Olet täällä

Mitä on antiikin filosofia?

Mitä on antiikin filosofia?

Hän ei museoi menneisyyttä, vaan hankkii antiikista niin elämänhallinnan kuin aikalaisanalyyttisyydenkin välineitä, palauttaa elämänfilosofian kunniaan ja oikaisee väärät käsitykset. Filosofiasta tulee elävää ja elettyä, ja se saadaan kaikkien saapuville. Elämälle vieraat opetussuunnitelmat, riihikuivat teoriarakennelmat ja pikkuseikkoihin takertuvat spekulaatiot ovat turhan päiten saaneet omia "filosofian" nimen. On aika palauttaa filosofia arvoonsa myös arkielämässä.

 "Eikö filosofi voitaisi määritellä filosofista diskurssia kehittelevän professorin tai kirjailijan sijasta antiikissa yleisen käsityksen mukaisesti ihmiseksi, joka elää filosofista elämää?", kysyy Pierre Hadot.

 

Pierre Hadot 
Mitä on antiikin filosofia?  
 

 

”Elämänfilosofisesti virittyneen tutkimuskirjallisuuden huipputeksti Tapani Kilpeläisen erinomaisena suomennoksena.”  
– Esa Saarinen

 

"Teos on huomattavan rikas ja monitasoinen ja heijastelee tekijänsä laaja-alaista oppineisuutta, joka nojaa vuosikymmenten omakohtaiseen tutkimustyöhön erityisesti uusplatonismista. ... Kaiken kaikkiaan teos on huomattava lisä antiikin filosofiaa koskevaan suomenkieliseen kirjallisuuteen. ... Se on oivallinen teos antamaan yleiskuvan filosofiasta elämäntapana antiikissa."   
– Mikä Perälä, Agricola

 

 

Sisällys

Suomentajalta
Esipuhe

Ensimmäinen osa
Platonin filosofimääritelmä edeltäjineen

I Filosofia ennen filosofiaa
  Kreikan ensimmäisten ajattelijoiden historia
  Paideia
  Viidennen vuosisadan sofistit

II "Filosofoinnin" käsitteen ilmaantuminen
  Herodotoksen todistus
  Filosofinen toiminta, Ateenan ylpeys
  Sofian käsite

III Sokrateen hahmo
  Sokrateen hahmo
  Sokraattinen tietämättömyys ja sofistisen tiedon kritiikki
  "Yksilön" kutsu "yksilölle"
  Sokrateen tieto: moraalisen pyrkimyksen ehdoton arvo
  Itsestä huolehtiminen, muista huolehtiminen

IV Filosofin määritelmä Platonin Pidoissa
  Platonin Pidot
  Eros, Sokrates ja filosofi
  Isokrates

Toinen osa
Filosofia elämäntapana

V Platon ja Akatemia
  Filosofia elämänmuotona Platonin Akatemiassa
         Kasvatushanke
         Sokrates ja Pythagoras
         Poliittinen pyrkimys
         Kasvatus ja tutkimus Akatemiassa
         Platoninen elämänvalinta
         Hengelliset harjoitukset
  Platonin filosofinen puhe

VI Aristoteles ja hänen koulunsa
  "Teoreettinen" elämänmuoto
  "Teoreettisen" elämän eri tasot
  Filosofisen puheen rajat

VII Hellenistiset koulut
  Yleispiirteitä
         Hellenistinen kausi
         Itämaisia vaikutteitako?
         Filosofiset koulukunnat
         Yhtäläisyyksiä ja eroja: elämäntavan valitsemisen ensisijaisuus
         Yhtäläisyyksiä ja eroja: opetusmetodit
  Kyynisyys
  Pyrrhon
  Epikurolaisuus
         Kokemus ja valinta
         Etiikka
         Fyysinen ja kanoninen
         Harjoitukset
  Stoalaisuus
         Perustava valinta
         Fysiikka
         Tietoteoria
         Moraaliteoria
         Harjoitukset
  Aristotelismi
  Platoninen Akatemia
  Skeptisismi

VIII Keisarikuntakauden filosofiset koulukunnat
  Yleispiirteitä
         Uudet koulukunnat
         Opetusmetodit: kommentaarien aikakausi
         Elämänvalinta
  Plotinos ja Porfyrios
         Elämänvalinta
         Minän tasot ja filosofisen diskurssin rajat
  Jälkiplotinolainen uusplatonismi ja teurgia
         Filosofinen diskurssi ja tahto luoda harmonia perinteiden välille
         Elämäntapa

IX Filosofia ja filosofinen puhe
  Filosofia ja filosofisen puheen monimielisyys
  Hengelliset harjoitukset
         Esihistoria
         Ruumiinharjoitukset ja sielunharjoitukset
         Suhde itseen ja minuuden keskittäminen
                  Askeesi
                  Minuus, nykyhetki ja kuolema
                  Itseen keskittyminen ja tietoisuuden tutkisteleminen
         Suhde kosmokseen ja itsen laajeneminen
                  Minuuden laajeneminen kosmokseen
                  Katse ylhäältäpäin
                  Fysikka hengellisenä harjoituksena
         Suhde toiseen
  Viisas
         Viisaan hahmo ja elämänvalinta
         Filosofinen puhe viisaasta
         Maailman ja viisaan mietiskely
  Johtopäätös

Kolmas osa
Katkos ja jatkuvuus. Keskiaika ja uusi aika

X Kristinusko ilmestyksen filosofiana
  Kristinusko määrittelee itsensä filosofiaksi
  Kristinusko ja antiikin filosofia

XI Antiikin käsitys filosofiasta katoaa ja palaa esiin
  Vielä kerran: kristinusko ja filosofia
  Filosofia teologian palvelijana
  Järjen taiteilijat
  Filosofia elämäntapana -ajatus ja sen kestävyys

XII Kysymyksiä ja näkökulmia

Kirjallisuus
Kronologia
Viitteet

 

Käännökset

Jaa tämä