Olet täällä

Open access -haastattelu II: kustantajien ajatuksia

Open access -haastattelu II: kustantajien ajatuksia

niin & näin 1/16

Open access ja digihumanismi nyt ja tulevaisuudessa: haastatteluita

Ensimmäinen erä: kirjastojen kuulumisia

Vastaajina FinELib-konsortion palvelupäällikkö Arja Tuuliniemi ja Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen

Toinen erä: kustantajien ajatuksia

Vastaajina Gaudeamuksen kustannusjohtaja Leena Kaakinen ja Vastapainon toimitusjohtaja Kimmo Jylhämö

Kolmas erä: digihumanismin kuulumisia

Vastaajana professori Mikko Tolonen, Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto

 

***

Toinen erä: kustantajien ajatuksia

Vastaajina Gaudeamuksen kustannusjohtaja Leena Kaakinen ja Vastapainon toimitusjohtaja Kimmo Jylhämö

Lisääntyykö avoin kustantaminen tulevaisuudessa?

Leena Kaakinen (LK): Suomessa avoin julkaiseminen voi lisääntyä merkittävästi vain, jos siihen kehitetään rahoitusmalleja, jotka ovat järkeviä ja kohtuullisia niin kirjoittajan kuin julkaisijankin kannalta. On kohtuutonta, jos se sysätään julkaisijoiden ja kustantajien harteille. Julkaisun tuottaminen maksaa. Jos ja kun avoin saatavuus tarkoittaa julkaisun myyntitulojen heikentymistä, julkaisutoiminta muuttuu mahdottomaksi, ellei kehitetä rahoitusmallia julkaisukustannusten kattamiseen. Toisaalta on kohtuutonta, jos vastuu avoimen julkaisemisen rahoituksesta sysätään yksittäisten tutkijoiden ja tutkimushankkeiden harteille. Jo nyt liian suuri osa tutkijoiden ajasta menee rahoituksen hakemiseen.

Kimmo Jylhämö (KJ): Tiedon saatavuus on tärkeää, ja open access on tutkimusmaailman vastaus siihen, että suuret kansainväliset kustantajat laskuttavat tieteellisistä kirjoista ja artikkeleista kohtuuttoman paljon. Toisaalta vapaa pääsy tieteeseen ja tietoon on hyvä, mutta se ei ole sellaisenaan ratkaisu, jos se tuhoaa samalla kustantamisen perusperiaatteet. Tässä mielessä journalismi ja tieteellinen tieto ovat samojen kysymysten edessä. Kuka suodattaa tiedon, kuka toimii portinvartijana ja tarkistaa kirjoitukset? Ja kuka sen maksaa?

Vastapainon kannalta open access toimii ongelmitta, jos menettelylle löytyy maksaja. Tämä ei ole toistaiseksi ollut käytäntö, mutta jos se yleistyy, olemme erittäin tyytyväisiä. Perusongelma on se, että tieteellisissä ja toimitetuissa kirjoissa kustantajan on hyvin vaikea saada kirjan kustannuksia katettua, jos se on myös ilmaiseksi saatavilla. Näin toki voidaan toimia sopimuksen puitteissa silloin, kun kirja on ollut maksullisena saatavilla tietyn ajan tai sen painos on myyty loppuun.

Jos siis yliopisto, tutkimusprojekti tai muu vastaava taho maksaa open accessista, se voidaan aina toteuttaa. Humanistisella alalla ja yhteiskuntatieteissä julkaistut kirjat eroavat kuitenkin usein tutkimusraporteista. Vastapaino pyrkii aina yleistajuisuuteen, eikä tämä kriteeri tietenkään toteudu aina tutkimusraporteissa. Meillä ei luonnollisesti ole mitään sitä vastaan, että tutkimusraportit julkaistaan esimerkiksi netissä, kunhan ne ovat eri asia kuin kustantajan toimittama kirja.

Minkälaisia rahoitusmalleja voisi kehitellä avoimelle kustantamiselle?

LK: Ehkä sopiva malli voisi löytyä yhteistyöllä. Minusta yliopistojen, kirjastojen, julkaisijoiden ja tutkimuksen rahoittajien pitäisi pohtia näitä asioita yhdessä. Ehkäpä voisi perustaa vaikkapa yhteisen julkaisurahaston, jonka tarkoituksena olisi rahoittaa juuri avointa julkaisemista. Jotain tällaista ilmeisesti onkin jo kehitteillä.

KJ: Tällä hetkellä parhaan pohjan OA:lle tarjoaa mielestäni FinELibin e-kurssikirjaprojektin kanssa tehtävä pilottikokeilu, jossa kirjastot ostavat tieteellisiltä kustantajilta lukukertoja. Vastapainolla on yli 70 nimekettä tässä pilotissa, yli sata kirjaa Ellibsissä ylipäänsä. Pilotti alkoi elokuussa, ja kirjastoille on olemassa kahdeksan eri lisenssimallia. Kirjastot saavat ottaa e-kirjat, millaisella lisenssillä haluavat. Tietääkseni SKS on aloittanut OA-kokeilun pienille tutkijayleisöille kohdennetuissa tutkimuksissa, mutta heillä on siihen erillinen rahoitus. Englanninkielisten kirjojen julkaiseminen OA-hengessä on vaikea istuttaa kustannuspolitiikkaan, koska sille on hankala löytää rahoitusta. Toistaiseksi emme myöskään ole kustantaneet englanninkielisiä kirjoja.

Jaa tämä