Rebecca Solnit, Orwell’s Roses. Granta, London 2021. 308 s. “Kuule istuta vielä se omenapuu vaikka tuli jo tukkaasi nuolee vaikka huomenna saaste jo laskeutuu vaikka huomenna aurinko kuolee hyvin mielin voin vierelläs vilkuttaa kun maailma hautaansa nilkuttaa” – Juice Leskinen, Myrkytyksen oireet (1981) Juicen kappale soi mielessäni useita kertoja lukiessani Rebecca Solnitin kirjaa Orwell’s Roses … Lue lisää
Pedagogisen filosofoinnin – tai lasten ja nuorten kanssa filosofoimisen – eurooppalaisen verkoston SOPHIAn vuosittainen tapaaminen tuo yhteen alan harjoittajia monista maista. Tapahtuma ei ole luonteeltaan tieteellinen seminaari vaan ennemminkin työpaja, jossa esitellään ja kokeillaan erilaisia filosofoinnin lähestymistapoja käytännössä sekä pohditaan, mitä toiminnalla oikeastaan tavoitellaan ja miksi. Kuva: Łukasz Krzywoń SOPHIA eli European Foundation for the Advancement … Lue lisää
Kasvatusfilosofia osoitti elinvoimaisuutensa Suomessa keväällä 2023 lukuisissa seminaareissa, keskusteluissa ja yleisöluennoissa. Tapahtumien moninaisuuden vuoksi ei seuraavassa ole mahdollista käsitellä niitä kutakin seikkaperäisesti, joten yleiskuvan ohessa keskityn katsauksessa yhteen erottuneeseen pääaihelmaan, kasvatuksen päämäärien pohdintaan. Maaliskuussa Henri Pettersson väitteli Oulun yliopistossa tutkimuksella ”Peruste uskoa. Kriittisen ajattelun mahdollisuudet ja rajoitukset kasvatustavoitteena”1. Vastaväittäjäksi saapui yksi tunnetuimmista nykyisistä kasvatusfilosofeista, etenkin … Lue lisää
Matti Harju asettaa pitkällä kertovalla esikoiselokuvallaan Natura (2023) haasteen suomalaiselle elokuvalle. Natura purkaa isolle valkokankaalle tarkoitetun pitkän elokuvan tekemisen hierarkioita. Pohjoismaissa kehitetyssä elokuvatuotantojen ”triangelimallissa” painotetaan tuottajan, käsikirjoittajan ja ohjaajan työn merkitystä esimerkiksi kuvaajan, äänisuunnittelijan, leikkaajan ja lavastajan työn jäädessä vähemmälle huomiolle. Harju purkaa työryhmätyön minimiin ja vastaa itse suurimmasta osasta tehtyä työtä. Lisäksi Naturassa yhdistyvät … Lue lisää
Saamenmaahan kohdistuu tänä päivänä risteäviä intressejä muiden muassa saamelaisten, kansainvälisten kaivosyhtiöiden ja ympäristöaktivistien tahoilta. Alueen muutospaine oli esillä jo belgialaisen avantgardisti Christian Dotremontin (1922–1979) matkakirjoituksissa, jotka ajoittuvat 1950–60-luvulle, aikaan etnografien tutkimusretkien ja massaturismin välillä. Dotremontille Saamenmaa paikkana kytkeytyi keskeisesti kirjoittamisen poetiikkaan, mistä osoituksena toimivat hänen logogramminsa eli sanapiirroksensa. Logogrammit ja lyyriset matkakertomukset dokumentoivat niin Saamenmaan … Lue lisää
Antti Salmisen ja Maria Matinmikon teoksissa lukemisjärjestystä koskevat valinnat kutsuvat tutkimaan tiedollisia ongelmia, jännitteisiä symbiooseja ja verkottuvuutta. Vaihtoehtoiset lukemisen reitit herättävät kysymyksiä valintojen mahdollisuuksista ja rajoitteista. Lue lisää…
Kun kriitikot toivovat lisää köyhyyskuvauksia, televisiokatsojat nauttivat rikkaiden ylellisyydestä. Rahan moralisointi houkuttelee, samalla kun ideologiakritiikki on kuollut. Miksi rikkaat ovat tulvineet televisioon? Ja miten nykydraama muokkaa käsityksiämme taloudellisesta eriarvoisuudesta ja hyvästä yhteiskunnasta? Lue lisää…
Viime vuosina niin kutsutussa fenomenologisessa psykopatologiassa on esitetty useita masennusanalyyseja. Fenomenologit ovat myös enenevissä määrin kääntyneet psykoanalyysin ja kehityspsykologian puoleen selvittääkseen esimerkiksi itsen ja toisen välisen suhteen tai subjektin ominaisluonteen kysymyksiä. Psykoanalyyttisia ja kehityspsykologisia näkemyksiä masennuksesta ei ole kuitenkaan tulkittu fenomenologisesti. Artikkelissa tavoitteenani on aloittaa tämä vuoropuhelu, ja antaa fenomenologinen tulkinta Julia Kristevan luonnehtimalle melankoliaan … Lue lisää
Jussi Backman, FT, dosentti, Jyväskylän yliopisto Jaakko Belt, päätoimittaja, apurahatutkija, Tampereen yliopisto Niklas Ferm, VM, kriitikko, Helsinki Federica Gregoratto, professorin sijainen, Freie Universität Berlin, Saksa Maarit Heikura, humanististen tieteiden kandidaatti, maisteriopiskelija, Tampereen yliopisto Sari Hietamäki, YTM, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto Heikki Ikäheimo, filosofian vanhempi lehtori, UNSW Sydney, Australia James Jardine, PhD, tutkijatohtori, Università degli Studi di … Lue lisää
Esseessään ”Miksi kirjoitan” (1946) George Orwell (1903–1950) erittelee päämääriään, motiivejaan ja luonnettaan poliittisena kirjailijana kuvaamalla omaa taustaansa ja kehityskulkuansa. Brittikirjailija tunnustaa lapsesta saakka rakastaneensa ympäröivää maailmaa, saaneensa nautintoa esineistä ja tiedonmurusista, löytäneensä jo nuorena ilon kielen soinnista ja olevansa edelleen tarkka proosatyylistä. Orwell arvelee, että lapsuuden vaikutelmat ja esteettiset motiivit olisivat saaneet hänet kirjoittamaan koristeellisia … Lue lisää