niin & näin ottaa vastaan kirjoituksia mitä moninaisimmista aiheista. Lue huolellisesti alla olevat kirjoittajaohjeet ja ota yhteyttä toimitukseen.

***

niin & näin -lehteen tarjottujen kirjoitusten ei tarvitse sopia mihinkään tiettyyn lehden päätemaan, sillä lehden numeroissa julkaistaan myös itsenäisiä kirjoituksia. Kirjoitukset voidaan kuitenkin ottaa osaksi suunnitteilla olevaa teemaa, jos ne sopivat siihen. Lehdessä ei ole mitään tiettyä tieteellistä, kulttuurista tai yhteiskunnallista painotusta. Kuitenkin myös tieteellisten artikkeleiden odotetaan avautuvan laajemmalle lukijakunnalle mahdollisimman hyvin: popularisointi ei ole tarpeen, mutta pienen asiantuntijapiirin erikoistermistöä ja puhetapoja kannattaa välttää. Niiden avaaminen tekee vain hyvää kirjoitukselle.

Tieteellisissä tutkimus- ja katsausartikkeleissa noudatetaan tieteellistä vertaisarviointia. niin & näin käyttää Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) vertaisarviotunnusta ja on sitoutunut noudattamaan tunnuksen käytölle asetettuja ehtoja. Lehden vertaisarvioidut artikkelit julkaistaan avoimesti ja viiveettä numeron verkkosivuilla; julkaistun version rinnakkaistallennus avoimiin julkaisuarkistoihin sallitaan taitetussa pdf-muodossa (kustantajan pdf). Numerosta 3/2022 eteenpäin vertaisarvioidut artikkelit myös lisensoidaan avoimella CC-lisenssillä. Numerot viedään kokonaisuudessaan lehden verkkoarkistoon kahden vuoden viiveellä.

Lue lisää avoimen julkaisemisen linjauksista, käyttöehdoista ja tekijänoikeuksista täältä.

Toimituksen omissa lausunnoissa kiinnitetään perusteellista huomiota kirjoitusten sisältöön, argumentaatioon, tyyliin ja kielelliseen ilmaisuun. niin & näin -toimituksen lausuntoja on kiitetty erinomaisiksi kansainvälisilläkin mittapuilla.

Muunlaisetkin tekstit kuten esseet, kolumnit, yleissivistävät kirjoitukset, käännökset, arviot ja esittelyt arvioidaan perusteellisesti toimituskunnan kesken. Niille ei pyydetä varsinaista vertaisarviolausuntoa, mutta usein asiasisältö tarkastetaan aiheen asiantuntijalla.

Kuten aina, lopullinen julkaisupäätös jää lehden toimitukselle. Ennen julkaisua kaikki kirjoitukset toimitetaan perusteellisesti yhteistyössä kirjoittajan kanssa.

Lehden lyhyet kirjoittajaohjeet alla. Laajemmat ohjeet voi ladata tästä (pdf). Kirjoittajia pyydetään kiinnittämään huomiota myös viitteistöön ja kirjallisuusluetteloon, jotta tekstin toimittamisen aikana vältytään turhalta työltä.

***

Ohjeet lehden kirjoittajille

Artikkelin ihannepituus on 30 000–40 000 merkkiä välilyönteineen ja viitteineen, kolumnin 7 500. Kirja-arvioiden pituus on 4500–9000 merkkiä välilyönteineen. Tieteellisissä tutkimus- ja katsausartikkeleissa noudatetaan referee-menettelyä.

Lähetä käsikirjoitus toimitukselle sähköpostin doc-liitetiedostona. Liitä saateviestiin nimi, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero sekä kirjoittajatiedot (nimi, arvo ja/tai toimi, paikka) kirjoittajaluetteloa varten. Yhteensopivuusongelmista johtuen toimitus toivoo, että OpenOffice-ohjelmalla tehtyjä tiedostoja ei lähetetä tai toimitukseen otetaan ainakin yhteyttä etukäteen tarvittavien muutosten takia.

Älä käytä mitään tekstinkäsittelyohjelmien muotoilutoimintoja (ei tyylimäärittelyä, sarkaimia, sivunumerointia eikä tavutusta). Käytä vain kursiivia tekstin korostamiseen ja vieraskielisiin termeihin, ei lihavointia tai alleviivausta. Merkitse leipätekstiin kursiivilla myös teosten nimet, mutta artikkelien nimet lainausmerkeissä. Käytä kaksinkertaisia lainausmerkkejä sitaateissa, korostaessasi tiettyä termiä ja ironisessa tms. merkityksessä. Käytä yksinkertaisia lainausmerkkejä käsitteiden korostamiseen sekä lainauksen sisällä. (Kaikenlaisia asioita kutsutaan ”työksi”. Professori toteaa: ”Työtä se on ’viherpiipertäjien’ filosofiakin.” Viime aikoina ’työn’ määrittely on noussut ”syvällisen” keskustelun aiheeksi.) Toisin kuin edellä, lainausmerkkien (kuten kursiivin) ylikäyttöä kannattaa kuitenkin välttää. Käytä vain samaan suuntaan kaartuvia lainausmerkkejä.

Laadi artikkelin alkuun 2–6 virkkeen pituinen ingressi, joka johdattaa lukijan kirjoituksen teemoihin. Vältä kuitenkin tyyliä ”Tässä artikkelissa käsittelen… Lopuksi totean…”. Jaa teksti väliotsikoilla. Huomaa, että lehtitekstissä hyvin pitkät kappaleet ja luvut ovat kankeita. Vältä myös liian pitkiä väliotsikoita. Jutun pääotsikossa voi olla alaotsikko. Jos haluat merkitä sitaatin, luettelon tms. erillisenä sisennettynä kappaleena, merkitse sen alkuun [SISENNYS] ja loppuun [SISENNYS LOPPUU].

Käytä viitteisiin tekstinkäsittelyohjelman loppuviitetoimintoa (ja arabialaisia numeroita). Käytä vain loppuviitteitä, ei ala- eikä teksti- tai sisäviitteitä. Ilmoita loppuviitteessä kirjoittajan nimi, vuosiluku ja sivunumerot (Drakulić 2007, 14–15). Toistuvaan viitteeseen viitataan merkinnällä ”Sama” + tarvittaessa sivunumerot. Huom: kirja-arviossa voit kuitenkin viitata arvosteltuun teokseen tekstin sisäisellä sulkuviitteellä, mutta muihin teoksiin normaalisti loppuviitteellä.

Merkitse kirjallisuusluetteloon kirjoittajan suku- ja etunimi, teoksen nimi, kustantaja, kustantajan kotipaikka ja ilmestymisvuosi. Teos kursiivilla, artikkelin nimi ilman kursiivia. Aikakauslehtiartikkelista ilmoita julkaisun nimi, lehden numero ja sivunumerot. Kokoelma-artikkeleista artikkelin nimi ensin, sitten teos kursiivilla ja sen julkaisutiedot normaaliin tapaan. Mainitse suomennoksista myös alkuteoksen nimi, ilmestymisvuosi ja kääntäjä. Myös uudelleen julkaistuista klassikkoteksteistä on hyvä mainita alkuperäinen julkaisuvuosi. Viitteissä ja lähdeluettelossa on, toisin kuin leipätekstissä, hyvä käyttää lyhenteitä (mm., esim., ks., vrt.).

• Dewey, John, Democracy and Education. An Introduction to the Philosophy of Education (1916). Free Press, New York 1997.
• Hacking, Ian, Mitä sosiaalinen konstruktionismi on? (The Social Construction of What?, 1999). Suom. Inkeri Koskinen. Vastapaino, Tampere 2009.
• Nagel, Thomas, What Is It Like to Be a Bat? Philosophical Review. Vol. 83, No. 4, 1974, 435–450.
• Petman, Jarna, Pahuuden patologisesta dialektiikasta. Teoksessa Immanuel Kant. Radikaali paha. Paha eurooppalaisessa perinteessä. Toim. Ari Hirvonen & Toomas Kotkas. Loki, Helsinki 2004, 271–288.
• Simmel, Georg, Eräistä filosofian nykyongelmista (Über einige gegenwärtige Probleme der Philosophie, 1912). Suom. Olli Pyyhtinen. niin & näin 4/2006, 42–45.

Viittaukset kokonaisiin toimitettuihin teoksiin (mutta mieluiten yksilöidysti artikkeleihin):

• Ruokonen, Floora & Werner, Laura (toim.), Visions of Value and Truth. Understanding Philosophy and Literature. Societas Philosophica Fennica, Helsinki 2006.

Laita kaikki kysymykset tai huomautukset saateviestiin. Lähetä kaaviot tai taulukot erillisinä tiedostoina. Tarkemmat muotoiluohjeet lähetetään pyydettäessä. Julkaistavaksi hyväksytyt kirjoitukset voidaan julkaista samalla tai myöhemmin myös lehden verkkosivuilla.

Tarkempia ohjeita löytyy laajemmista kirjoittajaohjeista (pdf).