Ihmisen ja luonnon luonto – Naturasta ja muista Matti Harjun elokuvista

Matti Harju asettaa pitkällä kertovalla esikoiselokuvallaan Natura (2023) haasteen suomalaiselle elokuvalle. Natura purkaa isolle valkokankaalle tarkoitetun pitkän elokuvan tekemisen hierarkioita. Pohjoismaissa kehitetyssä elokuvatuotantojen ”triangelimallissa” painotetaan tuottajan, käsikirjoittajan ja ohjaajan työn merkitystä esimerkiksi kuvaajan, äänisuunnittelijan, leikkaajan ja lavastajan työn jäädessä vähemmälle huomiolle. Harju purkaa työryhmätyön minimiin ja vastaa itse suurimmasta osasta tehtyä työtä. Lisäksi Naturassa yhdistyvät … Lue lisää

Pääkirjoitus 4/22

Klassikoksi muodostuneessa puheessaan vuodelta 1994 järjestelmätutkija Donella Meadows kertoo vetämästään työpajasta, jossa maailman nälänhätiä tutkineet asiantuntijat kieltäytyivät luomasta visioita nälättömästä maailmasta. Pelkkä visioinnin ajatus nostatti näissä tieteentekijöissä monenlaista vastarintaa: paremman maailman kuvittelu nähtiin ajanhukkana, naiivina idealismina, jopa vaarallisena fantasiointina. Tärkeämpää pidettiin ratkaisujen kehittämistä, ”asiaan keskittymistä”. Kuva: Petteri Kivimäki. Keskustelun edetessä tieteentekijät alkoivat kuitenkin nostaa esiin … Lue lisää

Kertovat ja tanssivat avaruusmatkaajat – Ursula Le Guin lajityyppirajojen rikkojana

Ursula K. Le Guin vuonna 2004. Kuva: Wikimedia Commons Ursula Le Guin (s. 1929) on luonut fantasian ja science fictionin tärkeimpiä kertomuksia. Hänen Maameri-tarinansa ovat varmasti fantasian syvällisimpien luomusten joukossa, ja hänen scifiteoksistaan etenkin Pimeyden vasen käsi (The Left Hand of Darkness, 1969) nostetaan yhä uudestaan esiin lajityypin mestariteoksena. Tänä vuonna Le Guin sai yhdysvaltalaiselle … Lue lisää