Arkipäivän kekseliäisyys 1

Ihmiselämä ei ole pelkkä markkinoinnin, populismin ja teknokratian temmellyskenttä, eivätkä ihmiset ole sen paremmin ehdollistettuja kuluttajia kuin tottelevaista laumaakaan. He ottavat haltuun, ymmärtävät väärin ja panevat risaiseksi täysin tahallaan. Massoittamisen takaa paljastuu kokonainen omaehtoisten kulttuurimuotojen kirjo.

Kulttuurikonservatiivin katsannossa kansa näyttää laumalta höynäytettäviä hölmöjä. Se ei ymmärrä omaa etuaan, se äänestää väärin ja se pysyy rauhassa leivällä ja sirkushuveilla. Maailmanparantajan katsannossa kansa näyttää joukolta paarustavia uhreja. Sitä käytetään hyväksi, sen tietoisuus hämärretään ja se pamputetaan tottelevaiseksi. Yhteistä näkemyksille on kansan mieltäminen tahdottomaksi massaksi, jota poliitikot, teknokraatit ja markkinamiehet vetävät ja vedättävät.

Mutta arkipäivän tutkimuksen klassikoksi noussut Arkipäivän kekseliäisyys osoittaa, että tavallisella ihmisellä on konstinsa pärjätä. Kadunmies tai -nainen ottaa televisio-ohjelmat ja käyttäytymiskoodit vastaan, mutta käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa.

Arkipäivän kekseliäisyys 2 ilmestyi suomeksi syksyllä 2013.

19,90 € (kestotilaajille –25 %)

Sisällys

Suomentajalta

Tekemisen tavat

 Yleisjohdanto

1. Kuluttajien tuottaminen
2 Käytäntöön soveltajien taktiikat

Ensimmäinen osa: Hyvin tavanomainen kulttuuri

Omistus

I Yhteinen paikka: Arkikieli
  ”Jokainen” ja ”ei kukaan”
Freud ja tavallinen ihminen
Asiantuntija ja filosofi
Wittgensteinin malli arkikielestä
Nykyaikainen historiallisuus 

II Kansanomaiset kulttuurit
  Eräs brasilialainen ”taide”
Sananlaskulausuma
Logiikkoja: leikkejä, satuja ja sanomisen taitoja
Eräs kaappauskäytäntö: omat hommat työajalla

III Pärjääminen: Käyttötapoja ja taktiikoita
  Käyttötapa eli kulutus
Strategioita ja taktiikoita
Käytäntöjen retoriikat: vuosituhantisia ansoja

Toinen osa: Teorioita tekemisen taidosta

IV Foucault ja Bourdieu
  1 Hajautuneita tekniikoita: Foucault
2 ”Oppinut tietämättömyys”: Bourdieu

V Teorian taidot
  Leikkaa ja käännä: Teorian resepti
”Taitojen” etnologisoituminen
Tietämättömyyden tarinat
Ajattelun taito: Kant

VI Tarinoiden aika
  Sanomisen taito
”Iskuista” kertominen: Detienne
Muistin ja tilaisuuden taito
Historioita

Kolmas osa: Tilan käytännöt

VII Kävelyllä kaupungissa
  1. Kaupungin käsitteestä urbaanikäytäntöihin
2. Kadonneiden askelten puhe
3. Myyttisyys: Mikä ”liikuttaa”

VIII Junassa ja sellissä

IX Tilan kertomuksia
  ”Tiloja” ja ”paikkoja”
Reitit ja kartat
Rajanvetoja
Rikollisuutta?

Neljäs osa: Kielen käytöt

X Pyhän kirjoituksen talous
  Kirjoittaminen: Moderni ”myyttinen” käytäntö
Lain kirjautumisia kehoon
Kehosta toiseen
Lihaksitulemisen laitteistot
Representaation koneisto .
”Naimattomuuskoneet”

XI Äänen lainauksia
  Paikaltaan siirretty lausuma
Faabelintiede
Kehonäänet

XII Lukeminen: Salametsästystä
  Kirjan antaman ”informaation” ideologia
Lukeminen: Väärinymmärrettyä toimintaa
”Sananmukainen” merkitys, yhteiskunnallisen eliitin tuote
Tämä ”julkea poissaolo” on ”kaikkialla läsnä olevuuden” harjoitusta
Leikkien ja juonien tiloja

Viides osa: Uskomisen tavat

XIII Poliittinen uskottavuus
  Uskomusten arvon väheneminen
Eräs arkeologia. uskomisen kauttakulut
”Hengellisestä” vallasta vasemmisto-oppositioon
Todellisuuden pystyttäminen
Ääneen lausuttu yhteiskunta

XIV Se, mille ei voi antaa nimeä: Kuoleminen
  Ajateltavaksi mahdoton käytäntö
Sanominen on uskomista
Kirjoittaminen
Terapeuttinen valta ja sen kaksoisolento
Katoavainen

Epämääräisyyksiä

  Kerrostuneet paikat
Monivaiheinen aika

Viitteet