Olet täällä

Itsemurhan filosofia

Itsemurhan filosofia

Albert Camus’n mukaan itsemurha on ainoa todella vakava filosofinen ongelma. Valinta olemassaolon ja olemassaolemattomuuden välillä tehdään ensin, muu pohdiskelu tulee vasta sitten. Filosofi on ainakin väliaikaisesti ratkaissut itsemurhan ongelman aina kun hän ryhtyy miettimään muuta.

Siitä huolimatta itsemurhaa on käsitelty filosofiassa hämmästyttävän vähän, ja silloinkin useimmiten yksinkertaisesti sallien tai tuomiten. Aristoteles ja Kant vastaan, Hume puolesta. Mutta itsemurha välttää yleistykset ja kategorisoinnit: se muodostaa ongelman, joka on ajateltava jokaisessa yksittäistapauksessa uudelleen.

Itsemurhan filosofia on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys itsemurhasta filosofisena ja käsitteellisenä ongelmana. Sen lukeminen on parempi idea kuin itsensä tappaminen.

35 € (kestotilaajille –20 %)

"Kyselevä, keskusteleva, kiinnostava"

Tehy 15/12

"Itsemurhan filosofia vastustaa itsemurhan mystifioimista, vaikka se ei puolustakaan itsensä tappamisen ajatusta."

Tiina Heikkilä, Hybris 3/12

Sisällys

Kirjoittajalta
 

Alkupuhe

Psykiatrisen lähestymistavan ongelma
Itsemurha ja filosofit: kulttuuritabun vaiheilla
Filosofien itsemurhia
Itsemurha ja filosofia: näkökulmia

1 Sanat

Suomi
Muinaiskreikkaa, latinaa ja muita

2 Filosofit ja itsemurha: historiallinen katsaus

Antiikki
Sokrates, Platon ja Aristoteles
Kyreneläiset ja epikurolaiset
Cicero ja Seneca
Kristinusko
More, Montaigne ja Spinoza
Valistus
Hume
Kant
Schopenhauer ja muita
Ääniä 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta
Camus, Foucault ja muita: 1900-luvun filosofeja ja mietekirjailijoita

3 Itsemurhan käsite

Durkheim
Kärsimys ja sivuvaikutukset
Modernit määritelmät
Vapaa tahto
Kun itsemurha epäonnistuu
Turhaa kuolemisen touhua

4 Itsemurhan rationaalisuudesta

Rationaalisuuden vaatimukset
Kun rationaalisuus ei riitä
Keneltä kysytään
Miksi ei itsemurhaa

5 Itsemurhasta, uhrista ja biopolitiikasta

Biopolitiikka

6 Lopuksi 

Lähteet

Viitteet

Kotimaiset

Jaa tämä