niin & näin 3/26

Metsä

Tuore niin & näin 3/2026 menee talousmetsään. Teemapaketin tutkimusartikkelit käsittelevät eurooppalaisten metsien käyttöä ja merkityksiä sydänkeskiajalla sekä suomalaisen metsävallan kehittymistä toisen maailmansodan jälkeen. Kotimaiseen metsätalouteen paneutuvat myös kirjailija Teemu Kaskisen kolumni sekä Otto Snellmanin ja Fredric Mosleyn ”hiilinielurealismia” erittelevä puheenvuoro. Teema saa lisäpontta valikoimasta Reetta Pekkasen runoja.

Muissakin syysnumeron jutuissa paneudutaan ympäristöaiheisiin ja kolonialismiin, niin historian ja filosofian kuin taiteidenkin valossa. Alkuhaastattelussa filosofi Jean-Baptiste Fressoz purkaa vääriä käsityksiä energiasiirtymästä. Keijo Lakkalan tutkimusartikkeli analysoi Pentti Linkolan utooppista ajattelua.

Elokuvapalstalla käsitellään afrikkalaisen elokuvan kattausta Sodankylän elokuvajuhlilla. Aymeric Pantetin vertaisarvioitu artikkeli tulkitsee Pirjo Honkasalon Betoniyö-elokuvaa. Numeron taiteilijat ovat Eveliina Hämäläinen ja Ville Rinne.

Aapo Forsell, FM, kirjastovirkailija, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Riie Heikkilä, VTT, dosentti, Tampereen yliopisto
Anni Hella, FT, tutkijatohtori, Turun yliopisto
Sari Hietamäki, YTT, projektisuunnittelija, Jyväskylän yliopisto
Teemu Immonen, dosentti, Turun yliopisto
Tommi Kakko, FT
Outi Kaltio, FT, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Teemu Kaskinen, kirjailija, Savitaipale
Taimi Kopra, filosofian maisteriopiskelija, Helsinki
Kaisa Kortekallio, FT, päätoimittaja, Keuruu
Jutta Laitila, FM, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Keijo Lakkala, tutkijatohtori, Lapin yliopisto
Ville Lähde, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö
Vilma Mehtonen, sukupuolentutkimuksen maisteriopiskelija, Helsingin yliopisto,
Jukka Mikkonen, FT, Jyväskylän yliopisto
Sini Mononen, FT, Helsinki
Fredric Mosley, tutkija, Suomen ympäristökeskus
Ville Mäki, YTM, Jyväskylän yliopisto,
Juho Narsakka, vapaa kirjoittaja, Helsinki
Aymeric Pantet, Mediatutkimuksen dosentti, TIES-MSCA -tutkija, Turun yliopisto,
Reetta Pekkanen, runoilija, Turku,
Mikko Pelttari, toimittaja, kirjailija, Helsinki,
Moona Pennanen, TaM, elokuvaohjaaja
Thelma Nylund, FM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Ville Räisänen, FM, Tampere,
Otto Snellman, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Janne Säynäjäkangas, yhteiskuntatieteiden tohtori, Itä-Suomen yliopisto
Tero Toivanen, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö & Helsingin yliopisto, Helsinki

Metsä-teeman toimittajat: Mikko Pelttari & Janne Säynäjäkangas

Eveliina Hämäläinen

”Maalausteni aiheet perustuvat havaintoihin ja kokemuksiin siitä, millaista on elää yhteydessä ympäristöön ja muihin ihmisiin. Maalaamalla kuvaan ajan kulkua ja elämän hidasta muutosta. Kuvioaiheet täyttävät maalauksissani monesti koko kuva-alan ja voivat näyttää ensisilmäyksellä abstrakteilta. Teemoina voi nähdä ajatuksia sukupolvien välisestä jatkumosta, sekä ihmisen ja luonnon välisestä yhteydestä. Maalauksissani on muistumia kuvakudoksista ja viitteitä kuluneen kankaan tekstuuriin. Erilaisilla materiaalintunnuilla ja viittauksilla ajan jättämiin jälkiin tuon esiin pohdintoja kehollisesta tiedosta. Olen kiinnostunut siitä, miten muistikuvat muuttuvat taiteessa näkyviksi ja kosketeltaviksi ja kuinka käsintehty kantaa aistinvaraista tietoa ajasta toiseen. Teokset syntyvät monista päällekkäisistä värikerroksista, joita lisään, poistan ja kaiverran. Paikoin näkyviin jäävät alemmat kerrokset tai valkoinen pohjakangas. Teoksissani kaikki elollinen on vuorovaikutuksessa keskenään ja näyttäytyy samanarvoisena. Kasvit, eläimet ja siluettimaiset ihmiset yhtenä monimuotoisena koristeellisena kudelmana. Maalaukseni muistuttavat gobeliineja, joissa orgaaniset ja toistuvat aiheet avaavat näkymiä aistimiseen, muistiin ja materiaalisuuteen.”

Eveliina Hämäläinen (s.1984) on Helsingissä asuva ja työskentelevä taidemaalari. Kesällä 2026 Hämäläisen teoksia oli esillä Vastamaalattua-ryhmänäyttelyssä Sara Hildénin taidemuseossa. Keväällä 2027 Hämäläisen teoksia nähdään Circo Aereon & defunensemblen näyttämöteoksessa Kansallisoopperan Alminsalissa.

www.eveliinahamalainen.com
@evehamalai

Ville Rinne

Dokumentaarisen valokuvaajan Ville Rinteen teoskokonaisuus ”Tieteen luonto” tarkastelee ihmisen pyrkimystä ymmärtää luontoa tieteellisen tutkimuksen kautta. Vuodesta 2016 Rinne on kuvannut luonnontieteelliseen tutkimukseen liittyviä asioita: itse tutkijoita, kenttätöitä, tutkimusaineistoja ja eri tutkimusaloja. Kuvausmatkat ovat vieneet hänet tutkimus- ja sääasemille aina Tvärminnestä Kilpisjärvelle ja Utsjoelle. Teoskokonaisuus paitsi tarjoaa ikkunan luonnontieteellisen tutkimuksen ihmettelyyn myös nostaa esiin tutkijoiden pitkäjänteisen työn, joka näkyy suurelle yleisölle lähinnä lukuina ja diagrammeina sanomalehtien sivuilla – ja joka yleistyvän disinformaation, maailmanpoliittisten mullistusten sekä jatkuvien tieteeseen kohdistuvien leikkausten myötä näyttäytyy lähes yhtä hauraana kuin heidän tutkimuskohteensa.

Ville Rinne (s.1984) on Rovaniemellä asuva dokumentaarinen valokuvaaja sekä väitöskirjatutkija, joka suhtautuu dokumentaariseen valokuvaan epäilevästi. Hänen työskentelyään kuvaa parhaiten hitaus, jossa aika antaa tilaa virheille, ajatuksille ja omien valintojen kyseenalaistamiselle. Rinteen prosessissa on paljon yhteistä luonnontieteellisen tutkimuksen kanssa. Lapin yliopistoon tekeillä olevassa väitöskirjassaan Rinne tarkastelee dokumentaarisen valokuvan kritiikistä kumpuavia tarinallisia mahdollisuuksia, kuten post-dokumentarismia, osana dokumentaarisen valokuvan tutkimusperinnettä.

www.villerinne.com
@ville__rinne

Sisällys

Pääkirjoitus

3 Kaisa Kortekallio, Pääkirjoitus

niin & näin -haastattelu

7 Juho Narsakka, Energiasiirtymään ei saa mallia historiasta

Metsä

13 Mikko Pelttari & Janne Säynäjäkangas, Metsä on politiikkaa
15 Anni Hella, Teemu Immonen, Outi Kaltio & Jutta Laitila, Metsän uudet merkitykset – Antiikin traditiot ja ympäristön muutos sydänkeskiajalla image
29 Janne Säynäjäkangas & Tero Toivainen, Selluhegemonia – Suomalaisen metsävallan ruumiinavaus image
53 Teemu Kaskinen, Ex umbris et imaginibus in veritatem
57 Otto Snellman & Fredric Mosley, Niin kutsuttu hiilinielurealismi
68 Reetta Pekkanen, Kysymykset, kompostimadot

Artikkeli

75 Keijo Lakkala, Runo-Suomesta ylimysihmisten syväutopiaan – Pentti Linkolan utooppinen ajattelu image

Haastattelu

88 Aapo Forsell, Transsendentaalipragmatiikasta diskurssipragmatiikkaan – Filosofi Dietrich Böhlerin haastattelu

Elokuvat

96 Vilma Mehtonen & Taimi Kopra, Eletyn elämän todistuksia ja kolonialismin kritiikkiä Sodankylän elokuvajuhlilla – Kuusi afrikkalaista elokuvaa
103 Vilma Mehtonen & Taimi Kopra, Puista ja elokuvantekijöistä – Elokuvaohjaaja Abderrahmane Sissakon haastattelu
106 Aymeric Pantet, ”Ja kyllä ihmiset vaistoo, että loppu on lähellä” – Transsendentaalisen tyylin uudelleenarviointi Pirjo Honkasalon Betoniyössä (2013) image

Taide

116 Sini Mononen, Sivuääniä – Afrikkalaisen taiteen suurnäyttely hukkui Venetsian biennaalin vastaanotossa aikamme kohinaan
124 Ville Lähde, Sarkastista realismia ja toisinajattelijan optimismia – Ossi Somma 100 vuotta

Otteita ajasta

128 Jukka Mikkonen, Biodiversiteettitutkimuksen perimmäisten kysymysten äärellä
130 Ville Mäki & Sari Hietamäki, Dialogia Oulun tapaan
134 Riie Heikkilä, Tuoreita eväitä lukemiskeskusteluun Virosta

Kritiikki

138 Thelma Nylund, Perusteet haltuun (Hakkarainen & Slavov [toim.], Metafysiikan perusteet)
140 Tommi Kakko, Romaanihenkilöiden rakenteista (Vuola & Melender, Romaanihenkilön elämä)
142 Tommi Kakko, Systemaattisesta edesvastuuttomuudesta (Sarah Wynn-Williams, Edesvastuutonta väkeä. Tarina vallasta, ahneudesta ja idealismin hylkäämisestä)

Arkistosta

Ville Lähde, Metsäkeskustelun viidakossa (Erkkilä, Heinonen & Saastamoinen [toim.], Metsät ja eettinen argumentaatio). niin & näin 2/2005.

Tere Vadén, Metsien moninaiskäyttöä (Petteri Holma & Risto Pyykkö, Kairanviemä. Kirjailija A. E. Järvisen elämä). niin & näin 3/2008.

Jukka Mikkonen, Mietteitä metsäpolulta ja tulisijan äärestä. Näkökohtia puulämmityksen filosofiasta. niin & näin 4/2013.

Janne Honkasilta, Janne Säynäjäkangas & Soile Veijola, Hiljaisuutta pyytämässä. niin & näin 4/2016.

Tytti Rantanen, Ei-sanallisen etsijä, kasvottomien kuvaaja – Haastattelussa Pirjo Honkasaloniin & näin 2/2013.