Etusivu » niin & näin -lehti » niin & näin 2/25

Lehti

niin & näin 2/25

Työelämän muutoksia
Kirjallisuus poikkeustilassa
Sukupuolen biologian filosofiaa

Kesänumeron teemapaketeissa pureudutaan kirjallisuuteen poikkeustilan kuvaajana ja sukupuolen biologian filosofiaan. Lisäksi tartutaan näennäistieteeseen työelämässä ja keskusteluun työstä kieltäytymisestä.

Avaushaastattelussa Helen Beebee pohtii filosofian edistymistä. Tapio Nykänen kolumnoi Saamenmaan kulttuurisesta resilienssistä. Sofia Pollari ja Sirpa Partinen erittelevät esseessään vankilassa toteutettujen filosofisten dialogien antia, ja Tuija Parvikko luo katsauksen totalitarismin käsitehistoriaan. Jani Sinokki analysoi tutkimusartikkelissaan huumoriin vetoamista rasismin levittämisen ja vähättelyn välineenä.

Elokuvapalstalla syvennytään uuteen Dylan-elokuvaan, eritellään psykoanalyysin ja seitsemännen taiteen yhteyksiä sekä purjehditaan stoalaisittain. Kritiikeissä tartutaan Adornon, Eribonin ja Hurskaisen ajatteluun, metsärunouteen ja lukemisen sosiologiaan.

Lehden kirjoittajat

Jaakko Belt, päätoimittaja, Jyväskylä, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

Marko Forsell, KTT, VTM, Centria-ammattikorkeakoulu

Vilja Först, HuK, Nurmijärvi

Juha Himanka, filosofian yliopistonlehtori, Lapin yliopisto

Ilmari Hirvonen, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto

Tommi Kakko, FT, Itä-Suomen yliopisto

Tomi Kokkonen, teoreettisen filosofian yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

Taimi Kopra, filosofian opiskelija, Tampereen yliopisto

Henna Korhonen, FM, Helsinki

Petter Korkman, tietoasiantuntija, Helsingin yliopiston kirjasto

Inkeri Koskinen, akatemiatutkija, Helsingin yliopisto

Liisa Kuivasmäki, FM, Helsinki

Milka Luhtaniemi, runoilija, Helsinki

Kaisa Luoma, FM, Helsinki

Ville Lähde, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö

Juho Narsakka, vapaa kirjoittaja, Helsinki

Merja Nivala, FM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

Tapio Nykänen, apulaisprofessori, Resistance, Resilience & Reconciliation, Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto

Thelma Nylund, filosofian opiskelija, Tampereen yliopisto

Viena Orrela, FM, Helsinki

Sirpa Partinen, PsM, oikeuspsykologi

Tuija Parvikko, valtio-opin dosentti, Jyväskylän yliopisto

Miranda Penttilä, ranskan kääntämisen maisteriopiskelija, Helsingin yliopisto

Heini Petäjistö, kääntäjä, maisteriopiskelija, Helsingin yliopisto

Sofia Pollari, YTM, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

Tytti Rantanen, FM, toimittaja, toiminnanjohtaja, Helsinki

Juho Rekola, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto

Anne Riippa, FT, käännöstieteen yliopistonlehtori (ma.), Helsingin yliopisto

Markku Roinila, teoreettisen filosofian dosentti, Helsingin yliopisto

Ansa Salonen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

Päivi Seppälä, FM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

Jani Sinokki, filosofian tutkija, Turun yliopisto

Antti Sundberg, FM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

Roosa Suomalainen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

Jarkko S. Tuusvuori, Helsinki

Anni Venäläinen, opiskelija, Tampere

Lehden taiteilijat

Kaisa Karhu (s. 1984)

”Olen Jyväskylässä syntynyt ja kasvanut valokuvataiteilija. Valmistuin Aalto-yliopistosta taiteen maisteriksi 2017 ja nykyään asun Helsingissä. Keski-Suomessa sijaitsevan mökkini metsä- ja järvimaisemat ovat vaikuttaneet kauneudellaan ja ylväällä olemuksellaan teosteni syntyyn ja vahvasti muokanneet luonto- ja maisemakäsitystäni.

Teokseni syntyvät intuitiivisesti, haahuillen ja hämmästellen edestäni löytyviä esineitä ja asioita. Ihmettelen maiseman herättämiä ajatuksia, joiden pohjalta toimin siinä hetkessä. Työskentelyni lähtökohtia ovat kehollisuus, performatiivinen teko ja naiskehon vertauskuvallinen käyttö valokuvassa. Käsittelen teoksissani naiseuden teemoja, naistaiteilijuutta ja maisemaa henkilökohtaisten ja historiallisten tapahtumien kautta.

Tässä numerossa esiintyvät kuvat ovat kolmesta sarjasta. ”Tunteiden kasvio” -sarja pohjautuu performatiivisen teon ja sen lopputuleman tallentamiseen studiossa, jossa järjestelen uudelleen kukkia ja kasveja. Teokset käsittelevät still life -asetelmin surua ja menetystä sekä naissukupuolen alisteista historiaa luontoaiheiden kuvaajana. Teoskokonaisuudet ”Maisema kaipaa omiaan” (2022) ja ”Mukaelmia maisemasta ja itsestä” (2019/2020) kuvaavat maisemaa, luontoa ja naiseutta sekä niiden välisiä suhteita. Molemmat sarjat koostuvat omakuvallisista triptyykeistä, maisemakuvista sekä kiviveistoksista ja ovat tilallisia kokonaisuuksia.”

kaisakarhu.com

***

Mari Pihlajakoski

”Kuvataiteilijana minua kiinnostaa hetkellisyys ja haavoittuvuus. Toisaalta minua on aina kiehtonut eskapismi, outous ja sadunomaisuus, se miten kaikki kietoutuu yhteen.

Taiteen tekemisen prosessi on usein hidas, se vaatii pohdiskelua, tarkkailua ja pitkiä kävelylenkkejä.

Viimeisimmissä näyttelyissäni käsittelin teoksissani muistia ja valemuistoja, aikaa ja sen kulumista. Tietynlaiset muistikuvat saattavat jäädä mieleen pitkiksi ajoiksi, mutta kuitenkin niihin voi yhdistyä toisia muistikuvia, jolloin todellisuus muuntuu.

Usein maalauksen nimi ilmestyy kuin unessa ja mieli piirtää siihen luonnoksen. Ehkä sitä voisi kuvata eräänlaisena tajunnanvirran tuotoksena, johon eri teemat yhtyvät.

Maalatessa keskityn vain olennaiseen, väreihin ja sommitteluun: siihen tarinaan, jonka maalaus kertoo.”

maripihlajakoski.webnode.fi

Verkkotekstit

Jaakko Belt, Pääkirjoitus 2/25

Jarkko S. Tuusvuori, ”It’s Jubilation Thru and Thru” – Uudesta Dylan-elokuvasta

Roosa Suomalainen, Status on myös lukijan silmässä (Riie Heikkilä, Miksi lakkasimme lukemasta? Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta)

Artikkelit

Antti Sundberg, Armon armoilla – José Saramagon Kertomus sokeudesta poikkeustilaromaanina

Jani Sinokki, Se oli vain vitsi! – Huumoriin vetoaminen rasismin levittämisen välineenä

Tomi Kokkonen, Sukupuolen biologian filosofiaa

Sisällys

Pääkirjoitus

3 Jaakko Belt, Pääkirjoitus

n & n -haastattelu

6 Thelma Nylund, Edistyykö filosofia – ja keiden voimin? – Haastattelussa Helen Beebee

Kirjallisuus poikkeustilassa

15 Jeanyves Guérin, Camus, Rutto ja koronavirus – Meidän kaikkien tarina
27 Antti Sundberg, Armon armoilla – José Saramagon Kertomus sokeudesta poikkeustilaromaanina

Essee

47 Sofia Pollari & Sirpa Partinen, ”Jos antaudut filosofialle, niin väistämättä kehityt” – Filosofiaa vankilassa: onko siitä (oltava) hyötyä?

Kolumni

54 Tapio Nykänen, Kulttuurinen resilienssi Saamenmaalla

Artikkeli

59 Jani Sinokki, Se oli vain vitsi! – Huumoriin vetoaminen rasismin levittämisen välineenä

Essee

73 Tuija Parvikko, Totalitarismi politiikassa ja poliittisessa filosofiassa (Simona Forti, Totalitarianism. A Borderline Idea in Political Philosophy)

Työelämän muutoksia

81 Ilmari Hirvonen, Kaisa Luoma, Päivi Seppälä, Marko Forsell & Inkeri Koskinen, Näennäistiede töissä
90 Juho Narsakka, Eurooppa puhuu työstä, Suomi työstäkieltäytymisestä (Eurooppa kieltäytyy työstä. Haastatteluja ja vallitsevan työn kritiikkiä)

Artikkeli

93 Tomi Kokkonen, Sukupuolen biologian filosofiaa

Kaikuja koulusta

103 Anni Venäläinen, Sukupuolen moninaisuudesta ja transsukupuolisuudesta – Mitä Judith Butler voi tarjota käsityksille sukupuolesta?

Elokuvat

106 Jarkko S. Tuusvuori, ”It’s Jubilation Thru and Thru” – Uudesta Dylan-elokuvasta
110 Juho Narsakka, ”Muistot ovat niin tuskallisia” – Elokuvan psyykettä kartoittamassa
113 Tommi Kakko, Matka alkaa purjein valkein – All Is Lost stoalaisena vertauksena

Otteita ajasta

116 Juha Himanka, Petter Korkman & Markku Roinila, Timo Kaitaro (1955–2024) – Elämäniloinen filosofi ja neuropsykologi
119 Thelma Nylund, Epistemologiatyöpajassa
120 Taimi Kopra, Yliopistodemokratian tilannekatsaus
122 Ville Lähde, Maailmantuhon yössä – Larissa Sansour Amos Rexissä

Kirjat

124 Tytti Rantanen, Sosiologiaa Champagnen maakunnasta (Didier Eribon, Paluu Reimsiin)
126 Juho Rekola, Pienoisesseitä ja aforismeja porvarillisen elämän raunioilta (Theodor W. Adorno, Minima Moralia. Ajatuksia särjetystä elämästä)
128 Milka Luhtaniemi, Minkä läpi ei tihkuisi metsä (Lassi Hyvärinen, Vieras metsä)
132 Tommi Kakko, Essee, kritiikki ja hiljainen vimma (Antti Hurskainen, En kieltäytynyt aseista)
134 Roosa Suomalainen, Status on myös lukijan silmässä (Riie Heikkilä, Miksi lakkasimme lukemasta? Sosiologinen tulkinta lukemisen muutoksesta)

Arkistosta

Työ-teema. niin & näin 1/2012.
Tomi Kokkonen, Biologinen ihmiskuva. niin & näin 2/2016.
Jarkko Halkonen, Tommi Kakko, Kaisa Kortekallio, Anna Ovaska, Johan L. Pii, Merja Polvinen & H. K. Riikonen, Kirjalliset pandemiat. niin & näin 2/2020.