Kuule, koe & näe
niin & näin 3/2020 ilmestynyt!
Laajassa teemapaketissa ”Kieli” filosofit ja kielentutkijat pohtivat, mitä ihmiskieli on ja miten sitä voi tutkia. Perustavasti ansioituneen fennougristin ja tieteen popularisoijan Kaisa Häkkisen haastattelussa saadaan vilaus siitä, miltä suomalainen kielitiede on vuosien varrella etymologin silmin näyttänyt. Lisäksi selviää, mitä linnun nimitysten historia kielii tavastamme käsitteellistää todellisuutta ja mitä yhteistä on mursulla ja norsulla.
Teeman avaavassa esseessä filosofi Lars Hertzberg pohtii, kuinka vaikeaa kielestä on saada otetta, ja ehdottaa, että olisi pikemminkin kysyttävä, mitä puhe on. Hannele Dufva, Ulla Tiililä ja Vesa Heikkinen kertovat omissa kirjoituksissaan, miten ymmärtävät kielen sosiaalisena vuorovaikutuksena ja poliittisena ja institutionaalisenakin toimintana. Taru Kolehmainen kuvaa suomen yleiskielen kehittymistä sen normittamisen tuloksena, ja Ulla-Maija Forsberg käsittelee Stadin slangin kehitystä. Kielen ja maailman suhteeseen ja siihen, mikä tämän suhteen määrittelee, paneutuu Jussi Haukioja. Numeron mittavassa alkuhaastattelussa antropologinen lingvisti ja kielitieteen metateoreettikko Nick Enfield esittää oman näkemyksensä kielestä vuorovaikutustilanteista nousevana ilmiönä.
David Robertsin käännösteksti käsittelee ”liukuvan perustason” ongelmaa: ihmiset tottuvat maailman vähä vähältä yhä etenevään kurjistumiseen eivätkä siksi edes huomaa sitä. Miten voimme varautua ympäristöuhkiin, jos ne jäävät näkymättömiksi? Tiia-Mari Hovila tutkii artikkelissaan, miten ansaitustikin kritisoitu erottelu mannermaiseen ja analyyttiseen filosofiaan vaikuttaa edelleen institutionaalisesti suomalaisessa yliopisto-opetuksessa. Laura Piippo ja Hanna-Riikka Roine jatkavat niin vain näin -palstalla keskustelua digitalisoitumisen merkityksestä kirjallisuuden lukemiselle.
Mika Perälä ja Eero Salmenkivi avaavat filosofian ylioppilaskirjoitusten tehtävien luonnetta ja kevään 2020 kokeen kysymyksiä. Mukana on myös kokeessa erinomaisesti pärjänneen abiturientin Salla Siiran koevastaus.
Elokuvapalstalla keskustellaan taloutta kuvaavista elokuvista. Päivänpolttavia aiheita ruotiva Otteita ajasta -osio ottaa näppeihinsä muun muassa julkisen puheen intersektionaalisesta feminismistä ja somen keskustelukulttuurin sadistisuuden. Kirja-arvioissa perataan antiikin lääketiedettä, Frankfurtin koulukunnan Erich Frommia sekä kasvifilosofiaa käsitteleviä teoksia
Syysnumeron 3/2020 sisällysluetteloon, vapaasti luettaviin verkkoteksteihin ja kaikille avoimen juttuarkiston helmiin voi tutustua lehden verkkosivuilla.
Yhteydenotot
niin & näin -päätoimittaja (paatoimittaja(at)netn.fi):
Risto Koskensilta, 040 721 0957
yhteyspäällikkö, ilmoitukset ja tilaukset:
Jukka Kangasniemi, jukka.m.kangasniemi(at)gmail.com, 040 721 4891
niin & näin on vuodesta 1994 ilmestynyt laajan yleisön tiede- ja kulttuurilehti, jota julkaisee Eurooppalaisen filosofian seura ry. Yhdistys julkaisee myös niin & näin -kirjasarjaa ja pitää yllä filosofian verkkoportaalia Filosofia.fi.
