Myötätuntoinen luonnonsuojelu – uusi uhka luonnon monimuotoisuudelle?

Ihmisten luontosuhteisiin on viime aikoina toivottu empatiaa ja myötätuntoa. Myös luonnonsuojeluun on ehdotettu uudenlaista, tunneperustaista moraalikehystä. ”Myötätuntoinen luonnonsuojelu” (compassionate conservation) vaatii, että eläimet kohdataan yksilöinä eikä niitä vahingoiteta edes suojelutoimissa. Monien suojelubiologien mukaan tutkimus ei kuitenkaan tue myötätuntoisen luonnonsuojelun ideoita – jotka eivät heidän mukaansa ole lopulta edes kovin myötätuntoisia. Lukuisat biologit pitävät myötätuntoista luonnonsuojelua päinvastoin haitallisena paitsi luonnon monimuotoisuudelle myös eläinten hyvinvoinnille. Esimerkiksi Don A. Driscollin ja Maggie J. Watsonin mukaan ”[m]yötätuntoisen luonnonsuojelun todennäköinen lopputulos on lisääntynyt maaperän köyhtyminen, lajien sukupuutot, luonnon samankaltaistuminen ja monissa tapauksissa lisääntynyt eläinten kärsimys”. Kiista on uusi ilmentymä suojelubiologian ja eläinoikeusliikkeen pitkäaikaisesta jännitteestä: toiset keskittyvät ensisijaisesti uhanalaisten lajien ja niiden elinympäristöjen tilaan, toiset taas korostavat eläinyksilöiden hyvinvointia. Tulevaisuudessa konfliktien voidaan odottaa lisääntyvän, kun ihmistoiminnan vaikutukset ekosysteemeihin kasvavat ja ymmärrys eläinten kognitiivisista ja emotionaalisista kyvyistä syvenee. Lue lisää…