Suomi2011, joulutodistus

Kirjoittaja(t): 
toimitus

Newsweekin elokuussa 2010 julkaiseman rankkauksen mukaan Suomi oli maailman paras maa. Viisitahoisessa vertailussa tarkasteltiin valtioiden välisiä eroja koulutuksessa, terveydessä, elämänlaadussa, taloudessa ja politiikassa. ”Mielestäni tämä on mahtava juttu!” huudahti ulkoministeri Alexander Stubb blogipostauksessaan. Pari vuotta aiemmin hän oli asettanut Shell- ja Nokia-pomo Jorma Ollilan luotsaaman valtuuskunnan johtamaan Suomen maabrändin kehittämistyötä. Marraskuun lopussa 2010 julkaistu Maabrändiraportti viitoitti Suomen tehtäväksi tulla tunnetuksi maailman johtavana luovan ongelmanratkaisun, puhtaan veden ja opetuksenturvajoukkojen maana. Jouluksi saadussa uudessa PISA-tutkimuksessa varmistuikin, että suomalaiset koululaiset arvioitiin yhä maailman kärkeen, vaikka lukutaito olikin hieman rapistunut. Huhtikuussa 2011 Suomi saavutti kuitenkin kyseenalaista kuuluisuutta joskus äärioikeistolaisiksi, toisinaan populistisiksi tai oikeistopopulistisiksi, mutta säännönmukaisesti nationalistisiksi ja maahanmuuttovastaisiksi tyypiteltyjen perussuomalaisten vaalivoitolla. Kuukautta myöhemmin hankittu jääkiekon maailmanmestaruus huipentui moniaalla vahingoniloisesti uutisoituun mahalaskuun.

Parasta haluttiin neuvoa, näpäyttää ja nöyryyttää. Notkeasti aivomyrskynnyt brändityöryhmä ei osannut ennakoida, että mielikuviin Suomesta olisi vastakin kuuluva useiden kivojen asioiden, kuten tuotekehityssimulaattorin kaltaisten innovaatioiden, ohella jotain niin kiusallista kuin – Suomi. Laulutaiteilija Arja Saijonmaan sanoin Suomi on ”macho, hierarkkinen ja mustavalkoinen”. Mihin ex-pääministeri Esko Aho lisäsi Nokian yhteiskuntasuhteita johtaakseen, että negatiivisuutta kihisevän Suomen ilmapiiri on ”ennen kokemattoman huono”. Samaan aikaan spekuloitiin pitkin poikin maailmaa, tulisiko persuja nimittää ”aidoiksi”, ”totisiksi”, ”varsinaisiksi” vai ”perimmäisiksi” suomalaisiksi. Postnationalistiseen maailmaan sosiaalistunut ja siinä puuhassa ylimieliseksi kouliintunut  urbaani eliitti sai eduskuntavaaleissa nenilleen. Ikävä vain, että persujen vaaliohjelman (Suomalaiselle sopivin) pakolaislinjausten (”paremman maahanmuuttopolitiikan puolesta”) katsottiin olevan ristiriidassa Geneven sopimusten kanssa. ”Suomen poliittisella näyttämöllä vallankumouksen tehneitten” perussuomalaisten puheenjohtaja ja presidenttiehdokas Timo Soini lupasi italialais-vatikaanilaiselle sanomalehdelle, että hän pyrkisi ”Suomen kansakunnan korkeimman virassa olemaan viisas kuin kuningas Salomo”.

Paljonko lohduttaa, että Suomessa ollaan ilmeisesti siirtymässä viinankittaamisesta viininlipitykseen. Tai että ”uuden sivun elämässään kääntänyt” Matti Nykänen voitti veteraanien MM-mäkihypyn. Taikka että suomalaiset kanat kelpuuttavat pokkana parveensa kanin. Kukaties paljonkin, mutta siitä ei päästy mihinkään, että vuoden ensimmäinen Suomesta raskaaseen ulkomaiseen rotaatioon lähtenyt uutinen oli korkeimman oikeuden tuomio potilaan nisää imeneelle lääkärille. Tätä seurasivat perhekohtaista kärsimystä tuottaneet ja Suomen kilpeä siinä sivussa naarmuttaneet narkolepsiakohut ja valelääkäriskandaalit. Suomalaisten onneksi katastrofeista pahin, suuri kalakukkohuijaus, ei levinnyt internationaaleimmin. Oli miten oli, jopa Suomen ikiaikainen johtoasema ahkerimpien kirjastonkäyttäjien maana horjuu. Eivätkä suomalaiset ole raivokkaan kännykkäänkailottamisensa ja muun mobiilinäpläyksensä ohessa muistaneet lainkaan murtautua maailman verkko-ostajien eturintamaan.

Ehkä Suomella on varaa arveluttavuuteen. Se oli 2009 tehdyn tuoreimman kansainvälisen kansakuntabrändivertailun mukaan raivannut tiensä maailman huipulle elämänlaatu-, laatutuote- ja ympäristötunnettuudessa. Vaan brändit sikseen, katsotaan tuoreimpia lukemia, joita Suomi on saanut leväytettyä maailman tulostauluille. Pidetään vertailumaina mukana naapurit Ruotsi, Norja ja Venäjä sekä satunnaiskuusikko Kiina, Intia, Japani, Brasilia, Yhdysvallat ja Saksa.

Demokratian täysimääräisyysvertailussa Suomen tapaa sijalta seitsemän (Norja 1., Ruotsi 4., Saksa 14., Yhdysvallat 17., Japani 22., Intia 40., Brasilia 47., Venäjä 107. ja Kiina 136.). YK:n kehitysohjelman UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna Suomi on 22. (Norja 1., Yhdysvallat 4., Saksa 9., Ruotsi 10., Japani 12., Venäjä 66., Brasilia 84., Kiina 101. ja Intia 134.) Kun tätä mittaria tarkistetaan tulonjaon tasaisuuden tarkkaamisella, Suomen sijoitus nousee seitsemän pykälää (siinä missä Norja säilyttää johtoasemansa, Ruotsi nousee viisi sijaa ylemmäs ja Yhdysvallat romahtaa 19 sijaa alemmas). Ympäristön kestävyyden räknäyksissä Suomi ylsi maailmassa kahdenneksitoista (Ruotsi 4., Norja 5., Saksa 17., Japani 20., Yhdysvallat 61., Brasilia 62., Venäjä 69., Kiina 121. ja Intia 123.). Lapsikuolleisuusluvut ovat Suomessa maailman viidenneksi alhaisimmat (Japani 3., Ruotsi 4., Norja 6., Saksa 12., Yhdysvallat 34., Venäjä 73., Brasilia 85., Kiina 95. ja Intia 152.). Karuja olivat kuitenkin uutiset rikkaitten ja köyhien suomalaisten välisistä terveyseroista, jotka osoittautuivat OECD-vertailussa räikeiksi.

Bruttokansantuotteeltaan Suomi on maailman 36. maa (Yhdysvallat 1., Kiina 2., Japani 3., Saksa 4., Brasilia 7., Intia 9., Venäjä 11., Ruotsi 22. ja Norja 25.). Asukasta kohti lasketun BKT:n vertailussa Suomi tulee 17. sijalle (Norja 3., Yhdysvallat 8., Ruotsi 11., Saksa 14., Japani 19., Venäjä 44., Brasilia 71., Kiina 91. ja Intia 123. sijalle).

Suomelle vanhastaan myötämielisen Newsweekin uudessa selvityksessä Suomi todettiin maailman viidenneksi parhaaksi maaksi naisten asemaa vertailtaessa (Ruotsi 2., Norja 7., Yhdysvallat 8., Kiina 23., Saksa 30., Venäjä 60., Brasilia 84. ja Intia 141.). Kansainvälisessä mittailussa Suomi selviytyy maailman toiseksi vähiten korruption kiusaamaksi maaksi (Ruotsi 4., Norja 6., Saksa ja Japani 14., Yhdysvallat 24., Kiina 32., Brasilia 74., Intia 95. ja Venäjä 143.). Lunta tuli kuitenkin tupaan sinänsä menestyksellisen kehityssitoutuneisuusvertailun maahanmuuttopolitiikkaosiossa. Ei ihme, jos maahanmuuttajataustaisten räppärien läpimurto tapahtui Suomessa muihin maihin verrattuna myöhässä.

Nykyisin ulkomaankauppaministerinä toimivan Stubbin ajatuksissa perimmäisimmän vertailun eri maitten välillä hoitavat kuitenkin luottoluokitusfirmat. Läntisten luokittajien rankkauksissa Suomi on parasta AAA-, AAA- tai Aaa-ryhmää (samoin Ruotsi, Norja, Saksa ja Yhdysvallat, kun taas Japani on toisen tason AA-, AA- tai Aa3-maa, Kiina samoin AA-, A+- tai Aa3-maa, siinä missä Venäjän luokitus on BBB, BBB- tai Baa1, Brasilian luokitus BBB, BBB tai Baa2, Intian luokitus BBB-, BBB- tai Baa3). Kaiken lisäksi EU-komission tuoreimmissa ennusteissa talous kasvaisi ensi vuonna EU-maista Suomea roimemmin vain Virossa. Korkeimpaan kastiin on Suomella silti matkaa monilla kentillä, varsinkin Stubbille tärkeissä kestävyyslajeissa. Marraskuussa väliraporttinsa antanut huippu-urheilun muutosryhmä myönsi Suomen ”kansakunnan kokoon nähden” hyvän menestyksen kääntyneen 2000-luvulla huonompaan suuntaan. Se esitteli vastatoimeksi ”liikunnan ja urheilun yhteisen vision”, jossa tehdään ”Suomesta maailman liikkuvin urheilukansa” sekä, vuoteen 2020 mennessä, ”paras Pohjoismaa”.

Sitä odotellessa kannattaa muistaa, etteivät lätkä ja konkarimäki olleet ainoat maailmanmestaruuden Suomeen tuoneet urheilulajit vuonna 2011. Myös lumilautailussa, ampumahiihdossa,  ampumattomassa hiihdossa ja pyörätuolikelauksessa saavutettiin kultaa. Eikä siinä kaikki: muodostelmaluistelun, kahden eri endurosarjan, kahden eri näkövammaisten keilailusarjan, neljän eri veteraanien yleisurheilulajin, sotilaitten keihäänheiton ja sekä maarata- että sivuvaunuratamoottoripyöräilyn MM-kullan lisäksi maailmanmestaruus vuosimallia 2011 heltisi suomalaisille muun muassa mölkyssä, eukonkannossa, suopotkupallossa, reiskajalkapallossa, norsupallossa, saappaanheitossa, umpihankihiihdossa, kesäpilkkimisessä ja 40–44-vuotiaitten 95-kiloisten kahvakuulassa. Suomeen tuli myös folkkarihuoltoteknikkojen MM-titteli. Se jos mikä sopi brändättyyn ongelmanratkaisijuuteen. Vastaavasti Suomella oli syksyllä ehdottaa koko maailmalle uusi äärimmäisissä oloissa testattu pohjoisulottuvuudellinen neuvokkuus: raamisopimus.

Tällaisista maineenniittäjäisistä ei pitäisi kaikkien mielestä riehaantua väärillä tavoilla. Helsingissä pidetyssä Presidenttifoorumissa keskustalainen tohtori Olli Rehn, jo vakioepiteetinomaisesti maailman vaikutusvaltaisimmaksi suomalaiseksi sanottu poliitikko, antoi muikkarin niille, jotka harjoittavat kansallista ylvästelyä 80-lukulaisen ”Suomi on Euroopan Japani” -hybriksen hengessä. EU-komission varapuheenjohtaja Rehn tosin edustaakin Suomen sijasta Euroopan unionia ja Savoa. Tai ehkä tässä hiertää Rehnin tunnettu oma suosikkilaji. Jalkapallon kansainvälisen kattojärjestön FIFA:n rankkauksessa Suomi on surkuteltavasti vasta 88. (Saksa 3., Brasilia 6., Venäjä 12., Ruotsi 18., Japani 19., Norja 25., Yhdysvallat 34., Kiina 72. ja Intia 162.).