toimitus

Pääkirjoitus 3/19

kirjoittaja

Edistyykö ihmissuku jatkuvasti kohti parempaa? Voiko vastauksen (ennalta) tietää? Miten vedota menneisyyden opetuksiin tai aiempiin tekoihin, kun ennustetaan vapaiden ihmisten tulevaa toimintaa? Näillä kysymyksillä preussilaisfilosofi Immanuel Kant (1724–1804) lähestyy edistymisen ongelmaksi kutsumaansa vyyhtiä 1700-luvun lopun vallankumousten vuosikymmeninä1. Perifilosofiset pohdinnat ihmisen moraalisesta luonteesta ja tietämisen rajoista johdattavat myös (myöhäis)valistuksen aikalaiskiistoihin historian suunnasta. Kantin mielestä edistymisen ongelmaa … Lue lisää

”Euroopan” ja ”lännen” kriisi Carl Schmittin ja Hannah Arendtin poliittisessa ajattelussa

kirjoittaja

Carl Schmittin (1888–1985) ja Hannah Arendtin (1906–1975) poliittinen ajattelu avaa ajankohtaisen näkökulman keskusteluun Euroopan ja lännen käsitteistä. Sekä Schmittin että Arendtin poliittisen teorian ytimessä on kertomus eurooppalaisen politiikkatradition synnystä ja sen kriisiytymisestä modernina aikakautena. He tarjoavat kaksi erilaista tapaa ymmärtää länsimaista historiaa, 1900-luvun poliittista maailmaa ja sen erilaisia kriisejä sekä kansainvälisen politiikan tulevaisuutta. Lue lisää…

Britannian velkavaltion synty ja David Humen velkakritiikki

kirjoittaja

David Humen (1711–1776) esseekokoelmassa Political Discourses vuonna 1752 julkaistu Of Public Credit on aikansa tunnetuimpia tekstejä julkisesta velasta. Esseet kuuluivat filosofin luetuimpiin kirjoituksiin. Myöhemmin laajennetusta kokoelmasta julkaistiin 17 painosta ja se käännettiin kirjoittajansa elinaikana viidelle kielelle. Political Discourses on arvioitu vaikutusvaltaisimmaksi taloutta käsitteleväksi julkaisuksi Adam Smithin Kansojen varallisuutta (The Wealth of Nations, 1776) edeltäneinä vuosikymmeninä. Siihen sisältyvistä kirjoituksista velkaessee on eittämättä kiivain. … Lue lisää

Pikseleitä, kohinaa ja haurautta

kirjoittaja

Syväoppivien koneoppimissovellusten tutkimus on ollut viimeiset vuodet suhteellisen insinöörivetoista. Tutkimusta ohjaa usein lähinnä ohjelmistokehitys, ja teoreettiset kysymykset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Insinöörialoilla myös monesti vierastetaan ajatusta, että tietoteknisten ongelmien ratkaisua varten haettaisiin vetoapua poikki- tai monitieteisestä tutkimuksesta. Nykyiset algoritmit ja erityisesti syväoppivat arkkitehtuurit tuottavat kuitenkin ongelmia, joita ei voida ratkaista vain ohjelmointiteknisesti. Adversariaalit eli häiritsevät … Lue lisää

Voiko kone ajatella? – Tieteellinen maailmankuva ja arkifenomenologia

kirjoittaja

Voiko kone ajatella? Voivatko koneet olla itsetietoisia tai autonomisia? Voivatko ne olla ihmisten kanssa vastavuoroisissa tunnustussuhteissa? Nämä näennäisen empiiriset kysymykset sekä pakottavat selventämään kysymyksissä esiintyviä käsitteitä että paljastavat näkökulmaeroja tieteellisen ja arkifenomenologisen maailmankuvan välillä. Wilfrid Sellarsin mukaan filosofian tehtävä on pyrkiä pelastamaan kaikki pelastamisen arvoinen molempien lähestymistapojen paljastamista maailmoista – tai pikemminkin yhden ja saman maailman aspekteista. Lue Lisää…

Onko tekoälyä olemassa?

kirjoittaja

2010-luvulla ei ole voinut välttyä tekoälyä koskevalta keskustelulta. Teknologiayrittäjä Elon Muskin mukaan tekoäly on ydinaseita vaarallisempi uhka ihmiskunnalle. Samaan aikaan Muskin johtama Tesla kehittää automaattiohjauksella varustettuja autoja, jotka pysyvät ainakin suurimman osan ajasta kaistaviivojen välissä. Muskin suhtautuminen tekoälyyn vaikuttaa ristiriitaiselta, ellei oteta huomioon, että hän kenties tarkoittaa vaarallisella tekoälyllä vahvaa tekoälyä, kun taas Teslan koneoppimiseen … Lue lisää

Numeron kirjoittajat

kirjoittaja

Jouni Avelin, kustannustoimittaja, Turku Jussi Backman, FT, dosentti, akatemiatutkija, Jyväskylän yliopisto Jaakko Belt, päätoimittaja, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Samuel Butler (1835–1902), englantilainen kirjailija, taidemaalari Hanna Hyvönen, arkkitehti, FM, Helsinki Lasse Hänninen, fil. yo., Jyväskylän yliopisto Tommi Kakko, FT, Aalto-yliopisto Tapani Kilpeläinen Aino Korrensalo, tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto Kaisa Kortekallio, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Hemmo Laiho, FT, tutkijatohtori, Turun yliopisto Arto Laitinen, professori, Tampereen yliopisto Ilja Lehtinen [Ks. kirjeenvaihto] Susanna Lindberg, filosofi, FT, … Lue lisää

Numeron kirjoittajat

kirjoittaja

Auringonkukkamafia, toisinaan jyväskyläläinen entiteetti Jouni Avelin, kustannustoimittaja, Turku Jarkko Halkonen Sauli Havu, yhteiskuntatutkimuksen opiskelija, Tampereen yliopisto Ilpo Hirvonen, väitöskirjatutkija, teoreettinen filosofia, Helsingin yliopisto Onni Hirvonen, yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto Ville Hämäläinen, kirjallisuustieteen ja teologian opiskelija, kriitikko, Lempäälä Brooke Jarvis, journalisti, Seattle Ville Kivimäki, dosentti,Tampereen yliopisto Vesa Kyllönen, FT, Helsinki Joonas S. Martikainen, VTM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Maria Matinmikko, runoilija, prosaisti, Helsinki Päivi Mehtonen, dos., kirjallisuudentutkija, Tampere Saara Moisio, väitöskirjatutkija, … Lue lisää

Numeron kirjoittajat

kirjoittaja

Jaakko Belt, päätoimittaja, väitöskirjatutkija,Tampereen yliopisto Tuukka Brunila, FM, väitöskirjatutkija, käyt. filosofia, Helsingin yliopisto Wolfram Eilenberger, filosofi, toimittaja, kirjailija, Berliini Cecilia af Forselles, ylikirjastonhoitaja, Kansalliskirjasto Minna Hagman, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Timo Kaitaro, FT, filosofian historian dosentti (HY), neuropsykologian erikoispsykologi Tommi Kakko, FT, yliopisto-opettaja, Aalto-yliopisto Sari Kivistö, yleisen kirjallisuustieteen professori,Tampereen yliopisto Inkeri Koskinen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto Hanna Kuusela, dosentti, yliopistotutkija, konsistorin jäsen,Tampereen yliopisto Mikko Lahtinen, FT, YTT, valtio-opin … Lue lisää

Numeron kirjoittajat

kirjoittaja

Theodor Adorno (1903–1969), filosofi, Frankfurt am Main Jonas Ahlskog, postdoc forskare i filosofi och idéhistoria, Åbo Akademi Laura-Elina Aho, teatteritieteen väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Marke Ahonen, dosentti, klassillinen filologia, Helsingin yliopisto Jouni Avelin, kustannustoimittaja, Turku Bertolt Brecht (1898–1956), näytelmäkirjailija, teatteriohjaaja, Saksa Hanna Etholén, FM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Danika Harju, fil. yo, Tampereen yliopisto Veli-Matti Huhta, vapaa toimittaja ja … Lue lisää