Paperi a priori

Taidegrafiikan alueella on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana tapahtunut huomattavia muutoksia, mikä on johtanut taiteenalan osittaiseen uudelleenmuotoutumiseen. Taideteoreetikko Rosalind Kraussin 1979 julkaistun ”Sculpture in the Expanded Field” -artikkelin innoittamana taidegrafiikan nykyiseen tilanteeseen on ryhdytty viittaamaan ilmaisulla ”painetun taiteen laajentunut kenttä”. Tämä kertoo pyrkimyksestä ottaa taidegrafiikan ajatteluun mukaan myös sen pitkään ajattelematta jäänyt teoreettinen perusta. Taidegrafiikka on nimittäin perinteisessä muodossaan ollut pitkälti ontologisesti määrittymätöntä. Viime vuosina on ryhdytty kutsumaan ”painetuksi taiteeksi” (printed art) taidegrafiikan tulevaa, jatkuvan muutoksen tilassa olevaa ontologiaa, joka reflektoi omaa olemisen tapaansa, painettuuttaan. Vaikkei painetun taiteen painoalusta nykytilanteessa enää aina olekaan paperi – se voi yhtä lailla olla esimerkiksi iho ‒ painettu taide on kosketuksissa siihen, mitä nimitän artikkelissani paperi a prioriksi. Lue lisää…