Kuule, koe & näe
niin & näin -lehden kesänumero 2/21 ilmestynyt!
Kesänumerossa lääketieteeseen, sairauteen ja terveyteen kytkeytyvät monimutkaiset yhteiskunnalliset rakenteet ja yksilölliset kokemukset nousevat esiin muun muassa hoivakotien äänimaailmoissa, teatterin näyttämöllä, anoreksiaa sairastaneiden haastatteluissa. Niihin pureudutaan myös kansanparannuksen käytännöissä, päivittäismedian artikkeleissa, antiikin filosofiaa ja lääketiedettä yhdistävissä kirjoituksissa, lääkärien hoitopäätöksissä ja päihdetutkimuksen taustaoletuksissa. Lisäksi puretaan esimerkiksi käsityksiä vammaisuudesta ja kykenevyydestä sekä avun ja hoidon tarpeesta, merkityksistä ja muodoista. Numeron avaa monitaiteen valtion taidepalkinnon 2019 saaneen, vammaispoliittisen taiteilija Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimosen haastattelu. Teeman vertaisarvioiduissa artikkeleissa Riikka Papunen tutkii kehitysvammaisen ja häntä avustavan ei-kehitysvammaisen näyttelijän suhdetta ja tuenannon vastavuoroisuutta näyttämöllä. Pekka Louhiala ja Oskar Lindholm kirjoittavat ”näyttöön perustuvasta lääketieteestä” (”evidence-based medicine”, EBM), EBM-liikkeen suosiosta ja ongelmakohdista. Susanne Uusitalon artikkeli kartoittaa eettisiä näkökulmia päihderiippuvuudesta toipumisen tutkimukseen ja sen vaikutuksiin. Lisäksi teemassa julkaistaan kaksi tuoretta suomennosta brasilialaiselta tiedetoimittaja ja biologi Luciana Rathsamilta. Rathsam on seurannut pandemiaa koskevan harhaanjohtavan tiedon leviämistä ja kirjoittaa covid-19-tautiin liittyvästä negationismista.
Kesänumerossa otetaan myös kantaa poliittiseen osallistumiseen ja julkiseen puhetilaan. Jälkimmäisen reunaehtoja hahmottelevat Pekka Sauri ja Sami Syrjämäki kirjeenvaihdossaan niin vai näin -palstalla. Joonas Martikaisen vertaisarvioitu artikkeli puolestaan tutkii poliittista köyhyyttä toimijuuden kokemuksen murtumisena.
Numeron päätoimittaja Tytti Rantanen taustoittaa pääkirjoituksessaan Ranskassa kuohuvaa jälkipyykkiä 1970-luvun vetoomuksista alaikäisten suojaikärajan laskemiseksi. Keskustelu lasten ja nuorten seksuaalisen suostumuksen mahdollisuuksista ja merkityksistä ei ole vanhentunut hyvin. Rantanen myös avaa elokuvapalstalla esseetrilogian feministisestä kokeellisesta elokuvasta ja videotaiteesta. Numeron kolumnistina kulttuurituottaja ja kirjoittaja Heidi Backström lähestyy kriittisesti Elina Talvensaaren kiitellyn Neiti Aika -elokuvan antamaa kuvaa yksinäisyydestä.
Kirja-arvioissa puntarissa muun muassa David Foster Wallacen Päättymätön riemu, Tarja Roinilan viimeiseksi jääneet Thomas Bernhard -käännökset sekä Jukka Sarjalan tuore tutkimus Turun romantiikasta. Numerossa julkaistaan myös käännöksenä Ursula K. Le Guinin essee fiktion monimuotoisuudesta sekä avataan aivan uusi palsta, ”Kaikuja koulusta”.
Numeron taiteilijat ovat akryylimaalin ja käsityömateriaalien luomilla tekstuureilla ihmiskehon kudoksia jäljitteleviä kuvia loihtiva Jenna Kähönen sekä ruusuaiheeseen liittyvistä saduista ja mytologioista innoittunut Kukka-Maria Rosenlund.
Kesänumeron 2/2021 sisällysluetteloon, vapaasti luettaviin verkkoteksteihin ja kaikille avoimen juttuarkiston helmiin voi tutustua lehden verkkosivuilla.
Yhteydenotot
niin & näin -päätoimittaja (paatoimittaja(at)netn.fi):
Tytti Rantanen, 040 741 8992
yhteyspäällikkö, ilmoitukset ja tilaukset:
Jukka Kangasniemi, jukka.m.kangasniemi(at)gmail.com, 040 721 4891
niin & näin on vuodesta 1994 ilmestynyt laajan yleisön tiede- ja kulttuurilehti, jota julkaisee Eurooppalaisen filosofian seura ry. Yhdistys julkaisee myös niin & näin -kirjasarjaa ja pitää yllä filosofian verkkoportaalia Filosofia.fi.
