Kuvittelu sisäisin silmin on sekä ajattelun että esoteerisen harjoituksen muoto. Toden ja kuvitelman välinen raja voi asettua toisin sen mukaan, mikä kulttuurinen käsitys mielikuvituksesta sitä ohjaa. Animistisissa tai esoteerisissa maailmankäsityksissä on täysin perusteltua ajatella, että mielikuvitusta ei ole: kaikki on havaintoa tai merkki jostakin. Synnynnäinen kyvyttömyys nähdä mielikuvia valvetilassa, afantasia, on johdattanut tämän artikkelin kirjoittajan sisäisten aistien pohdinnan ja selkounitekniikoiden pariin. Tietoisen unennäön ja aistien kulttuurintutkimuksen läpi katsottuna näkemisen ilmiöt ja mielikuvituksen suhde todellisuuteen asettuvat erilaiseen valoon. Lue lisää…
