So long, and thanks for all the fish – moraalikeskustelusta, poliittisesta kulttuurista ja delfiineistä

(Kuva: Gregory Smith, Flickr, CC BY-SA 2.0, Wikimedia Commons)   Elokuussa eräs ukrainalainen tutkija raportoi tallentaneensa selviä näytteitä siitä, että delfiinit keskustelevat keskenään ihmisten keskustelua muistuttavalla tavalla. Havainnot delfiinien kommunikaation kehittyneisyydestä ovat sinänsä jo aiemmin hyvin dokumentoituja. Delfiinien naksutukset, vihellykset ja puhallukset muodostavat monipuolisen viestintärepertuaarin, jolla kommunikaatio etenee toisten viestisarjoja kuunnellen ja niihin vuoron perään … Lue lisää

Moka on lahja – Piknikillä Puistofilosofiassa

Feminismi ei ole pelkkää naisasialiikettä, mutta taiteileva tutkija Saara Särmä myöntää toimintansa naiskeskeisyyden: tavoitteena on tilan raivaaminen etenkin nuorille naisille. Ikaalisten keskuspuiston kuulijakunnalle ei tarjottu kertausta aatteen historiasta vaan johdatus Särmän omaan vaikuttamishistoriaan. Feminismi voi olla pieniä tekoja, mutta asennetta enemmän ratkaisevat yhteiskunnalliset rakenteet. Kuva: Seppo Säämäki Järjestyksessään seitsemäs Puistofilosofia-viikko kasvoi tänä vuonna uusin mittoihin: … Lue lisää

Kommunikaation rautaesirippu – Kanada ennen lokakuuta 2015

Maailman uutismassassa loistivat sateenkaarenväriset vaahteranlehdet, kun Kanadan pääministeri Justin Trudeau juhli Toronton pride-tapahtumassa heinäkuun 3. päivänä1. Liberaalipuolueen vaalivoiton jälkeen Trudeaun sanoista ”koska on vuosi 2015” tuli Kanadan politiikan iskulause ja maan avoimesta, ympäristö- ja vähemmistökeskeisestä politiikasta koko maailman positiivisen uutisoinnin lemmikki2. Siksi kahvikupit laskeutuivat työpöydille jäätävän hitaasti Nature-tiedelehden uutisoitua keväällä Kanadan omaan tiedeyhteisöönsä kohdistamasta ”yhdeksän … Lue lisää

Urkukone auki avaruuteen

Ensemble Adapter. Kuva: Maarit Kytöharju Nykymusiikki on käynyt sallivaksi, jopa lempeys ja tonaalisuus hyväksytään. Soittotekniikan laajennusten ja teknologian avulla kurkotetaan kohti vieraita elämänmuotoja: tiukoista ohjenuorista on siirrytty inhimillisen lain tuolle puolen, ulkoavaruuteen. Toisaalta uusi kasaantuu vanhan päälle. Vaikka traditiot koetettaisiin raunioittaa, jotain kuultaa aina läpi. Parillisina vuosina järjestettävä Tampere Biennale keskittyi uuden taiteellisen johtajansa Sami … Lue lisää

Vallankumouksen filosofiaa nykyajassa

Vallankumousten aikakauden synty paikannetaan laskutavasta riippuen 1600- tai 1700-luvulle. Filosofialla on ollut tiivis suhde kumouksiin alusta lähtien. Yhtenä tunnetuimmista esimerkeistä voidaan mainita Immanuel Kantin näkemys Ranskan vallankumouksesta. Kantin mukaan riippumatta vuonna 1789 puhjenneen kansannousun lopputulemasta sen sivustakatsojien eli yleiseurooppalaisen julkisen keskustelun ”toiveikas osanotto” tai innokkuuden rajamaille asettunut sympatia voitiin tulkita merkiksi ihmiskunnan edistyksestä. Kantin teoksessaan … Lue lisää

Valtio ihmistä varten?

Robin Svartström Metsuri-Sipilänä. (Kuva: Ilkka Saastamoinen) Alussa näyttämön takaseinälle heijastuu Akropolis. Kreikka on teatterin ja demokratian syntykoti. Viime vuosina siitä on tullut myös eurooppalaisen oikeiston ja finanssimaailman ajaman talouskuripolitiikan tuhoisuuden symboli. Ohjaaja Susanna Kuparinen esittää videolla dokumenttinäytelmän ydinkysymyksen Kreikan entiselle valtiovarainministerille Yanis Varoufakikselle: ”Miksi pankkeja voidaan elvyttää, mutta valtioita tai perheitä ei?” Tutkivaa journalismia ja … Lue lisää

Kvanttiteoria filosofian innoittajana

Kvanttiteorian kehitys sai alkunsa, kun tutkittiin valon ja aineen vuorovaikutusta. Ensin todettiin, että valolla on aaltoluonteen lisäksi hiukkasluonne, ja myöhemmin huomattiin, että kaikilla hiukkasilla, joista materia koostuu, on hiukkasluonteen lisäksi aaltoluonne. Tämä piirre tunnetaan paradoksaalisena aalto-hiukkasdualismina. Keskeinen havainto oli, että energia on ”kvantittunutta”. Valo ei siirrä energiaa materiaan (esimerkiksi metallilevyn elektroneille) aaltomaisen jatkuvasti vaan diskreetteinä … Lue lisää