Musiikkikirjeitä Dresdenistä – Anna Ingman kriitikkona ja musiikkijournalistina 1800-luvun lopun Saksassa

Tietoisuus historiallisista säveltäjänaisista on kasvussa, ja musiikin sukupuolihistorian tutkimus on avannut kiinnostavia katsantokantoja koko musiikkialan historiaan. Millaiselta näyttää musiikkikritiikin menneisyys Suomessa naisnäkökulmasta? Tähän kysymykseen pureudutaan seuraavassa artikkelissa yhden merkittävän suomalaisen kriitikon, Anna Ingmanin (1851–1930) uran ja elämäntarinan myötä. Lue lisää…

Miesten kanssa kulkevat miehet. Junapummikuvaukset, 1910-luku ja queer

Matti Herneshuhdan romaani Trämppejä (1911) osallistuu sekä yhdysvaltalaisen junapummien eli hobojen kuvaston luomiseen että itsenäisyyttä edeltäneen ajan suomalaisuuden pohdintaan. Hobon hahmo nähdään usein vastarintana porvarilliselle yhteiskunnalle, mutta junapummit liikkuivat myös heteroseksuaalisesti määrittyneen kansallisuuden katvealueilla. Alakulttuurin yksi määrittävä piirre oli miesten välisen seksin hyväksyminen, joskin rajatussa muodossa. Trämppejä-teoksen päähenkilöt Vennu ja Leo poikkeavat niin näistä vahvan … Lue lisää

Viraalisuus – kulttuurihistoriallinen näkökulma

Viraalisuus on ollut niin julkisessa keskustelussa kuin kulttuurintutkimuksessakin voimakkaan kiinnostuksen kohteena 1990-luvulta lähtien. Julkisessa keskustelussa sana ”viraali” on alkanut tarkoittaa viruksen tapaista tai viruksen tavoin leviävää. Se voi viitata myös konkreettisesti erittäin nopeasti suosituksi tulevaan viestiin tai ilmiöön, joka kiertää henkilöltä toiselle, erityisesti internetissä. Videoiden lisäksi viraalisia voivat olla nopeasti jaetut Twitter-viestit tai Facebookissa leviävät … Lue lisää