Voiko kone ajatella? – Tieteellinen maailmankuva ja arkifenomenologia

Voiko kone ajatella? Voivatko koneet olla itsetietoisia tai autonomisia? Voivatko ne olla ihmisten kanssa vastavuoroisissa tunnustussuhteissa? Nämä näennäisen empiiriset kysymykset sekä pakottavat selventämään kysymyksissä esiintyviä käsitteitä että paljastavat näkökulmaeroja tieteellisen ja arkifenomenologisen maailmankuvan välillä. Wilfrid Sellarsin mukaan filosofian tehtävä on pyrkiä pelastamaan kaikki pelastamisen arvoinen molempien lähestymistapojen paljastamista maailmoista – tai pikemminkin yhden ja saman maailman aspekteista. Lue Lisää…

Onko tekoälyä olemassa?

2010-luvulla ei ole voinut välttyä tekoälyä koskevalta keskustelulta. Teknologiayrittäjä Elon Muskin mukaan tekoäly on ydinaseita vaarallisempi uhka ihmiskunnalle. Samaan aikaan Muskin johtama Tesla kehittää automaattiohjauksella varustettuja autoja, jotka pysyvät ainakin suurimman osan ajasta kaistaviivojen välissä. Muskin suhtautuminen tekoälyyn vaikuttaa ristiriitaiselta, ellei oteta huomioon, että hän kenties tarkoittaa vaarallisella tekoälyllä vahvaa tekoälyä, kun taas Teslan koneoppimiseen … Lue lisää

From the Embodied Mind to Incorporated Objects – Interview with Giovanna Colombetti

Enactivism understands the mind as a result of interaction between a living organism and its environment. Human cognition and emotions are also based on an active relationship with the world and its objects. Philosopher of cognitive sciences, Professor Giovanna Colombetti, illustrates that clothes can become a part of the lived body, and a musician and … Lue lisää

Realismia aivotieteen ajassa – Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaani ja psykologisen realismin kirjallinen perinne

Kirjallisuushistoriassa uudelleen ja uudelleen artikuloituva romaanin tehtävä näyttää olevan koetun todellisuuden ja elämän pohjimmaisen problematiikan tavoittaminen. Siksi realismin todenkaltaisuus määritellään aina uudelleen suhteessa ihmiskäsityksen ja maailmankuvan muutoksiin. Jaakko Yli-Juonikkaan Neuromaani-romaanin (2012) realismi voidaankin liittää aivotieteen ajan ihmiskuvaan – erityisesti neurorealismiksi kutsuttuun ajatusmalliin, jonka mukaan kokemukset ovat todellisia vain, jos niille voidaan löytää aivokuvassa havaittavat korrelaatit. Lue … Lue lisää

Maailmaan ulottuva minuus

Mielenfilosofia on perinteisesti määritellyt mielen rajoittuvan pään sisälle – tarkemmin sanottuna aivoihin. Viime vuosikymmeninä suurta kiinnostusta herättäneet laajentuneen ja ruumiillisen mielen teoriat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet aivokeskeisen ajattelutavan. Niissä mieli pohjautuu aivotoiminnan lisäksi koko ruumiiseen ja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa. Mielen ymmärtäminen kehollisena ja maailmaan kietoutuneena vaikuttaa myös minuuden tulkintaan. Jos kehollinen mieli laajenee, laajeneeko minuus mielen … Lue lisää

Transsendentaalinen apperseptio ja puruṣa – Tietoisuuden metafysiikka Kantilla ja Patañjalin joogafilosofiassa

Ajattelijoita ja totuudenetsijöitä niin idässä kuin lännessäkin on kiehtonut havainto siitä, että on olemassa jotakin, mikä yhdistää kaikkea kokemusta ja tekee siitä juuri minun kokemustani. Miten kaiken kokemuksen subjektia on lähestytty Patañjalin joogafilosofiassa ja Immanuel Kantin transsendentaalisessa idealismissa?Lue lisää…