Kirjat
Kirjat

Mitä on antiikin filosofia?
LOPPUUNMYYTY
Hän ei museoi menneisyyttä, vaan hankkii antiikista niin elämänhallinnan kuin aikalaisanalyyttisyydenkin välineitä, palauttaa elämänfilosofian kunniaan ja oikaisee väärät käsitykset. Filosofiasta tulee elävää ja elettyä, ja se saadaan kaikkien saapuville. Elämälle vieraat opetussuunnitelmat, riihikuivat teoriarakennelmat ja pikkuseikkoihin takertuvat spekulaatiot ovat turhan päiten saaneet omia ”filosofian” nimen. On aika palauttaa filosofia arvoonsa myös arkielämässä.
”Eikö filosofi voitaisi määritellä filosofista diskurssia kehittelevän professorin tai kirjailijan sijasta antiikissa yleisen käsityksen mukaisesti ihmiseksi, joka elää filosofista elämää?”, kysyy Pierre Hadot.
LOPPUUNMYYTY
”Elämänfilosofisesti virittyneen tutkimuskirjallisuuden huipputeksti Tapani Kilpeläisen erinomaisena suomennoksena.”
– Esa Saarinen
”Teos on huomattavan rikas ja monitasoinen ja heijastelee tekijänsä laaja-alaista oppineisuutta, joka nojaa vuosikymmenten omakohtaiseen tutkimustyöhön erityisesti uusplatonismista. … Kaiken kaikkiaan teos on huomattava lisä antiikin filosofiaa koskevaan suomenkieliseen kirjallisuuteen. … Se on oivallinen teos antamaan yleiskuvan filosofiasta elämäntapana antiikissa.”
– Mikä Perälä, Agricola
Sisällys
Suomentajalta
Esipuhe
Ensimmäinen osa
Platonin filosofimääritelmä edeltäjineen
I Filosofia ennen filosofiaa
Kreikan ensimmäisten ajattelijoiden historia
Paideia
Viidennen vuosisadan sofistit
II ”Filosofoinnin” käsitteen ilmaantuminen
Herodotoksen todistus
Filosofinen toiminta, Ateenan ylpeys
Sofian käsite
III Sokrateen hahmo
Sokrateen hahmo
Sokraattinen tietämättömyys ja sofistisen tiedon kritiikki
”Yksilön” kutsu ”yksilölle”
Sokrateen tieto: moraalisen pyrkimyksen ehdoton arvo
Itsestä huolehtiminen, muista huolehtiminen
IV Filosofin määritelmä Platonin Pidoissa
Platonin Pidot
Eros, Sokrates ja filosofi
Isokrates
Toinen osa
Filosofia elämäntapana
V Platon ja Akatemia
Filosofia elämänmuotona Platonin Akatemiassa
Kasvatushanke
Sokrates ja Pythagoras
Poliittinen pyrkimys
Kasvatus ja tutkimus Akatemiassa
Platoninen elämänvalinta
Hengelliset harjoitukset
Platonin filosofinen puhe
VI Aristoteles ja hänen koulunsa
”Teoreettinen” elämänmuoto
”Teoreettisen” elämän eri tasot
Filosofisen puheen rajat
VII Hellenistiset koulut
Yleispiirteitä
Hellenistinen kausi
Itämaisia vaikutteitako?
Filosofiset koulukunnat
Yhtäläisyyksiä ja eroja: elämäntavan valitsemisen ensisijaisuus
Yhtäläisyyksiä ja eroja: opetusmetodit
Kyynisyys
Pyrrhon
Epikurolaisuus
Kokemus ja valinta
Etiikka
Fyysinen ja kanoninen
Harjoitukset
Stoalaisuus
Perustava valinta
Fysiikka
Tietoteoria
Moraaliteoria
Harjoitukset
Aristotelismi
Platoninen Akatemia
Skeptisismi
VIII Keisarikuntakauden filosofiset koulukunnat
Yleispiirteitä
Uudet koulukunnat
Opetusmetodit: kommentaarien aikakausi
Elämänvalinta
Plotinos ja Porfyrios
Elämänvalinta
Minän tasot ja filosofisen diskurssin rajat
Jälkiplotinolainen uusplatonismi ja teurgia
Filosofinen diskurssi ja tahto luoda harmonia perinteiden välille
Elämäntapa
IX Filosofia ja filosofinen puhe
Filosofia ja filosofisen puheen monimielisyys
Hengelliset harjoitukset
Esihistoria
Ruumiinharjoitukset ja sielunharjoitukset
Suhde itseen ja minuuden keskittäminen
Askeesi
Minuus, nykyhetki ja kuolema
Itseen keskittyminen ja tietoisuuden tutkisteleminen
Suhde kosmokseen ja itsen laajeneminen
Minuuden laajeneminen kosmokseen
Katse ylhäältäpäin
Fysikka hengellisenä harjoituksena
Suhde toiseen
Viisas
Viisaan hahmo ja elämänvalinta
Filosofinen puhe viisaasta
Maailman ja viisaan mietiskely
Johtopäätös
Kolmas osa
Katkos ja jatkuvuus. Keskiaika ja uusi aika
X Kristinusko ilmestyksen filosofiana
Kristinusko määrittelee itsensä filosofiaksi
Kristinusko ja antiikin filosofia
XI Antiikin käsitys filosofiasta katoaa ja palaa esiin
Vielä kerran: kristinusko ja filosofia
Filosofia teologian palvelijana
Järjen taiteilijat
Filosofia elämäntapana -ajatus ja sen kestävyys
XII Kysymyksiä ja näkökulmia
Kirjallisuus
Kronologia
Viitteet