toimitus

Vanha pelargonia ja ajan marssi – Hommage Peter von Baghille (1943–2014)

kirjoittaja

  Sata vuotta sitten ensimmäinen maailmansota oli kestänyt muutaman kuukauden. Siitä tuli rajapyykki vanhan maailman ja äärimmäisyyksien ajan välille. Jean Renoirin Suuri illuusio (La grande illusion, 1937) on ehdoton mestariteos ja hienovireisin kuvaus aiheesta, vaikka yhtään juoksuhautaa ei kuvissa vilahdakaan. Jean Gabin, työväenluokkainen luutnantti Maréchal, on elokuvassa eniten esillä, mutta show’n varastaa suurmies Erich von … Lue lisää

Ruumiin maailmoista

kirjoittaja

Kohunäyttely Body Worlds rantautui Suomeen toissavuonna. Verrattuna maailmalla siitä käytyihin kiistoihin julkinen sananvaihto jäi täällä laimeaksi ja kritiikittömäksi. Siksi suomalaisilla tiedekeskusvierailla ei ollut parhaita valmiuksia pohtia esille pannun ruumisspektaakkelin tieteellisyyttä, laillisuutta ja eettisyyttä. Päällimmäisiksi nousivat mielikuvat elämän ja kuoleman tutkivasta ja kasvattavasta kommentoimisesta. Sen jälkeenkin on tapahtunut ja tulkittu lisää: on aika hahmotella koko tarinaa. … Lue lisää

Marx, Luxemburg ja kasvun tuska

kirjoittaja

Eurokriisin pitkittyessä kaikki tuntuvat miettivän, miten talous saataisiin taas kasvamaan. Vastauksia on tarjolla valtavat määrät, ja ainakaan nykyisten instituutioiden vallitessa mikään niistä ei taida olla aukoton. Marxilainen teoria opettaa, että kapitalistisella kasautumisella on aina vakaa vaihe ja kriisivaihe. Vakaassa vaiheessa pääoma kiertää häiriintymättä ja kasvu syntyy vaivatta. Kriisivaiheessa kasautuminen häiriintyy, mikä pakottaa keksimään uusia kasautumisen … Lue lisää

Eriarvoistuminen näkyy mielenterveydessä

kirjoittaja

Suomessa väestöryhmien välinen hyvinvointikuilu on kasvanut 1990-luvulta lähtien. Erityisesti ihmisten terveydentilassa ja elinajanodotteessa on poikkeuksellisen suuret erot verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Näin on huolimatta siitä, että jo monen hallituksen ohjelmassa on ollut tavoitteena terveyserojen kasvun taittaminen. Nyt koulutetuimpien ja parhaiten ansaitsevien 35-vuotiaiden miesten viidennes elää noin kymmenen vuotta pidemmän elämän kuin köyhien ja vähiten … Lue lisää

Sairas maailma ja hullu ruhtinas

kirjoittaja

  Thomas Bernhard, Häiriö (Verstörung, 1967). Suom. & jälkisanat Tarja Roinila. Teos, Helsinki 2014. 208 s.   Thomas Bernhardin proosa perustuu absurdia hivelevään sanojen, väitteiden ja teemojen toistoon, katkoksiin, villeihin kursiiveihin ja loputtomiin poukkoileviin monologeihin, jotka kuuntelijana toimiva kertoja tallentaa. Uudelleen ja uudelleen toistuvina aiheina ovat isien ja poikien vaikeat suhteet, sairaat sisaret tai veljet, … Lue lisää

Tarpeellista puhetta kuolemasta

kirjoittaja

Kuoleman kulttuurit Suomessa. Toim. Outi Hakola, Sari Kivistö & Virpi Mäkinen. Gaudeamus, Helsinki 2014. 270 s. Kuolema on viime vuosikymmeninä herättänyt yhä enenevissä määrin julkista kiinnostusta. Kotimaassamme trendi on näkynyt ainakin radio- ja televisio-ohjelmina, elokuvina, taidenäyttelyinä, yleisöluentoina, yleistajuisina tietokirjoina ja osittain niidenkin lietsomana julkisena keskusteluna. Myös akateemisessa maailmassa on aiheesta innostuttu, mistä kielii erityisesti Suomalaisen … Lue lisää

Taloustiede ja arjen järki

kirjoittaja

Taloustieteilijä Ha-Joon Changin mukaan meille ei kerrota viittä asiaa taloustieteestä (economics): 1) 95 % taloustieteestä on arkijärkeä, 2) taloustiede ei ole tiede, 3) taloustiede on politiikkaa, 4) älä koskaan luota taloustieteilijään ja 5) talous(tiede) on liian tärkeää jätettäväksi asiantuntijoille.[1] Keskusteltuani sähköpostin välityksellä erään taloustieteilijän kanssa minulla on suuri kiusaus hyväksyä yllä mainitut ajatukset pelkästään sen … Lue lisää

Onko suomalaisista yliopistoista tullut täysi-ikäisiä?

kirjoittaja

  ”Helsingin yliopistolle julkisoikeudellisen oikeushenkilön asema merkitsee tuloa täysi-ikäiseksi. Vihdoinkin irti kuninkaan, kirkon, keisarin ja valtion holhouksesta.” Näin toiveikkaasti kuvaili Helsingin yliopiston silloinen rehtori Ilkka Niiniluoto uuden oikeudellisen aseman sallimia mahdollisuuksia vuonna 2007, vajaat kolme vuotta ennen nykyisen yliopistolain voimaantuloa.[1] Kahdeksan vuotta myöhemmin valtiovallan tarve puuttua yliopistojensa toimintaan ei kuitenkaan näytä ratkaisevasti vähentyneen. Tuore esimerkki tästä … Lue lisää