niin & näin 4/25

Kriittinen eläintutkimus

Kriittisen eläintutkimuksen verkoston kanssa laaditussa teemanumerossa pureudutaan eläimellistämisen käytäntöihin ja eläinkysymyksen merkitykseen feministisen filosofian, kielitieteen, sosiologian, journalistiikan, vammaisaktivismin ja taiteellisen tutkimuksen näkökulmista. Muunlajiset eläimet ovat läsnä myös numeron kuvataiteessa.

Lisäksi talvinumero sisältää kielifilosofi Michael Devittin haastattalun, Ilja Lehtisen esseen immanenssifilosofian väkivallasta, Juha Hännisen kolumnin eutanasiakeskustelun käsitteellisestä aaltoilusta ja filosofi Alasdair MacIntyren muistokirjoituksen. Sini Mononen raportoi Istanbulin Biennaalista ja Ilpo Hirvonen Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilta.

Ajankohtaispalstalla käsitellään toimijuuden ja pseudotieteen kysymyksiä, Aristoteleen dynamis-käsitteen tulkintoja ja vapaata, demokraattista sivistysyliopistoa. Arviopalstalla ruoditaan valistuskirjallisuutta, John Bergerin eläinfilosofiaa, buddhalaisen filosofian länsimaisia tulkintoja ja David Graeberin viimeiseksi jäänyttä teosta.

Jenna Aarnio, VTM, väitöskirjatutkija, filosofian oppiaine, Turun yliopisto, Eerik Arvonen, filosofian maisteriopiskelija, Turun yliopisto, Matilda Aaltonen, tanssija, koreografi ja väitöstutkija, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Outimaija Hakala, kuvataiteilija, väitöskirjatutkija, Aalto-yliopisto, Jere Hallikainen, FM, Tampere, Olli Herranen, YTT, Tampereen yliopiston tutkijakollegium, Ilpo Hirvonen, FT, Helsingin yliopisto, Juha Hänninen, VTK, LL, Vantaa, Freja Högback, VTM, väitöskirjatutkija, sukupuolentutkimus, Åbo Akademi, Turku, Sanna Karhu, FT, VTM, dosentti, sukupuolentutkimus, Helsinki, Lumi Kauppinen, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, Kaisa Kortekallio, FT, päätoimittaja, Keuruu, tutkijatohtori, Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegium, Jenna Kuronen, FM, väitöskirjatutkija, Helsinki, Mikko Lahtinen, valtio-opin yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, Mika Leinonen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, Ilja Lehtinen, FM, TeM, väitöskirjatutkija, Helsinki, Ville Lähde, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö, Sini Mononen, FT, Helsinki, Juho Narsakka, vapaa kirjoittaja, Niko Noponen, VTT, TM, lehtori, Kuopion taidelukio Lumit, Tiina Ollila, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto, Juha Raipola, FT, Helsingin yliopisto, Jaakko Reinikainen, FT, Tampere, Anna Runsio, FM, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto, Ville Räisänen, FM, Tampere, Sunaura Taylor, taiteilija, Assistant Professor, University of California, Berkeley, Salla Tuomivaara, YTT, Turun yliopisto

Kriittinen eläintutkimus -teeman toimittaja: Salla Tuomivaara

Outimaija Hakala

Kuva: Kalle Mustonen.

Taide on minulle tapa olla ja tarkastella maailmaa, se on aineessa tapahtuvaa käsillä ajattelua. Teokseni ovat usein installaatioita, joiden työprosesseissa korostuu kappaleiden tai tekojen toisteisuus, pitkäkestoinen materiaalin kanssa oleminen. Opettelen jatkuvasti erilaisia perinnekäsityötaitoja – junttaan maata, kehrään kuituja, nyplään pitsiä. Lopulta päädyn palaamaan kuitenkin takaisin kipsivalun ja puupiirroksen pariin. Kuvanveiston ja grafiikan kahden perinteisen tekniikan yhdistäminen on taiteeni ytimessä.

Viime vuosina olen tehnyt taiteellista tutkimusta muunlajisten eläinten huomioon ottamisesta kuvataiteilijan työssä, he ovat siksi yhä enemmän korostuneet teosteni aiheissa. Tässä esille nostetut teokset ovat osa tutkimustani. Niiden juuret ovat metsässä, tontilla jonne rakennan metsägalleriaa. Siimeksessä virinneet ajatukset tai ympäristötaide siirtyvät toisessa muodossa kaupunkiin näyttelytiloihin, teoksiani ei olisi sellaisenaan olemassa ilman metsässä vietettyä aikaa. Konkreettisten lajien välisten kohtaamisten tai elävien olentojen taiteeseen asettamisen sijaan nämä teokset ovat perinteisiä representaatioita. Pidän taiteessa tärkeänä mahdollisimman vähäistä puuttumista muunlajisten elämään, etäisyyden säilyttävä havainnointi ja piirtäminen on yksi tapa toimia periaatteeni mukaan.

Outimaija Hakala (s. 1983) on kuvataiteilija ja taidehistorioitsija, joka viimeistelee taiteellista väitöstutkimusta Aalto-yliopistossa nykytaiteen alalla.

Siiri Korhonen

Olen 33-vuotias oululaislähtöinen kuvanveistäjä. Käsittelen töissäni ihmiskehoa ja siihen liittyviä toiveita, pelkoja ja uskomuksia. Veistoksissani ja piirroksissani ele tai figuurin asettelu tilaan synnyttää usein moniaikaisen vaikutelman, jossa arkisuus ja erilaiset reunaelämykset sekoittuvat.

Kuva: Olena Chumakova.

Materiaalini ovat kierrätettyjä ja usein jollakin tapaa viallista – esimerkiksi värivirheellistä, ylijäänyttä tai kertaalleen käytettyä puuta, poistotekstiilejä ja löydettyjä esineitä, joita käsittelen sekä kuvanveiston perinteisin tekniikoin että piirtämällä ja maalaamalla. Haluan kohdata sekä töideni aiheet että materiaalit ennakkoluulottomasti ja empatiaa tuntien, pyrkien löytämään tavan nostaa molempien yksilölliset olemukset taidettani rikastuttamaan.

Numeron teoskuvista pääosa on soolonäyttelystäni ”Hävikkiaika” (Galleria Huuto, Helsinki, 2025), jota innoitti kansanperinneaineistoissa esiintyvä marginalisoitujen kehojen rinnastuminen eläimen kehoon. Teoksissa vanheneva nainen sekoittuu kangaspuihin ja kutomisen salaperäiseen taitoon, ja erikoinen nuori kököttää jekuttajalintumaisesti jakkaralla. Töiden taustatutkimuksessa auttoivat Emilia Vesterinen (arkistotyö) ja Riikka Laaksoharju (tekstiiliteknologia), ja työskentelyä rahoitti Taiteen Edistämiskeskus.

siirikorhonen.com

Sisällys

Pääkirjoitus

3 Kaisa Kortekallio, Maailmojen monimuotoisuudesta

n & n -haastattelu

7 Jaakko Reinikainen, Michael Devitt kielifilosofiasta, Kripkesta ja naturalismista

Kriittinen eläintutkimus

12 Salla Tuomivaara, Sunaura Taylor – Eläimellistäminen alistamisen rakenteena

18 Sunaura Taylor, Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia (mutta jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset)

35 Outimaija Hakala, Taiteellista ajattelua kriittisen eläintutkimuksen puitteissa

41 Sanna Karhu, Karkuteillä: eläin feministisessä filosofiassa

48 Anna Runsio, Ehdotus uudeksi kielitieteen alaksi: Kriittinen eläinlingvistiikka image

64 Tiina Ollila, Elimelliset tappamisen rutiinit

68 Jenna Kuronen, Teollinen maidontuotanto Suomessa: myytit ja sukupuoli

76 Lumi Kauppinen, Median eläinkuvasta ja journalismin tehtävästä

80 Matilda Aaltonen, Millainen eläin sinä olet?

Näkökulma

86 Juha Raipola, Debattiteatterin kulisseissa

Essee

92 Ilja Lehtinen, Oleminen sotana – Kannibaalimetafysiikka, immanenssin ontologia ja väkivalta

Kolumni

108 Juha Hänninen, Sivuvaikutus vai suunniteltu tapahtuma – Kuolinapukeskustelun aaltoilua

Taide

112 Sini Mononen, Kissan ensimmäinen askel – Istanbulin Biennaali ajattelee suurnäyttelyn uudelleen

Elokuvat

120 Ilpo Hirvonen, Tuhon partaalla mutta valon puolella – 38. Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali

Otteita ajasta

126 Eerik Arvonen, Toimijuutta haastavissa olosuhteissa

128 Jere Hallikainen, Huuhaa hallinnossa ja kristallipallot kokoushuoneessa

129 Mika T. Leinonen, Dynamis: Voimat, kyvyt ja mahdollisuudet

130 Olli Herranen, Vapaa, demokraattinen sivistysyliopisto – ja viikko kriittistä teoriaa Korpilahdella

132 Niko Noponen, Marxilainen kritiikki, aristoteeliset käytännöt ja tomistinen perinne – Alasdair MacIntyre (1929–2025)

Kirja-arviot

136 Mikko Lahtinen, Valistus ennen ja nyt (Hemmo Laiho ja Olli Koistinen (toim.), Valistuksen haaste. Kirjoituksia järjen ja tiedon merkityksestä)

138 Jenna Aarnio, Katseen rajat ja eläimen toiseus – John Bergerin eläinesseiden äärellä (John Berger, Miksi katsoa eläimiä?)

139 Ville Räisänen, Filosofiasta Buddhan silmin (Jussi Ahlroth, Kirje Buddhalta. Länsimaisen filosofian buddhalainen historia)

142 Juho Narsakka, Antropologi paljastaa perimmäisen salatun totuuden maailmasta (David Graeber, Perimmäinen salattu totuus maailmasta)

Arkistosta

Eläin-teema 2/2015

Anna Nurminen, Kannibaalipiiri. niin & näin 1/2020

Johan L. Pii, Taito leikata, avata ja kantaa peuraa. niin & näin 1/2020

Thomas Nagel, Millaista on olla lepakko? niin & näin 1/2010

Elisa Aaltola, Sentimentaalisuus vs. analyyttinen järki – Tunteiden asema eläinetiikassa. niin & näin 2/2001.

Eläinetiikka-aiheisia tekstejä