojen erotteleminen nähdään monimutkaisempana kognitiivisena toimintana, josta vastaa yksittäisten aistien jakama yhteisaisti. Alkuperäislähteet kuitenkin osoittavat, ettei Aristoteles itse kannattanut tällaista työnjakoa. Hänen mukaansa yksinkertaisimmat, kognitiivisesti perustavimmat aistimukset edellyttävät muotojen reseption lisäksi niiden erottelemista (krinein). Siksi hän viittasi kuhunkin yksittäiseenkin aistiin erottelukykynä (kritikon). Vastaavasti hän ymmärsi ajattelukyvyn pohjimmiltaan erottelukyvyksi. Näin ollen aristoteelista teoriaa aistihavainnosta ja ajattelusta on osuvampaa pitää perustaltaan kriittisenä kuin pelkästään reseptiivisenä. Lue lisää...

Asiasanat: aistihavainnot, erot, erottelukyky, havaintofilosofia, objektit
Teema/osio: Havainto
Henkilöviitteet: Aristoteles
Paperilehden sivut: 69–76

Jaa tämä