Tälle sivulle on koottu Lohkoketjuteknologian yhteiskunta -artikkelisarjan osat.
Osa I: Bitcoinista Ethereumiin [1/18, s. 45–58] 
Lohkoketjuteknologiasta (blockchain technology) on povattu internetin, talouden ja koko teknologia-alan uudistajaa. Se onkin otettu innostuneesti vastaan, kiitos noin kahdeksan vuotta sitten käynnistetyn, lohkoketjun varaan rakentuvan kryptovaluutta Bitcoinin (BTC). Bitcoinilla ja lohkoketjulla on myös kriitikkonsa: esimerkiksi Paul Krugmanin mukaan ensin mainittu ei toimi rahana, kun taas David Golumbia liittää molemmat valtiovastaisuuteen. Osa kritiikistä tarttuu teknisiä innovaatioita ympäröivään retoriikkaan, jossa povataan uutta ja autuasta desentralisoitua maailmaa. Uudet digitaaliset valuutat riippuvatkin käytetystä teknologiasta. Samalla tämä teknologinen perusta aina ilmentää ja toisaalta muokkaa poliittista, sosiaalista ja yhteiskunnallista todellisuutta. Lue lisää…
Osa II: Rajatut, desentralisoidut markkinat [1/18, verkkoteksti]
Tärkein ja levinnein lohkoketjun sovellus on tällä hetkellä varmasti Bitcoin. Tämä kryptovaluutta on yksi esimerkki markkinoiden ja markkinainformaation desentralisaatiosta. Keskukseton hallinta tai hallinto on ollut taloustieteessä tärkeä periaate, jota on edistänyt erityisesti Friedrich Hayek. Hän ymmärtää markkinat hajautunutta tietoa yhteen kokoavaksi järjestelmäksi. Lohkoketjulla on potentiaalia toimia teknologisena palvelualustana, jossa voisivat toteutua tietyiltä osin hayekilaiset markkinat mutta toisaalta myös keskuksellinen suunnitelmatalous. Lue lisää…
(Juho Rantala & Outi Korhonen) Osa III: Hajahuomioita uniikeista tokeneista [3/21, verkkoteksti]
