Kun kirjallinen tuotos on lopulta pantu kirjoihin ja kansiin ja lähetetty maailmalle, silloin se vasta alkaa elää ja saa varsinaisen merkityksensä, sanotaan. Tämä pitää varmasti paikkansa, mutta silti tällainen viisastelu on aina ollut raivostuttavaa. Nimittäin: miten niin? * Teoksessaan Kielitieteen ja fonetiikan termistöä (2. p., 1976) lingvistit Auli Hakulinen ja Jussi Ojanen eivät sano sanasta … Lue lisää
Ranskalainen tekniikan ja tieteenfilosofi Gilbert Simondon (1924–1989) on vasta viime vuosina noussut tunnetummaksi Ranskan ulkopuolella. Ennen 2010-lukua hänen teoksiaan ei ole ollut saatavilla englanniksi, mutta myös Ranskassa Simondonilta ilmestyi periaatteessa vain kaksi teosta vuosina 1958–1989. Sittemmin Simondon on alkanut nauttia suurta suosiota niin kotimaassaan kuin myös muualla Euroopassa, Yhdysvalloissa, Etelä-Amerikassa sekä Aasiassa. Simondonin teoksista ja … Lue lisää
Tälle sivulle on koottu Lohkoketjuteknologian yhteiskunta -artikkelisarjan osat. Osa I: Bitcoinista Ethereumiin [1/18, s. 45–58] Lohkoketjuteknologiasta (blockchain technology) on povattu internetin, talouden ja koko teknologia-alan uudistajaa. Se onkin otettu innostuneesti vastaan, kiitos noin kahdeksan vuotta sitten käynnistetyn, lohkoketjun varaan rakentuvan kryptovaluutta Bitcoinin (BTC). Bitcoinilla ja lohkoketjulla on myös kriitikkonsa: esimerkiksi Paul Krugmanin mukaan ensin mainittu ei toimi … Lue lisää
Tärkein ja levinnein lohkoketjun sovellus on tällä hetkellä varmasti Bitcoin. Tämä kryptovaluutta on yksi esimerkki markkinoiden ja markkinainformaation desentralisaatiosta. Keskukseton hallinta tai hallinto on ollut taloustieteessä tärkeä periaate, jota on edistänyt erityisesti Friedrich Hayek. Hän ymmärtää markkinat hajautunutta tietoa yhteen kokoavaksi järjestelmäksi. Lohkoketjulla on potentiaalia toimia teknologisena palvelualustana, jossa voisivat toteutua tietyiltä osin hayekilaiset markkinat … Lue lisää
[Ei verkkojulkaisuoikeuksia.]
[Ei verkkojulkaisuoikeuksia.]
niin & näin
Kaupinkatu 19
33500 Tampere
040-721 4891