Filosofian iltojen historiaa

Tampereen kaupunginkirjastossa aloitettiin vuonna 1922 opintokerhotyö ensimmäisenä Suomessa. Tarkoituksena oli “ jäsenten tietojen ja sivistyksen kartuttaminen lukemisen, opiskelun ja valistavan seurustelun avulla”. Kerhon jäsenet joutuivat vuosittain antamaan myös “kirjallisen taitonäytteen”. Kolmessa kerhossa opiskeltiin itsekasvatusta, Aleksis Kiveä ja suomensukuisia kansoja. Opintokerhojen nimet vaihtelivat vuosien mittaan ja välillä ei ollut toimintaan rahaakaan, vaan vetäjät toimivat ilman palkkiotakin osan aikaa. Viimeiset opintokerhot kokoontuivat vuonna 1959.

1939 aloitti filosofinen kerho, jonka perusti ja joka kokoontui kirjaston johtajan tohtori Uuno Saarnion johdolla. Tutkimuskirjana käytettiin Eino Kailan “Persoonallisuutta” ja Woodworthin “Psykologiaa”. Kun Maisteri Raoul Palmgren tuli johtajaksi vuonna 1940, filosofinen kerho muutettiin sosiologiseksi. Vuonna 1942 Palmgrenin erottua opiskeltiin jälleen psykologiaa ja filosofiaa. Kerho toimi vilkkaasti myös sotien aikana. Syksyllä 1945 filosofisen kerhon kokouksissa kävi keskimäärin 42 henkilöä. Kerhoa vetivät mm. maisterit Eero Nallinmaa ja Ilpo Kaukovalta. Filosofian kerho käsitteli viimeisinä vuosinaan psykologiaa ja yhteiskuntatieteellistä kirjallisuutta ja kerhotyö päättyi kuten muukin opintokerhotyö vuonna 1959.

Uuno Saarnion siirryttyä Helsinkiin vuonna 1940 hän vei opintokerhoajatuksen sinnekin. Helsingin kaupunginkirjaston filosofian kerhossa oli sen perustamisesta lähtien mukana nuori filosofianopiskelija Raili Kauppi. Kun yliopistot olivat suljettuja sotien aikana ja muutenkin opiskelijan oli elätettävä itsensä, kävi se Raili Kaupilta kätevästi olemalla kirjastossa töissä ja samalla kiinni “opinnoissa”, vetämässä filosofian kerhoa.

Oltuaan kirjastonhoitajana Helsingissä yli 20 vuotta Raili Kauppi siirtyi vuonna 1963 Tampereelle kirjasto-opin lehtoriksi Yhteiskunnalliseen korkeakouluun (joka oli muuttanut Tampereelle 1960 ja joka muuttui 1966 Tampereen yliopistoksi). Koko Helsingin kirjastoaikansa hän oli vetänyt filosofian kerhoa. Raili Kauppi nimitettiin filosofian professoriksi vuonna 1969, hänen hoidettuaan virkaa vuodesta 1966. Professori Kauppi oli Tampereen yliopiston ensimmäinen naisprofessori sekä ensimmäinen Suomessa filosofiasta väitellyt nainen. Jäädessään eläkkeelle Tampereen yliopistosta hän ehdotti kirjastonjohtaja Elna Elonheimolle filosofian iltojen uudelleen elvyttämistä.

Filosofian illat aloitettiinkin Kaupin ehdotuksesta syksyllä 1985 kaupunginkirjastossa uudelleen. Emeritusprofessorina Raili Kauppi sekä järjesti, luennoi että johdatteli keskustelua pääkirjastossa pidetyissä filosofian illoissa vuoteen 1992. Nyt ne toimivat yleisoluentosarjan muodossa opintokerhon sijaan ja yleisömääräkin vakiintui useisiin kymmeniin kuulijoihin. Parhaimmillaan nykyään pääkirjasto Metsossa järjestettävät alustukset vetävät yli sata kuuntelijaa luentosaliin.

Syksyllä 1993 Raili Kauppi vieraili illoissa vielä luennoitsijana. Sen jälkeen iltoja järjestettiin yhteistyössä Suomen fenomenologisen instituutin kanssa ja filosofi Juha Varton puheenjohtamina. Vuodesta 1998 lähtien illoista on vastannut filosofinen aikakauslehti niin & näin, ja niiden järjestäjänä ja puheenjohtajana toimi 2000-luvulla pitkään Tuukka Tomperi, sittemmin Risto Koskensilta, Jaakko Belt ja Noora Tienaho. Raili Kauppi kuoli vuonna 1995.