niin & näin 3/25

Keynes
teknologia, työruumis, tieto
Sodankylän elokuvajuhlat

Klassikkoesitelmässään ”Varhaiset uskomukseni” (1938) taloustieteen suuruus J. M. Keynes valottaa ajattelunsa lähtökohtia ja ydinperiaatteita. Jussi Ahokas syventyy johdannossaan Keynesin etiikkaan ja yhteiskuntafilosofiaan sekä niiden merkitykseen nykypäivänä. Suomennosta taustoittavat ja Keynes-kuvaa sävyttävät myös kääntäjä Jarkko S. Tuusvuoren näkemykselliset huomautukset.

Filosofi Jaana Parviaisen haastattelu avaa ”Teknologia, työruumis, tieto” -teemapaketin. Muissa kirjoituksissa tarkastellaan kielimalleja tiedollisen hallinnan välineinä, analysoidaan ihmisavusteisen ohjelmistorobotin käyttöä terveydenhuollon datatyössä ja pureudutaan digijättien pyrkimykseen hallita tekoälyn etiikasta käytävää keskustelua. Mona Mannevuo pohtii esseessään tekoälysovellusten suhdetta akateemisen työn muutokseen ja tieteen kasvuilmöihin.

Juttupaketti Sodankylän elokuvajuhlilta sisältää ohjaajavieraiden Athiná Rachíl Tsangárin ja Léonor Serraille’n haastattelut sekä katsauksen festivaalin kokonaisantiin. Ajankohtaisotteissa muistellaan Sandra Hardingia, pohditaan sivistystä Suomen Ateenassa ja vieraillaan Puistofilosofia-viikolla Ikaalisissa.

Jussi Ahokas, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö

Paula Alanen, KT, tutkimuspäällikkö, Tampereen yliopisto / Silta-Valmennusyhdistys ry, Tampere

Alba Ala-Pietilä, FM, runoilija ja kriitikko

Marja Alastalo, YTT, dosentti, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto

Tiia Annala, FM, Tampere

Jaakko Belt, päätoimittaja, Jyväskylä, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

Maarit Heikura, FM, Tampere

Taimi Kopra, HTK, Helsingin yliopisto

Arto Laitinen, professori, Tampereen yliopisto

Henrik Lassila, FM, Helsinki

Iiris Lehto, YTT, Itä-Suomen yliopisto

Ville Lähde, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö

Mona Mannevuo, FT, dosentti, yliopistotutkija, Helsingin yliopisto

Jakke Neiro, DPhil (awaiting conferment), University of Oxford

Thelma Nylund, FM, Helsinki

Jaana Parviainen, FT, filosofian dosentti, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto

Moona Pennanen, TaM, dokumentaristi, vapaa kirjoittaja, Helsinki

Tytti Rantanen, FM, toimittaja, toiminnanjohtaja, Helsinki

H.K. Riikonen, yleisen kirjallisuustieteen emeritusprofessori, Helsingin yliopisto

Kristina Rolin, tutkimusetiikan yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto

Ville Räisänen, FM, Tampere

Otto Sahlgren, filosofian väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

Esa Sironen, YTT, Jyväskylä

Liisa Steinby, professori emerita, Turun yliopisto

Tero Toivanen, tutkija, Helsinki

Jarkko S. Tuusvuori, Helsinki

Pirjo Vaittinen, FT, yliopistonlehtori (emerita), tutkija, Tampere

Keynes-teeman toimittaja:
Jaakko Belt

Teknologia, työruumis, tieto -teeman toimittajat:
Jaakko Belt, Juho Rantala, Lauri Lahikainen, Tiia Annala, Paula Alanen & Arto Laitinen

Anniina Vainionpää

”Olen tehnyt pääasiassa puupiirroksia ja monotypioita vuodesta 2004. Käsittelen elämän epävarmaa luonnetta teoksissani, joissa luonnossa tehdyt havainnot peilautuvat ihmisenä olemisen vastuuseen ja vaikutuksiin. Minua kiinnostavat asioiden väliset vuorovaikutussuhteet: kuinka esittää sekä ihmisen olemassaolo ja osa elämän kiertokulussa että vääjäämätön väliaikaisuus?

Kohopainossa kuva rakentuupäällekkäisistä kerroksista, paperi tallentaa tehdyn työn. Puupiirroksen tekeminen jäljittelee muistamisen tapahtumaa. Samoin kuin muisti, teos rakentuu kerros kerrokselta, tapahtuma tapahtumalta. Jotain tärkeää aina peittyy ja jää piiloon. Kun yrittää muistaa, muisto korruptoituu ja muuttuu. Työskennellessäni vedos vedokselta työ esittää erilaisia versioita siitä, mitä alussa oli tai tapahtui.”

Anniina Vainionpää (s. 1979) on kuvataiteilija ja taidegraafikko, joka asuu ja työskentelee Riihimäellä. Hän valmistui kuvataiteilijaksi Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulusta vuonna 2003 ja kuvataiteen maisteriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2018. Seuraava yksityisnäyttely järjestetään kuluvan vuoden loka-marraskuussa Galleria G:ssä, Helsingissä.

www.anniinavainionpaa.fi

 

Sakari Vinko

”Taiteen tekeminen on minulle työn lisäksi sen tutkimista ja tunnustelua, millaista on olla ihmisenä maailmassa kullakin hetkellä. Siinä elämän arkiset puolet nivoutuvat huomaamatta yhteen, ja läsnäolo väkevöityy minuuden ja toiseuden vuorovaikutuksessa. Kun haen aiheita maalauksille, lähden usein jäljittämään ärsykkeiden tai ohi lipuvien tunnetilojen jälkiä syventymällä asiayhteyksiin ja perille vieviin ajatusmalleihin. Joskus ne kiteytyvät ja tulevat vastaan vastakkainasetteluina ja jännitteisyyksinä, joista saadun idean käännän kollaasitekniikalla visuaaliseen muotoon.

Usein koen, että kohtisuoraan tarkasteltuna tutkittavan vuorovaikutuksen ilmentymät pakenevat ihmisen määrittelevää katsetta. Välittäjän kautta (by proxy) maalaten voi esittää asiat hyödyntämällä retorisia keinoja kuten allegoriaa, metaforaa ja satiiria. Kuvaus voi olla jopa eloisampi, kun sitä elävöittää vertauskuvilla tai liioittelee. Uskon, että maalaustaiteen avulla on mahdollista jäsennellä olemisen kokemusta ja tunnistaa siitä enemmän, kun eläytyy sen illuusioon.”

Sakari Vinko (s. 1994) on Helsingissä työskentelevä taidemaalari. Hän valmistui 2023 Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta. Samana vuonna hänen töitään oli esillä Taidekeskus Salmelan kesänäyttelyssä, jossa hänet palkittiin nuorten kuvataidekilpailun voittajaksi. Sittemmin hänen teoksiaan on nähty Tyrvään Pappilan kesänäyttelyssä ja Haihatuksen 25-vuotisnäyttelyssä. Vinkon kolmas yksityisnäyttely pidettiin Galleria Huudossa keväällä 2025.

sakarivinko.wordpress.com

Verkkotekstit

Jaakko Belt, Pääkirjoitus

Tero Toivanen, Äärioikeisto on äärioikeisto

Taimi Kopra & Thelma Nylund, Filosofiaa lehmuspuiden varjossa

Alba Ala-Pietilä, Holvista itää rukous (Erkka Filander, Siemenholvi)

Sisällys

Pääkirjoitus

Jaakko Belt, Pääkirjoitus

n & n -haastattelu

Tiia Annala, Aikalaisfilosofi demokratian, teknologioiden ja tietämättömyyden ytimissä – Haastattelussa Jaana Parviainen

niin vai näin

11 Jakke Neiro, Biologinen sukupuoli – Yhtenäinen ilmiö, joka ilmentyy vaihtelevasti yksilöissä?

Keynes

15 Jussi Ahokas, Hyvät asiat ja oikea toiminta – John Maynard Keynesin yhteiskuntafilosofiasta

27 John Maynard Keynes, Varhaiset uskomukseni

Kolumni

42 Tero Toivanen, Äärioikeisto on äärioikeisto

Essee

45 Mona Mannevuo, Sopeutumattomuutta kielimallien aikakauteen

Teknologia, työruumis, tieto

51 Otto Sahlgren, Suuret kielimallit tiedollisen hallinnan välineinä image

63 Marja Alastalo & Iiris Lehto, Robotinhalu – Ihmisavusteinen ohjelmistorobotti terveydenhuollon datatyössä image

75 Jaana Parviainen, Filosofit teknojättien etiikkapesulassa – Tekoälyn etiikka hyvetalouden markkinoilla

Essee

86 Pirjo Vaittinen, Sodan kokeminen Helvi Hämäläisen romaaneissa

Elokuvat

98 Jaakko Belt, ”Ikuinen onnen tila” – 40 vuotta Sodankylän elokuvajuhlia

103 Tytti Rantanen, Enemmän lämpöä, vähemmän toimintaa – Haastattelussa Léonor Serraille

106 Moona Pennanen, Elokuva elävänä organismina – Athiná Tsangári yhteisöllisen elokuvanteon voimasta

Otteita ajasta

114 Taimi Kopra & Thelma Nylund, Filosofiaa lehmuspuiden varjossa

117 Kristina Rolin, Marginaalisten näkökulmien filosofiaa – Sandra Harding (1935–2025)

120 Henrik Lassila, Millä tavalla filosofia edistyy?

122 Maarit Heikura, Metafysiikkaa kesän korvalla

123 Ville Räisänen, Esoterian ja filosofian suhteesta

126 Esa Sironen, Kuinka sanasta tulee lihaa?

Kirjat

130 Ville Lähde, Kestävyyden kimpussa (Teea Kortetmäki, Markku Oksanen & Mikko Puumala, Kestävyyden filosofia)

132 H. K. Riikonen, Antiikintutkimuksen haasteita (Marke Ahonen, Mika Perälä & Ville Vuolanto [toim.], Antiikki ja me. Miksi antiikintutkimusta tarvitaan)

137 Liisa Steinby, Kaipuu kaiken vallankumoukseen (Friedrich Hölderlin, Hyperion eli Kreikan erakko)

142 Alba Ala-Pietilä, Holvista itää rukous (Erkka Filander, Siemenholvi)

image

Arkistosta

Matti Itkonen, Tanssin filosofiaa. Keskustelu Jaana Parviaisen kanssa. niin & näin 1/99.

Rauli Hakli, Onko roboteista hoivaajiksi? (Tuomo Särkikoski, Tuuli Turja & Jaana Parviainen [toim.], Robotin hoiviin? Yhteiskuntatieteen ja filosofian näkökulmia palvelurobotiikkaan). niin & näin 1/21.

Pekka Mäkelä, Tarvitaanko Keynesia taas kapitalismin pelastajaksi? niin & näin 2/14.

Annick Steta, Mitä on jäljellä Keynesin vallankumouksesta? niin & näin 2/08.