niin & näin 2/26

Tulevaisuus

Mikä luonnehtii kokemustamme tulevaisuudesta? Millainen on nykyisten yhteiskunnallisten kehityskulkujen tunneperusta? Miten ekokriisi pakottaa uudistamaan kasvatusajattelua? Kuinka kuvitella toisenlaisia demokraattisia tulevaisuuksia? Kesänumerossa pureudutaan tulevaisuuden ilmiökenttään monitieteisesti.

Numeron avaushaastattelussa Ennaliina Leiwo keskustelee kääntäjä Sampsa Peltosen kanssa insestiväkivaltaa käsittelevästä ranskalaisesta kirjallisuudesta. Ajankohtaisotteissa Nancy Fraser ruotii monisyistä suhdettaan kriittisen teorian edelläkävijään Jürgen Habermasiin (1929–2026). Elina Andelin tarttuu kirja-arvioissa tuoreisiin tutkielmiin masennuksesta. Elokuvapalstalla vieraillaan DocPointissa ja eritellään Orava-elokuvan verkkaista dystopiaa. 

Tutkimusartikkeleissa käsitellään poliittisia tunteita, kertomakirjallisuuden antia demokratian kuvittelulle ja akateemisen kilpailun suhdetta omatuntoon.



Elina Andelin, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Jaakko Belt, päätoimittaja, Jyväskylä, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Nancy Fraser (s. 1947), emeritaprofessori, the New School for Social Research, New York
Jere Hallikainen, FM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Henriikka Hannula, postdoc-tutkija, Geneven yliopisto
Ilpo Hirvonen, FT, Helsinki
Mika Holopainen, FM, YTM, Helsinki
Tiia Kailaheimo, FM, Tampere
Hanna Kuusela, apulaisprofessori, Jyväskylän yliopisto
Mikko Lahtinen, valtio-opin yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
Ville Louekari, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Ennaliina Leiwo, FM, väitöskirjatutkija, Turun yliopisto
Ville Lähde, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö
Ilkka Niiniluoto, FT, akateemikko, Helsingin yliopisto
Thelma Nylund, FM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
Ossi I. Ollinaho, dosentti, Helsingin yliopisto
Anna Ovaska, FT, dosentti, Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto
Laura Piippo, FT, dosentti, vanhempi tutkija, Tampereen yliopisto
Jani Pulkki, KT, dosentti, tutkijatohtori, Oulun yliopisto
Hanna-Riikka Roine, FT, dosentti, Tampereen yliopisto
Mikko Salmela, yliopistotutkija, PLEDGE Horizon Europe -hankkeen (2024–2027) akateeminen koordinaattori, Helsingin yliopisto
Ville-Pekka Sorsa, professori, valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Esko Suoranta, FT
Pasi Takkinen, FT, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
Tuomas Tervasmäki, KT, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto
Jan Varpanen, KT, postdoc-tutkija, Linköpings Universitet

Kuva: Otto Lowe.

Laura Lowe

Laura Lowe (s. 1991, Vantaa) on helsinkiläinen taidemaalari, jonka Structural Colour Paintings -maalaukset jäljittelevät öljyläikkien ja kivihiilen irisoivaa rakenneväriä. Öljymaalausten aineettoman oloiset värit muodostuvat pigmenttien sijaan rakenneväristä: läpikuultavat maalikerrokset taittavat valoa prisman lailla. Lowen prosessi- ja materiaalilähtöistä työskentelyä ohjaavat laboratoriokokeilut ja kiinnostus alkemistien väritutkimukseen.
Lowen maalausten keskiössä on valon ja pinnan vuorovaikutuksesta syntyvä tapahtuma – energian ja materian yhteenkietoutuminen, josta kaikki elämä syntyy. Hänen ”elävät maalauksensa” reagoivat valoon, varjoihin ja heijastuksiin. Niiden peilipinta sulauttaa katsojan osaksi valon tapahtumaa. Lowe kouluttautui Factum Arte & Factum Foundationissa, Madridissa, ja viimeisteli maisteriopintonsa Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa, jossa hänen lopputyönsä palkittiin Anita Snellman -stipendillä. Toissa vuonna hän toteutti ensimmäisen julkisen taideteoksensa voitettuaan Hotel GLO Art -taidekilpailussa pääpalkinnon ja Yleisön suosikki -palkinnon. Lowen teoksia on ollut esillä Forum Boxissa, Suomen Madridin Instituutissa, Galleria Huudossa, B-galleriassa ja Galleria Rajatilassa.
Tällä hetkellä Lowe työstää Suomen Kulttuurirahaston kaksivuotisella apurahalla tulevia näyttelyitä Galerie Forsblomiin, Suomen Ranskan-instituuttiin sekä Joensuun taidemuseoon.

Mette Matilda

Kuva: Baran Caginli.

”Olen Mette Matilda, Helsingissä kuvanveiston ja installaatioiden parissa työskentelevä taiteilija. Valmistuin Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi 2024. Teokseni lähtevät liikkeelle henkilökohtaisista tunnekokemuksista, jotka muovautuvat muistuttamaan jotain luonnon tuottamaa organismia.
Inspiraationi lähteenä ovat usein luonto ja ihmiskeho. Nämä kaksi elementtiä eivät ole täysin irrallaan toisistaan, mutta taiteessani koen näiden sekoittuvan toisiinsa. Teokseni ovat tietoisen esteettisiä. Ne voivat olla aiheiltaan groteskeja: esimerkiksi Olo ja sen palaset syntyivät psykosomaattisista kivuista ja kuvaavat sisälmyksiä. Ne on kuitenkin kuvattu camp-filtterin läpi, estetisoituina ja keinotekoisina. Camp-taiteen pitkässä historiassa raskaitakin aiheita on voitu käsitellä lähestyttävämmin estetisoinnin keinoin.
Materiaalit ovat keskeisessä osassa työskentelyäni. Kuvittelen, että minä ja materiaali teemme yhteistyötä. Materiaali ei taivu minun tahtooni, vaan minä taivun materiaalin mukaan koettaessani löytää teokseni materiaalin sisältä.
Kun lähden tekemään uutta teosta, minulla on idea lopputuloksesta mielessäni, mutta jätän tilaa muutoksille, jotka syntyvät sattuman tai materiaalien rajoitteiden ohjaamana. Joka kerta kuin huomaamattani löydän itseni näpertämästä pieniä yksityiskohtia, joita suurin osa katsojista ei edes huomaa. Taiteen tekeminen on minulle tärkeää. Se on meditatiivista ajatustyötä. Jokaisessa teoksessa on pala minua.”

Verkkotekstit

Jaakko Belt, Pääkirjoitus

Nancy Fraser, Habermasin jälkeen

Elina Andelin, Melankolian lähteellä (Aku Visala, Masennuksen filosofia; Jaakko Vuori, Melankolian Paluu)

Sisällys

Pääkirjoitus

3 Jaakko Belt, Pääkirjoitus

niin & näin -haastattelu

6 Ennaliina Leiwo, Neige Sinnon ja väkivallan kääntämisestä – Sampsa Peltosen haastattelu

Artikkeli

13 Mikko Salmela, Demokratian vastaisten ja sitä tukevien poliittisten liikkeiden emotionaalinen dynamiikka image

Tulevaisuus

35 Hanna Kuusela, Onko tulevaisuus peruttu? Mietteitä sodan puhdistavasta vaikutuksesta

45 Pasi Takkinen, Teknologian perilliset – Kestävyydenjälkeisyyden kasvatusfilosofista tarkastelua

55 Hanna-Riikka Roine, Laura Piippo, Ville-Pekka Sorsa & Esko Suoranta, Kertomakirjallisuuden tarjoumat demokratian kuvittelulle image

69 Tiia Kailaheimo, Uhkakuvia tulevasta – Tulevaisuuskertomukset epävarmoina aikoina

73 Ville Louekari, Valiokunta tulevaisuudesta

Artikkeli

79 Jani Pulkki, Tuomas Tervasmäki & Ossi Ollinaho, Kilpailu omantunnon kysymyksenä – Akateemisen kapitalismin viheliäisiä moraalikasvatusongelmia image

Elokuvat

92 Ilpo Hirvonen, Nuorta ihmettelyä ja kärsimyksen painoa – 25. DocPoint-dokumenttielokuvafestivaali

97 Ville Lähde, Ihmisten kuoria valkoisessa maailmassa – Kotimainen scifielokuva Orava

niin & näin -haastattelu

100 Mika Holopainen, Filosofian tulisi olla osa elävää elämää – Haastattelussa Antti Sorri

Otteita ajasta

106 Nancy Fraser, Habermasin jälkeen

110 Ilkka Niiniluoto, In memoriam: Dagfinn Føllesdal (1932–2026)

111 Jere Hallikainen, Ajatusten vuosisata

112 Anna Ovaska, #MeToon vaikutukset ja vaikuttamattomuudet yliopistossa

114 Henriikka Hannula, Antroposeeni, aika ja kokemuksen rajat

116 Thelma Nylund, Kyseenalaista ydinasepolitiikkaa

Kirjat

118 Elina Andelin, Melankolian lähteellä (Aku Visala, Masennuksen filosofia; Jaakko Vuori, Melankolian Paluu)

121 Jan Varpanen, Eron toistot ja toiston erot ajattelun keskiössä (Gilles Deleuze, Ero ja toisto)

123 Mikko Lahtinen, Kapinallinen kynä (Kari Sallamaa, Kosmoksen leikkaaja. Raoul Palmgrenin teot ja tekstit)

126 Anna Ovaska, ”Paranoia tuntee jotkin asiat hyvin, toiset kehnosti” (Eve Kosofsky Sedgwick, Paranoidi lukutapa ja reparatiivinen lukutapa, eli olet niin paranoidi, että varmaan luulet tässä puhuttavan sinusta)

Arkistosta

Taimi Kopra & Thelma Nylund, Filosofiaa lehmuspuiden varjossa. niin & näin 3/2025.

Geoff Mann, Juoksua tyhjän päällä – Epävarmuudesta ja ilmastonmuutoksesta. niin & näin 1/2024.

Mara van der Lugt, Katse kohti pimeääniin & näin 1/2023.

Kaisa Kortekallio, Pääkirjoitusniin & näin 4/2022.

Ilja Lehtisen ja Ville Lähteen kirjeenvaihto tulevaisuudesta, toivosta ja toivottomuudestaniin & näin 3/2019.

Jürgen Habermas & Jacques Derrida, Sodan jälkeen: Euroopan uudelleensyntyminen (Nach dem Krieg: Die Wiedergeburt Europas, 2003). Suom. Mika Hannula & Tere Vadén. niin & näin 2/2004.

Jürgen Habermas, Jälkisanat Valistuksen dialektiikkaan (Nachwort, 1944). Suom. Veikko Pietilä. niin & näin 4/2008.