Suomalaisen ja muun eurooppalaisen poliittisen keskustelun välille on viimeisten reilun kahden kuukauden sisällä revennyt railo. Erityisesti Suomen valtiojohtoa luonnehtii tällä hetkellä kyvyttömyys – tai haluttomuus – tunnistaa ja nimetä Trumpin Yhdysvaltojen toimintaa keskellä valtavaa kansainvälistä kriisiä.
Suomessa on ensinnäkin huomattavan hitaasti konkretisoitumassa ymmärrys siitä, että Yhdysvallat ei enää käytännössä ole Euroopan liittolainen eikä se ole sitoutunut Natoon tai Euroopan puolustukseen. Kykyä tai halua ei ole liioin myöntää, että Trumpin MAGA on fasistinen liike niin retoriikaltaan kuin toimintatavoiltaan1Esimerkiksi filosofi Jason Stanley on esittänyt, että fasistisen retoriikan keskeisiä piirteitä ovat todellisuuden hämärtäminen ja faktojen merkityksen mitätöinti, propaganda, jossa demokraattisia ihanteita kuten sananvapautta käytetään vastakkaisiin tarkoituksiin, myyttisen menneisyyden luominen, vastakkainasettelu ”meidän” ja ”niiden” välille sekä perinteisen sukupuolijaon korostaminen. Ks. Jason Stanley, Näin toimii fasismi (How Facism Works, 2018). Suom. Tapani Kilpeläinen. niin & näin, Tampere 2022..
Ollaan ikään kuin tuudittauduttu ajatukseen, että Trump ei tekisi huonoa ”diiliä”; pidetään mahdottomana, että Trump valitsisi Venäjän taloudellisesti monta kertaa hyödyllisemmän Euroopan sijaan. Tai Trumpia pidetään niin arvaamattomana, että hän saattaa vielä muuttaa mielensä, eikä hänen puheitaan ylipäätään ”kannata ottaa tosissaan”. Ehkä ei kannata sanoa mitään, jotta Trumpin huomio ei kiinnity meihin.2Selityksiä vaikenemiselle on eritellyt muun muassa historioitsija Jussi Jalonen. Ks. @jojalonen.bsky.social, Bluesky 2.3.2025.
Mutta Trump, Musk ja Vance eivät pyri toimimaan Yhdysvaltain taloudellisen edun – saatikka kansalaisten edun – mukaisesti. Tämä käy selväksi, kun kiinnitetään tarkempaa huomiota Yhdysvaltain sisäisiin tapahtumiin – joiden raportoinnille on kuitenkin jäänyt aivan liian vähän tilaa suomalaisessa mediassa. Holokaustia ja autoritaarisia hallintoja tutkinut historioitsija Timothy Snyder ja moni muu amerikkalaistutkija on jo pitkään puhunut ”Muskin/Trumpin” hallinnosta. Snyder nimesi tammikuussa kirjoituksensa otsikolla ”Totta kai se on vallankaappaus”3Timothy Snyder, ”Of course it was a coup”. Thinking about 5.2.2025. Verkossa: https://snyder.substack.com/p/of-course-its-a-coup. Maailman rikkain ihminen ja Trumpin tukijaksi kääntynyt Elon Musk on päässyt käsiksi liittovaltion salaisiin tietoihin ja purkaa valtionhallinnon rakenteita sisältä käsin. Kansallisen edun sijaan Trump ja Musk pyrkivät maksimoimaan omaa etuaan ja ajamaan laajemmalle ulottuvaa autoritaarista projektia. Myöskään muu maailma ei voi nojata ajatukseen, että Yhdysvallat toimisi sen mukaan, mikä on sille kannattavaa.
***
Missä kohdassa Suomen valtiojohto on valmis myöntämään – jo toisen kerran reilun kolmen vuoden sisään – että ”naamiot on riisuttu”?
Viimeisten kuukausien aikana on tarjoutunut useita mahdollisuuksia tällaisiin tunnistamisen hetkiin. Yksi murroskohta voidaan paikantaa Münchenin turvallisuuskonferenssiin, missä Yhdysvaltain varapresidentti J. D. Vance tapasi Saksan liittokanslerin sijaan äärioikeistolaisen AfD:n puoluejohtajan Alice Weidelin ja näytti kiertelemättä, mille puolueelle Trumpin hallinto antoi tukensa liittopäivävaaleissa. Turvallisuuskonferenssissa pitämässään puheessa Vance osoitti sanansa EU-maiden johtajille väittäessään suoraan fasistien pelikirjasta lainaten, että Euroopasta on tullut ”uhka demokratialle”.
Kuten The Guardianin Zoe Williams kirjoitti: ”Tämä on valtiomiestaidon yksinkertaisin liike: näytä maailmalle, kuka olet, ja haasta heidät puuttumaan siihen. Weidelin tapaaminen oli toiseksi helpoin liike: näytä maailmalle, keitä liittolaisesi ovat, ja haasta heidät sanomaan se ääneen.”4Zoe Williams, The new world order is exactly what it looks like. Are we too frozen with fear to name it? The Guardian 17.2.2025. Verkossa: www.theguardian.com/commentisfree/2025/feb/17/the-new-world-order-is-exactly-what-it-looks-like-are-we-too-frozen-with-fear-to-name-it Vancen toimintaa puolestaan ennakoi Musk, joka esiintyi AfD:n kampanjatilaisuudessa pian Trumpin virkaanastujaisten jälkeen ja testasi heti virkaanastujaispäivänä, millaisia reaktioita julkinen natsitervehdys saa aikaan. Kuten kertomuksentutkija Juha Raipola on todennut, kysymys on lojaaliuden selvittämisestä: kuka tuomitsee; kuka tukee; kuka selittää tilanteen joksikin muuksi.5Juha Raipola, Mitä Steve Bannonin ja Elon Muskin kainalontuuletukset tarkoittavat? Juha’s substack 21.2.2025. Verkossa: viralism.substack.com/p/mita-steve-bannonin-ja-elon-muskin
Toinen kriittinen hetki oli, kun Musk ja tämän orwellilaisittain nimetty ”hallinnon tehokkuuden virasto” eli DOGE (Department of Government Efficiency) ajoi alas Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto USAID:in. Alasajon seurauksena esimerkiksi maailman suurin HIV:n leviämistä estävä ohjelma lakkautettiin Muskin kotimaassa Etelä-Afrikassa. Lopputuloksena on valtavaa kärsimystä maailman köyhimmillä alueilla ja erityisesti rodullistettujen ihmisten keskuudessa. Tällä on vaikutuksia myös turvallisuuspolitiikkaan, sillä USAID:illa on ollut keskeinen rooli niin sanotussa pehmeässä vaikuttamisessa ja esimerkiksi tiedustelutiedon keräämisessä. Kuten historioitsija Jussi Jalonen kirjoitti: ”ennakkotapaus siitä, miten Yhdysvallat vetäytyy maailmalta, on nyt olemassa.”6Jalonen 2025. Sanoista siirrytään tekoihin.
Kolmas mahdollisuus ymmärtää ja nimetä muuttunut tilanne avautui, kun Trump alkoi toistaa Putinin puheita ja kieltäytyi tunnustamasta, että Venäjä aloitti sodan sekä väitti Ukrainan presidentti Zelenskyia ”diktaattoriksi”. Näitä lausuntoja Trump vielä siloitteli jälkikäteen, mutta naamiot riisuttiin lopullisesti Valkoisen talon tapaamisessa helmikuun lopussa. Trump ja Vance hyökkäsivät Zelenskyia vastaan ja Trump väitti totuuden ja arkijärjen vastaisesti, että tämä ei ”halua rauhaa”. Puheet muuttuivat teoiksi, kun Yhdysvallat tapaamisen jälkeen katkaisi Ukrainalta elintärkeän aseavun ja tiedustelutiedon. Näin se pakotti Ukrainan neuvottelemaan tulitauosta ja mineraalisopimuksesta, joka antaisi Yhdysvalloille pääsyn Ukrainan keskeisiin luonnonvaroihin. (Tätä kirjoittaessa tietoa sopimusten syntymisestä ei vielä ole.)
Näiden tapahtumien myötä on selvää, kenet Trump näkee liittolaisina ja ketkä ovat Trumpin silmissä vastustajia ja/tai imperialistisen toiminnan kohteita. Financial Timesin Edward Lucen sanoin: ”Trump 2.0:n ensimmäisten viikkojen suurin opetus on, että Nato on käytännössä toimintakyvytön ja Venäjällä on neuvottelupöydässä kaltaisensa saalistaja.”7Edward Luce, Bringing fruits to Trump’s volcano: Starmer edition. Financial Times 28.2.2025. Verkossa: www.ft.com/content/562f8d37-18a7-4900-bddc-9c1da08101b0
Ja The Guardianin Zoe Williamsia lainaten: ”Uusi maailmanjärjestys on juuri sitä, miltä se näyttää. Olemmeko liian peloissamme nimetäksemme sen?”8Williams 2025.
***
Poliittisen kulttuurin muutos mahdollistetaan ennen kaikkea sanoilla, muokkaamalla ’demokratian’ merkitystä ja demokratialle keskeisiä käsitteitä (’tasa-arvo’, ’vapaus’, ’rauha’) sekä normalisoimalla aiemmin tuomittuja ja epäinhimillistäviä ajattelu- ja puhetapoja.
Käsittelimme pari vuotta sitten tässä lehdessä laita- ja äärioikeiston tapoja muovata julkista keskustelua ja koostimme neuvoja aiheen käsittelyyn mediassa9Tommi Kakko, Anna Ovaska, Mikko Poutanen & Juha Raipola, Oikeistoradikaalien vaikuttamisstrategiat ja niiden purkaminen. niin & näin 3/2023. Verkossa: netn.fi/artikkelit/oikeistoradikaalien-viestintastrategiat/; Annastiina Kallius, Tommi Kakko, Anna Ovaska, Mikko Poutanen & Juha Raipola, Katsaus Unkariin. niin & näin 3/2023. Verkossa: netn.fi/artikkelit/katsaus-unkariin/. Tarkastelun kohteena oli tuolloin erityisesti perussuomalaisten toiminta Suomessa ja rinnalla esimerkkinä Unkari, missä muutos liberaalista demokratiasta autoritaariseen hallintoon tapahtui nopeasti, alle kymmenessä vuodessa äärioikeistolaisen Fidesz-puolueen noustua valtaan vuonna 201010Annastiina Kallius, Tommi Kakko, Anna Ovaska, Mikko Poutanen & Juha Raipola, Katsaus Unkariin. niin & näin 3/2023.. Nyt vastaava kehitys on kiihtymässä Yhdysvalloissa. Autoritaarisen ja äärioikeistolaisen ajattelun ytimessä on kulttuurisen muutoksen luominen. Tämän takia myös Trump 2.0 keskittyy niin vahvasti esimerkiksi transihmisten ja maahanmuuttajien demonisointiin. Poliittisen kulttuurin muutos mahdollistetaan ennen kaikkea sanoilla, muokkaamalla ’demokratian’ merkitystä ja demokratialle keskeisiä käsitteitä (’tasa-arvo’, ’vapaus’, ’rauha’) sekä normalisoimalla aiemmin tuomittuja ja epäinhimillistäviä ajattelu- ja puhetapoja.11Kakko ym. 2023.
Siksi myös median rooli muutoksen tunnistamisessa ja nimeämisessä on olennainen.
On valtava riski, että media päätyy toistamaan Trumpin puhetta ja tapoja kehystää tapahtumia. Tällöin annetaan tilaa hänen tavalleen muokata todellisuutta ja jaettu käsitys totuudesta sirpaloituu. Trump pyrkii esimerkiksi tietoisesti hämärtämään ymmärrystä siitä, mitä rauha merkitsee. Tämä näkyi jo helmikuun alussa, kun Trump esitti Gazan sodan ratkaisuksi etnistä puhdistusta, jossa palestiinalaiset pakotettaisiin siirtymään toisiin maihin. Uutisoinnin alkuvaiheessa mediassa oli nähtävissä kyvyttömyyttä kirjoittaa auki Trumpin puheiden tosiasiallinen, kansainvälisen oikeuden vastainen merkitys. Ilmaisujen kuten ”palestiinalaisten siirtäminen” selittäminen jätettiin tutkijoiden tehtäväksi jatkojutuissa, ja uutisotsikoihin pääsivät Trumpin käyttämät termit12Esim. Liisa Niemi, Trump ehdotti palestiinalaisten siirtämistä Jordaniaan ja Egyptiin: ’Gaza on tällä hetkellä purkutyömaa’. HS 26.1.2025. Verkossa: www.hs.fi/maailma/art-2000010990056.html; Hanna Freyborg, Läpensä laitonta, sanoo tutkija Trumpin suunnitelmista. HS 5.2.2025. Verkossa: www.hs.fi/maailma/art-2000011014766.html. Myös trumpilaisen ”diili”-sanan vakiintuminen osaksi suomalaisen median kielenkäyttöä on näennäisen triviaali mutta hälyttävä esimerkki samasta ilmiöstä13Yhtenä esimerkkinä: Marko Junkkari, Näin Orpo tulkitsee Trumpin diiliä. HS 26.2.2025. Verkossa: www.hs.fi/politiikka/art-2000011060129.html. Käytäntöjä on onneksi jo osin petrattu toimituksissa14Esimerkiksi Helsingin Sanomien uutinen onnistui hiljattain tiivistämään ingressissä asian ytimen: ”Väestön pakkosiirto vastaisi etnistä puhdistusta, mikä olisi sotarikos.” Uutisen otsikko oli: ”Netanjahu: On aika antaa palestiinalaisille ’vapaus lähteä’ Gazan kaistalta.” HS 3.3.2025. Verkossa: www.hs.fi/maailma/art-2000011072571.html. Ukrainan tapauksessa Trump on puolestaan ryhtynyt kuvaamaan ”rauhaksi” prosessia, joka Yhdysvaltojen ja Venäjän suunnittelemassa muodossa – ilman jaettua ymmärrystä sodan aloittajasta sekä konkreettisia turvatakuita ja poliittista tukea Ukrainalle – avaisi Venäjälle mahdollisuuden uuteen hyökkäykseen15Ks. esim. Timothy Snyder, Is it a peace process? Thinking about 4.3.2025. Verkossa: snyder.substack.com/p/is-it-a-peace-process-short-video. Niin ikään Musk on alkanut väittää, että Zelenskyi haluaa ”ikuista sotaa”16Seb Starcevic, Musk accuses Zelenskyy of pushing ’forever war’ with Russia. Politico 3.3.2025. Verkossa: www.politico.com/news/2025/03/03/musk-zelenskyy-ukraine-russia-00208981?. Mustaa maalataan valkoiseksi.
***
Zoe Williams kirjoittaa The Guardianin kolumnissaan siitä, miksi fasismin nimeäminen on niin vaikeaa. Ensin tulee jonkinlainen häpeä: kuka hysteerinen hölmö kulkee huutamassa ympäriinsä, että ”fasisti”? Tätä seuraa taikauskoinen ajatus siitä, että asiasta puhuminen vain pahentaa tilannetta.17Williams 2025. Vaikuttaa, että Suomi on nyt jälkimmäisessä vaiheessa. Keskeisimpien poliitikkojen kannanotot tiivistyvät presidentti Stubbin lausuntoihin, joissa hän kertoo nukkuvansa yönsä hyvin. Mustan esittäminen valkoisena on oikeastaan ihan tavallista. Ainakaan siihen ei kannata reagoida.
Williams kuvaa, miten juutalainen journalisti Charlotte Beradt (1907–1986) keräsi vuosina 1933–1939 saksalaisten unia ja salakuljetti ne mukanaan Yhdysvaltoihin, missä hän koosti niistä kirjan The Third Reich of Dreams (1968). Unissa toistui esimerkiksi ajatus, että unien näkeminen on kiellettyä. Lisäksi niissä toistuivat kuvat kaikkialle ulottuvasta valvonnasta ja väkivallasta jo ennen kuin ne olivat todellisuudessa alkaneet. Kaikkein vahvin teema oli halvaantuminen ja kyvyttömyys toimia: ihmiset uneksivat, että heidän kätensä olivat pysähtyneet Sieg Heil -tervehdyksiin ja että he olivat menettäneet äänensä. Williams kirjoittaa:
”Ongelma lamaantumisessa on, että se läpäisee kaiken. Jos et voi reagoida uutisiin, et voi katsoa uutisia, mutta tiedät niiden olevan silti olemassa. Kun välttelet katsomasta, et pysty ajattelemaan edes seuraavaa kuukautta pidemmälle. Oman itsen kuvittelu sitä kauemmas tuntuu ongelmien kerjäämiseltä. Jäätyminen tuntuu miellyttävämmältä kuin sopeutuminen uuteen todellisuuteen. Joskus ei tarvitse etsiä ongelmia – ne löytävät sinut joka tapauksessa.”18Sama.
