Olet täällä

Open access -haastattelu III: digihumanismin kuulumisia

Open access -haastattelu III: digihumanismin kuulumisia

niin & näin 1/16

Open access ja digihumanismi nyt ja tulevaisuudessa: haastatteluita

Ensimmäinen erä: kirjastojen kuulumisia

Vastaajina FinELib-konsortion palvelupäällikkö Arja Tuuliniemi ja Helsingin yliopiston kirjaston ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen

Toinen erä: kustantajien ajatuksia

Vastaajina Gaudeamuksen kustannusjohtaja Leena Kaakinen ja Vastapainon toimitusjohtaja Kimmo Jylhämö

Kolmas erä: digihumanismin kuulumisia

Vastaajana professori Mikko Tolonen, Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto

 

***

Kolmas erä: digihumanismin kuulumisia

Vastaajana professori Mikko Tolonen, Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto

Minkälaisena näet digitaalisten ihmistieteiden tilanteen Suomessa vuonna 2016?

Mikko Tolonen (MT): Digitaaliset ihmistieteet kehittyvät Suomessa hyvää vauhtia. Helsingin yliopistossa olemme kehittäneet opetusta ja jatkotutkimukseen liittyviä asioita. Ehkä tärkein kehityksen mittari on kuitenkin Suomen Akatemiassa tammikuussa 2016 käynnistynyt Digitaalisten ihmistieteiden DIGIHUM-ohjelma. Humanistiset tutkimuskysymykset ovat hyvin edustettuina. Lisäksi maaliskuussa 2016 järjestettiin Oslossa ensimmäinen yhteinen pohjoismainen Digital Humanities -konferenssi, jossa oli erittäin monipuolinen suomalaisedustus.

Lisäksi yhtenä positiivisimmista kehityskuluista voidaan mainita, että muistiorganisaatiot ovat hyvin innokkaasti mukana yhteistyössä digitaalisia ihmistieteitä kehittävien tahojen kanssa. Nostan esiin erityisesti Kansalliskirjaston, koska se liittyy omaan tekemiseeni. Myöskään avointa tiedettä ja tutkimusdatainfrastruktuurien kehittämistä ei ole suinkaan unohdettu, vaan tärkeitä rakenteellisia hankkeita on käynnissä. Kun ottaa huomioon, että olemme juuri irronneet telineistä, tilanne näyttää kaikkineen melko myönteiseltä.

Näetkö tiedonlouhinnan sovelluksia filosofiassa ja mitä ne voisivat olla?

MT: Tiedonlouhinnalla on monia sovelluksia filosofiassa. Tärkeimpänä näkisin sen, että saataisiin muodostettua ensin laajan filosofisen materiaalin sisältäviä koneluettavia aineistoja. Tämän jälkeen voitaisiin lähteä tekstilouhinnan avulla etsimään esimerkiksi rakenteellisia yhtäläisyyksiä filosofisessa argumentoinnissa, mikä saattaa sitten avata tuntemattomia ovia ja lisätä esimerkiksi filosofian historian ymmärrystä. Olemme [emeritusprofessori] Simo Knuuttilan kanssa vähän yrittäneet miettiä, mitä tämä käytännön tasolla merkitsee. Ensin nimittäin tarvitaan ne filosofiset aineistot, mitä louhia. Toki jo olemassa olevia koneluettavia aineistoja käyttäen päästään alkuun. Muun muassa David Humen tutkimuksessa tekstilouhintaa on maailmalla alettu jo soveltaa filosofisesti.

Kytkeytyvätkö avoin julkaiseminen ja big data toisiinsa jollakin tavalla?

MT: Totta kai kytkeytyvät. Mitä enemmän päästään käsiksi aineistoihin, olivat ne sitten tämän päivän artikkeleja tai alkuperäislähteitä, sitä enemmän on mahdollisuuksia tehdä niin sanottua big data -tutkimusta. Eli avoimen tieteen osalta kävellään käsi kädessä esimerkiksi avoimen julkaisun vihreän linjan ja tiedonlouhinnan kanssa. Tämä kaikki vaatii toki yksittäisen filosofin kannalta monitieteistä yhteistyötä. Mutta siksipä pitäisi myös ajatella digitaalisten ihmistieteiden mahdollisuuksia.

Jaa tämä