Olet täällä

Värigeometria ja samanvärisyyden moniselitteisyys: Wittgenstein, Lichtenberg ja Goethen Värioppi

Värigeometria ja samanvärisyyden moniselitteisyys: Wittgenstein, Lichtenberg ja Goethen Värioppi

niin & näin 2/18
LiiteKoko
PDF icon netn182-10.pdf179.25 KB

Newton lähestyi värejä fysiikasta, Johann Wolfgang von Goethe (1749–1832) havaintopsykologiasta käsin. Ludwig Wittgenstein asettaa omat kysymysmerkkinsä syvemmälle. Värikäsitteemme ovat jo sellaisinaan moniselitteisiä. Muistiinpanoissaan Wittgenstein ilmoittaa päämääräkseen löytää ”värikäsitteiden logiikan” – joka ”täyttää sen tehtävän, jonka teorian on usein väärin odotettu täyttävän” (I.22). Wittgensteinin ensimmäiset värien välisiä suhteita koskevat pohdinnat ovat peräisin jo hänen filosofiansa varhaiskaudelta. Näihin kysymyksiin Wittgenstein lopulta paneutui systemaattisesti vuodenvaihteen 1949–1950 tienoilla, vieraillessaan viimeistä kertaa sisartensa luona Wienissä, perheen lapsuudenkodissa. Hän ryhtyi lukemaan Goethen Värioppia (Zur Farbenlehre, 1810). Ajatustyön tuloksena syntyneet merkinnät on sittemmin julkaistu otsikolla Huomautuksia väreistä. Lue lisää...

 

Asiasanat: aistihavainnot, havaitseminen, kielifilosofia, näkeminen, kielipeli
Teema/osio: Väri
Henkilöviitteet: Goethe, Johann Wolfgang, Wittgenstein, Ludwig
Paperilehden sivut: 49–55

Jaa tämä