Olet täällä

Katseita, keinuntaa ja erävoitto kiusaajista

Katseita, keinuntaa ja erävoitto kiusaajista

niin & näin 3/15
LiiteKoko
PDF icon netn153-23.pdf89.35 KB

Antti Tuisku, En kommentoi. Warner Music Finland 2015.

Helmikuussa otsikot julistivat Antti Tuiskun näyttävää paluuta ja kehottivat katsomaan maistiaisiksi musiikkivideon ”Peto on irti”.1 Kappaleen räväkkyys ja laaja näkyvyys takasivat, että paluun huomasivat hekin, joilta vuoden mittainen tauko oli mennyt ohi. Takaisin sorvin ääreen -tematiikka on olennaista, koska uuden Antti Tuiskun esittely vaati, että ihmisillä oli käsitys vanhasta Tuiskusta. Julkimouden ja odotusten painolastilla on vaikea leikitellä, jos musiikkiuran kilometrejä ei ole takana. Toukokuussa julkaistu En kommentoi on Antti Tuiskun uran 10. albumi. Nyt olisi tarjolla kypsempää Tuiskua, sanovat. Tässä tapauksessa kypsyys ei tarkoita seesteisyyttä vaan rennompaa ja itsevarmempaa otetta.

Tuiskun itsensä yhdessä Jurekin, Aku Rannilan, Saara Törmän sekä Kalle Lindrothin kanssa kynäilemä ”Peto on irti” kertoo Tuiskusta, joka menee baariin rentoutumaan vain huomatakseen musiikin olevan maullensa sopimatonta ja lähestyy tiskijukkaa pyynnöllä ”laita Haddaway soimaan/ ja lupaan et flippaan/ ja sit kun mä flippaan/ peto on irti”. Toistolla pelaavan kappaleen vahvuudet ovat tarttuvuus, tarttuvuus ja tarttuvuus.

”ja mä tulin tänne bailaa”

Se jää soimaan päähän –

”mä tulin tänne bailaa”

ainakin yhtä tehokkaasti kuin biisissä tanssimusaksi toivottu eurodancehitti ”What Is Love”.

Kiusoitteleva katse

Kansainvälisten esikuviensa tavoin Tuisku on viimeistä piirtoa myöten harkittu kokonaistaideteos. ”Peto on irti” täydellistyy vasta audiovisuaalisena kokonaisuutena. Radiojuontaja ja drag-artisti Cristal Snow’n ohjaama musiikkivideo onnistuu käyttämään pop/rock-videoiden kliseitä yllättävän raikkaasti päätymättä puhki-ironiseksi.

Hotellihuone? On. Muhkea sänky? On. Puolipukeisia naisia? On. Kylpyamme? On. Alkoholia? Jees. Kuluneesta asetelmasta huolimatta video onnistuu luomaan kotoisan ja rennon tunnelman, josta tulkinnat pelleilystä ja parodiasta eivät saa otetta. Heteroseksistiset asetelmat murentuvat kun sängyssä hypitään, leikitään tyynysotaa ja otetaan itsuleita (selfie).

Tuisku näyttää jälleen kerran, kuinka varmin tapa päästä eroon musiikkivideoestetiikkaa(kin) riivaavasta male gazesta2 on hetkuttaa ja ketkuttaa itsekin menemään. Kukaan ei pelkisty pelkäksi koristeeksi eikä ketään panna halvalla.

Tyttöpusuja! Tuisku syö taustalla banaania luoden merkitseviä silmäyksiä kameraan! Juhlinnan katkaisevat lyhyet mutta sitäkin merkityksellisemmät queersymboliikkaa3 tirisevät kohtaukset, jotka kierouttavat katsojan ja katseen kohteen tavanomaisia rooleja. Ne voivat ohjata miettimään, miksi visuaalinen kulttuuri tykkää leikkiä kiltisti tuhmaa naisten välisellä seksuaalisella jännitteellä. Miesten välinen viritys taas on rangaistavampaa.

Pöydät täyteen – kuppikakkuja!

Niitä kip-kop-kopistelee korkkareissa tarjoilemaan vanhanaikaiseksi hotellisisäköksi sonnustautunut iki-ihana Satu Silvo, joka liittyy pirskeisiin.

Se alkoholikin on vaaleanpunainen pullo alkoholitonta kuoharia.

Kyselyiden kypsyttämä

Albumia En kommentoi voi luonnehtia musiikkikriitikkojen lempisanalla epätasainen. ”Peto on irti” -kappaleen nostattamaan odotukseen vastataan sen sijaan keikoilla, joita on kuvailtu sanoilla ”hävytön, härski ja aivan tautisen hyvä”.4

Kokonaisuuden toisena helmenä on syytä mainita nimikappale ”En kommentoi” (säv. sov. san. Rannila, Törmä, Jurek, Tuisku), jossa kieltäydytään antamasta kommenttia liutaan mitä moninaisempia asioita aina ehkäisystä, evoluutiosta ja esileikistä hemohesiin, Timo Soiniin ja psykoterapiaan asti. Laulaja on useasti kertonut julkisuuden ja tähteyden vaatimista veroista ja tarpeesta ottaa etäisyyttä. ”En kommentoi” asettelee pelilaudan nappulat hänelle itselleen mieluisampaan järjestykseen. Taiteilija ei ole immuuni julkisuuden valokeilan mukanaan tuomalle ruodinnalle ja repimiselle, mutta niistä voi saada sytykettä inspiraatiolle.

Loput kappaleet ovat tutumpaa Tuiskua: on riipivää rakkautta (”Ihan sairasta mutta oikeesti kuulumme yhteen”) ja veljelle omistettu kipale, jonka nimi on tietenkin ”Veli”. Vierailevat tähdet VilleGalle ja Mikael Gabriel on valittu varmimman päälle nuorisoidoleiden kuumimmasta ytimestä.

Tanssimiselle on omistettu kokonainen kappale ”Keinutaan”, jossa Tuisku opastaa alkeista lähtien ”heiluta puolelta toiselle vaa kuka vaa kuka vaa tän ossaa [...] anna sun peppusi keinua vaan keinua vaan.” Levyllä väkisinväännetyltä kuulostava kappale muuttui kiinnostavammaksi heinäkuussa julkaistun musiikkivideon myötä. Kertosäe ”Mun lantio ou pyörii niiku J. Lo5 ou pyörii niiku J. Lo ou pyörii niiku J. Lo” alkaa tottavie vaikuttaa toimivalta Tuiskun esittämän virkaintoisen jumppaohjaajan laulamana.

Albumin pääteemat ovat Tuiskun mukaan ”itsensä kunnioittaminen, oman arvon tunteminen ja se, ettei välitä siitä, mitä muut ajattelevat”.6 Toinen singlejulkaisu ”Blaablaa (En kuule sanaakaan)” pisteleekin kertosäkeessään:

”Paan täysille luureihin, sen laulun jonka voima vie mut mukanaan
Moi, teille kaikille
Senkun huutelette harmi kun en kuule sanaakaan (blaa blaa blaa)
Blaa blaa blaa
Blaa blaa blaa
Sen kun huutelette harmi kun en kuule sanaakaan”.

Kiusatut ja haukutut, leuka ylös ja rinta rottingille! Antaa ilkeilyn mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mitään keskimääräistä self-help-kirjallisuutta syvällisempää luotausta epävarmuudet eivät Tuiskulta saa. Jonkinasteisesta uudesta räväkkyydestään huolimatta Tuisku on ja pysyy suuren yleisön suosikkina ja varoo liiallista mielipiteiden jakamista. ”En kommentoi”-kappaleessakin Tuisku tuo julki turhautumansa kommenttien kärkkyjiin, jotka vaativat ”täytyy olla mielipide, ei saa olla passiivinen”. Antti ei halua kommentoida liiaksi, sillä hyvä. Se tarkoittaa väistämättä myös sitä, ettei kappaleissa kaivaudut kovin syvälle, paljasteta ja paljastuta kuin pintapuolisesti.

Eipä Tuiskun toisaalta tarvitsekaan, tällaisenaankin hän on perin ainutkertainen ilmestys kotimaassamme.

Viitteet & Kirjallisuus

Asiasanat: [HTML], levyarviot, musiikki, populaarikulttuuri, populaarikulttuurin estetiikka
Teema/osio: Musiikki
Henkilöviitteet: Tuisku, Antti
Teokset: Antti Tuisku, En kommentoi [äänilevy]
Paperilehden sivut: 107–108

Jaa tämä