Ajatuspajoista innovaatio-kumppanuuksiin

Ajatushautomot tuottavat tietoa vallankäyttäjille. Pääosin voittoa tavoittelemattomina ne havittelevat vaikutusmahtia. Samalla kun käsite think tank elää uutta elämäänsä myös yritysten innovointikeskuksissa, yhteiskunnalliseen ideakilpaan tulee mukaan seuraavan sukupolven kaupallisia toimijoita.

Maailmassa on 6 846 ajatuspajaa. Niiden asema muuttuu paraikaa talouden rakenteiden, sosiaalisten elämänmuotojen ja median murroksissa. Informaatio- ja verkostoyhteiskunnassa elämäntyylijournalismi, oma-apukirjallisuus ja iskulauseet muokkaavat yksilöiden ja yhteisöjen tahdonmuodostusta. Miten tilannetta tulkitsee korkealaatuiseen tiedonvälitykseen tottunut ja kriittis-luoviin ajattelutaitoihin kouliintunut kansalainen?

Raportti luotaa think tankien ja niihin vertautuvien uusmuotoisten vaikuttajaviestijöiden maailmaa. Tapausesimerkiksi otetaan nopeasti ajatusjohtajaksi noussut Filosofian Akatemia Oy. Sen puheet pannaan puntariin ja yhteistyöhankkeet koetteille. Tulokset vaativat keskustelua.

Lue raportin tiivistelmä.

Lataa koko raportti (pdf).

Oikaisut raporttiin.

Tekijöiden vastauksia lukijakommentteihin (7.7.2016).

Frank Martelan vastine raportiin (12.8.2016).

Filosofian Akatemian vastine raporttiin (12.8.2016).

Tekijät vastaavat väitteisiin (30.8.2016)

Tekijät: Yle-kohu, ratkes-trendi ja kriittinen journalismi (1.1.2017)

Tekijät: Miten julkinen järjenkäyttö rapautuu (Le Monde Diplomatique 3.4.2017)

Tekijät vastaavat raporttiarvioihin (2.8.2017)

”Vahvaa asiaa!”
– Liisa Keltikangas-Järvinen
Psykologian professori, Helsingin yliopisto

”Mainiota luettavaa. Hyvin syvällinen ja monipuolinen julkaisu. Pidän sitä erittäin tarpeellisena oman työssä kehittymiseni ja oman organisaationi kannalta. Sen kriittisyys on tarpeen. Raportin ansio on myös se, että kaikki, jotka ovat tekemisissä tutkimuksen kanssa – tutkijat, tutkimuksen hyödyntäjät ja tutkimusta välittävä media – ymmärtävät sen avulla, mistä kokonaisuudesta puhutaan, kun puhutaan suomalaisista tutkimuksesta eli tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja think tank -toiminnasta. Minun mielestäni tämä on todella hyvää keskustelua.”
– Karina Jutila, YTT,
Ajatuspaja e2:n johtaja
Yle Radio 1:n ohjelmassa Kultakuume 12/vii/16

”Järeä lukupaketti. […] Jokaisen opetustyötä tekevän olisi hyvä lukea tästä ydinkohdat ennen syksyn suunnitteluita (ja lobbausta).”
– Musiikinopettaja Antti Sunell
Twitterissä 25 & 27/vi/16

”Kun höpö puetaan tieteen kaapuun. Kiitos tästä Huhtala & co.”
– Empiirisen kasvatustieteen professori
Markku Niemivirta Twitterissä 16/vii/16

”Matalamielistä paskaa. Ilkeilevä ja nolo huti.”
– Valmennuskonsultti,
Trainers’ House Oyj:n perustaja
Jari Sarasvuo Twitterissä 25/vii/1

Sisällys

Tiivistelmä

Aluksi – Meidän filosofiamme

I Johdanto – Kriittiset kansalaistaidot

II Tausta – Ajatuspajoista myönteisyys ja innovaatiokonsultteihin, itseapuun ja elämäntyylijournalismiin

II.1 Ajatushautomoiden historiaa
II.2 Konsultoinnin ja manageroinnin kentästä
II.3 Ajatuspajoista tutkimusyrityksiin ja innovaatio­toimistoihin
II.4 ”Vanhan kierrätystä” ja ”yhteinen tahtotila”
II.5 Self-help ja lifestyle
II.6 Myönteisyyden pakettiratkaisut
II.7 Positiivisuuspainotuksen ongelmat

III Tapausesimerkki – Filosofian Akatemia Oy: luonteen erittelyä ja väitteiden koettelua

III.1 Tarina, tekijät ja tavoitteet
III.2 Suosio ja julkisuus
III.3 Paikka kartalla
III.4 Filosofian tarkempi laatu
III.5 Akateemisuuden lähempi luonne
III.6 Näennäissitaatit, elämäntaito ja itseapu
III.7 Kielteisyyttä ehkäisemässä
III.8 Luovuudesta innovatiivisuuteen
III.9 Koulutuslobbaus: pelit ja hauskuus
III.10 Poliittinen vaikuttaminen
III.11 Yhteistyöhankkeet
III.12 Kaikki huipentuu ja palautuu kutsumukseen
III.13 Kriittisyydestä ja ratkaisukeskeisyydestä

IV Päätelmät: Kritiikki luovan toiminnan edellytyksenä ja hyvän elämän reunaehtona

IV.1 Filosofian Akatemian kriittisen arvioinnin koonti
IV.2 Yleisiä johtopäätöksiä: kritiikin vieroksunnasta kritiikkiin olennaisena ajattelu- ja kansalaistaitona

Kirjallisuus

Liite 1 – Filosofian Akatemian filosofiset ja akateemiset sekä muut sitaatit

Liite 2 – Lauri Järvilehdon haastattelu: Filosofian Akatemia