Filosofian illat syksyllä 2022: Joutilaisuus

Joutilaisuus vie velttouteen ja rappioon. Tai niin ainakin tulee helposti ajatelleeksi, mutta miksi? Filosofian illat syventyvät työteliäisyyden, vetelehtimisen, lorvimisen ja joutenolon kysymyksiin.

Joutilaisuuden historiaa
Johanna Ilmakunnas, pohjoismaisen historian professori, Åbo Akademi
Keskiviikko 12.10. klo 18, pääkirjasto Metson Lehmus-sali

Miten työteliäisyyteen ja joutilaisuuteen on suhtauduttu aikain saatossa? Miten työ, vapaa-aika ja joutilaisuus limittyivät varhaismodernilla ajalla, ennen teollistumista ja tehtaanpillin tai konttorityön määrittelemää ajankäyttöä? Kenen työ oli arvokasta omana aikanaan tai nykyajan silmin?

Illan juontaa niin & näin -toimittaja Risto Koskensilta. Tilaisuus tulkataan viittomakielelle.

Joutilaisuuden pahe
Tommi Kakko, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
Keskiviikko 26.10. klo 18 pääkirjasto Metson Lehmus-sali

Onko joutilaisuus aina paheellista? Nykyajan työelämä painottaa usein lepoa ja palautumista, jotta työntekijät jaksaisivat työskennellä tehokkaammin ja pidentää työuriaan, mutta onko palautuminen tehokkuuden nimissä oikeastaan joutilasta aikaa? Brian O’Connor väittää kirjassaan Joutilaisuus (niin & näin, 2021), että itsensä kehittämisen velvoite liitettiin osaksi ihmisen perimmäistä luontoa valistuksen ajan ajattelussa. Filosofiset argumentit joutilaisuuden puolesta ovat sen jälkeen kaikuneet kuuroille korville. Tehokkuuden ja puuhakkuuden taustalla on sen sijaan vuosisatoja filosofiaa, joka painaa sitä tiedostamattomankin ihmisen harteilla. Tommi Kakko tarkastelee esitelmässään joutilaisuuden taustalla piilevää ajattelua ja väittää, ettei taakasta voi noin vain päättää luopua.

Illan juontaa niin & näin -toimittaja Risto Koskensilta. Tilaisuus tulkataan viittomakielelle.

(Artikkelikuva: Per Hilleströmin maalaus Kerijä. Nationalmuseum (Stockholm))